Työttömyyttä ei tajua ennen kuin sen kokee itse
Myönnetään, itsekin kuvittelin joskus, että työttömänä ovat lähinnä ne joita ei oikein kiinnosta opiskelu eikä työelämä eikä ole kovin suurta mielenkiintoa. En kuvitellut, että minä joka on tehnyt töitä opiskelujen ohessa koko elämäni ja opiskellut itselle ylemmän korkeakoulututkinnon olisin työttömänä.
Ensi kosketuksen työelämän ja työnhaun raadollisuuteen sain, kun viimeistelin maisterin opintojani. Olin saanut hyvää työkokemusta myös omalta alalta hyvässä harjoittelupaikassa, mutta hain monia kuukausia töitä ja ramppasin haastatteluissa, mutta minnekään ei valittu. Lopulta päädyin hakemaan ei oman alan töitä ja sain määräajaksi töitä. Jouduin muuttamaan tuon ei oman alan ja maisterin työtä huomattavasti alemman työn takia. Lopulta vihasin tuota asiakaspalvelu työtä, mutta kärvistelin määräajan loppuun, kun olin vielä vastaanottanut uuden määräaikaisen sopimuksen.
Nyt olen taas tilanteessa jossa olen hakenut töitä kohta 3 kk tuloksetta. Haastatteluihin olen päässyt, mutta aina joku on mennyt ohi, jolla on enemmän juuri oikeaa työkokemusta.
Enää en todellakaan kuvittele, että työnsaanti olisi työhalusta tai edes ahkeruudesta kiinni. Itselle opiskelu ja työ on aina ollut tärkeää, joten siihen olen elämässä panostanut. Silti tulos voi olla tämä eli työttömyys.
Kommentit (4199)
Mee luomaan paskaa landelle. Se ei vaadi täsmäkoulutusta.
Toinen homma myy itseensä. Ei sekään vaadi koulutusta.
Suomessa on työvoimasta pulaa.
En jaksa nousta aamulla töihi Nukun mieluummin Siks en tee töitä
Tuolta löytyy selitys, miksi ay-liike ei enää aja työläisten etuja: https://www.is.fi/politiikka/art-2000009894267.html
Palkat on sitä luokkaa, että työntekijän etuja ajavan oma etu on väkisinkin suurituloisten puolella.
Ei yrittäjyyttäkään tajuta ennen kuin sen on itse kokenut.
Työhaluttomuutta ei tajua ennen kuin sen itse kokee.
Vierailija kirjoitti:
Eläkkeet ovat tosiaan pieniä Suuria eläkkeitä saa pieni joukko eläkeläisiä. Nämä eläke keskustelut iltapäivä lehtien lööpeissä antaa täysin väärän käsityksen. Eläkeläisiä jotka saavat 1000-1200 euroa kuukaudessa on suurin määrä eläkeläisistä.Elakkeet nousi vuoden alusta. 1000 euron eläke n. 60 euroa kuukaudessa. Sekin on sulanut hintojen nousuun. Sähköt, ruoka, vuokrien nousuun. Kaikki eivät tosiaan asu omassa asunnossa. Eläkekatto tosiaan tarvittaisi niille jotka suuria eläkkeitä saavat. Ovat tosin itse itselleen aikoinaan maksaneet. Saaneet kunnon palkkoja tai olleet yrittäjiä ja voineet itse vaikuttaa tuloihinsa.
Yli 2000 euron kuuakusieläkkeille voisi säätää väliaikaisen progressiivisen lisäveron, joka leikkaa rajan ylittävät eläkkeet korkeaksi kohonneiden sotemenojen maksuun.
Mitä pitää tehdä, että pääsee ansiosidonnaiselle työstä kieltäytymään?
Työtön voi levätä ja nukkua pitkään. Se on suuri etu.
Olin 2 v anssilla ja oli mukavaa. Rahaa tuli reilusti ja ei huolet painaneet.
Mukavaa lomailua siis.
Ihmettelin vain miksi systeemi maksaa makoilusta, ei tässä ole mitään järkeä.
Nyt toki jo taas rahatöissä. Koska olen ahkera.
Eli huilasin anssilla, koska olen maksanut jo liikaa veroja systeemille. Sain siis ees hieman omiani takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1960 luvun kirjoitus tarkoitti sitä että ei eletty sosiaaliturvan varassa. Vaan tehtiin töitä elatettiin itse itsensä ja perheensä. Näin ois syytä tehdä nytkin.
1960-luvulla ei ollut vielä hyvinvointiyhteiskuntaa. Silloin oli rikkaissa perheissä kotiapulaisia, köyhien piti lähteä piikomaan, eikä ollut lapsilla päiväkotioikeutta. Eikä Suomi ollut maailman onnellisin maa. Sitäkö aikaa tosissasi haikailet takaisin? Eläkeläinen.
"Köyhien piti lähteä piikomaan." Kylläpä sait kuulostamaan piikomisen ikävälle. Äitini oli piikomassa 1950-luvulla eikä se hänen kertomanaan ollut mitenkään ikävää työtä. Hän teki kotiaskareita ja hoiti samalla perheen lasta. Varmasti oli paljon mukavampaa työtä kuin mitä nykyisin on päiväkodeissa. No silti en sano, että siihen pitäisi mennä takaisin, mutta kyllä nykypäivänäkin olisi mukavaa, jos olisi joku apuna silloin, kun lapset ovat pieniä ja on raskaat ja pitkät työpäivät. Etenkin jos on matkatöitä, niin niitä on hankala järjestää ilman ulkopuolista apua.
Tässä ketjussa huomaa erään tietyn seikan yhdistävän, noh. Ihan vinkkinä jokaiselle työttömälle, lukekaa itsenne hoitajiksi ja töitä riittää niin paljon kuin sielu sietää tehdä. Ei tarvitse valittaa työttömyyttä.
Kun tämä aloitus on tehty yli kolme vuotta sitten, hyvin suurella todennäköisyydellä tässäkin ketjussa on muutamia, jotka ovat kirjoittaneet "töitä saa kun haluaa" -tyyliin, mutta ovat nyt itse työttömänä.
Itsellä yksi tuttu oli muutama vuosi sitten sitä mieltä että kaikki työttömät on laiskoja. Hän kun ajoi 60 km joka päivä kelissä kuin kelissä. No tämä yritys meni viime vuonna konkurssiin. Uskon, että hän elätteli toiveita työllistyä miehensä yritykseen jos noin käy, mutta mies joutuikin lopettamaan terveyssyistä jo etuajassa aiemmin. Hän on nyt ollut joitakin kuukausia työttömänä ja on todella katkera, kun on havainnut, ettei hän olekaan työttömien joukossa mitään erityisempää eliittiä vaan ihan harmaata massaa ja nuoremmat ja koulutetummat menee moneen paikkaan ohi. Näitä tapauksia on sattunut elämänmatkan varrelle muutama.
Vierailija kirjoitti:
Kun tämä aloitus on tehty yli kolme vuotta sitten, hyvin suurella todennäköisyydellä tässäkin ketjussa on muutamia, jotka ovat kirjoittaneet "töitä saa kun haluaa" -tyyliin, mutta ovat nyt itse työttömänä.
Itsellä yksi tuttu oli muutama vuosi sitten sitä mieltä että kaikki työttömät on laiskoja. Hän kun ajoi 60 km joka päivä kelissä kuin kelissä. No tämä yritys meni viime vuonna konkurssiin. Uskon, että hän elätteli toiveita työllistyä miehensä yritykseen jos noin käy, mutta mies joutuikin lopettamaan terveyssyistä jo etuajassa aiemmin. Hän on nyt ollut joitakin kuukausia työttömänä ja on todella katkera, kun on havainnut, ettei hän olekaan työttömien joukossa mitään erityisempää eliittiä vaan ihan harmaata massaa ja nuoremmat ja koulutetummat menee moneen paikkaan ohi. Näitä tapauksia on sattunut elämänmatkan varrelle muutama.
Totta. Ei pahemmin enää näy porukkaa kehumassa, että jos työttömyys koittaa, on kiva elellä pari vuotta hyvällä ansiosidonnaisella ja katsella sitten uusi työpaikka. Ei auta olla edes Korvaamaton Työntekijä, kun työnantaja tekee konkurssin. Yhdelle firmalle korvaamaton on muille firmoille lähinnä työtön työnhakija. Ikääntynyt korvaamaton onkin sitten vain liian vanha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1960 luvun kirjoitus tarkoitti sitä että ei eletty sosiaaliturvan varassa. Vaan tehtiin töitä elatettiin itse itsensä ja perheensä. Näin ois syytä tehdä nytkin.
1960-luvulla ei ollut vielä hyvinvointiyhteiskuntaa. Silloin oli rikkaissa perheissä kotiapulaisia, köyhien piti lähteä piikomaan, eikä ollut lapsilla päiväkotioikeutta. Eikä Suomi ollut maailman onnellisin maa. Sitäkö aikaa tosissasi haikailet takaisin? Eläkeläinen.
"Köyhien piti lähteä piikomaan." Kylläpä sait kuulostamaan piikomisen ikävälle. Äitini oli piikomassa 1950-luvulla eikä se hänen kertomanaan ollut mitenkään ikävää työtä. Hän teki kotiaskareita ja hoiti samalla perheen lasta. Varmasti oli paljon mukavampaa työtä kuin mitä nykyisin on päiväkodeissa. No silti en sano, että siihen pitäisi mennä takaisin,
"- mutta kyllä nykypäivänäkin olisi mukavaa, jos olisi joku apuna silloin, kun lapset ovat pieniä ja on raskaat ja pitkät työpäivät."
No tottahan toki olisi. Vaan paljonko maksaisit tuosta palkkaa?
Kaveri oli kotiapulaisena vielä 80-luvulla, mutta todella rikkaassa perheessä. Siitä miten perheen isä hänelle vihjaili, tänä päivänä tuli haaste oikeuteen mutta silloin se oli vielä normaalia. Hänellä kuului kouluikäiselle ruokien teko ja sai palkan lisäksi ruuan ja oman huoneen ja perhe joskus kustansi liput kun lähti mukaan pitämään seuraan sille kouluikäiselle joihinkin tapahtumiin tai lähti pelkästään sen lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kaveri oli kotiapulaisena vielä 80-luvulla, mutta todella rikkaassa perheessä. Siitä miten perheen isä hänelle vihjaili, tänä päivänä tuli haaste oikeuteen mutta silloin se oli vielä normaalia. Hänellä kuului kouluikäiselle ruokien teko ja sai palkan lisäksi ruuan ja oman huoneen ja perhe joskus kustansi liput kun lähti mukaan pitämään seuraan sille kouluikäiselle joihinkin tapahtumiin tai lähti pelkästään sen lapsen kanssa.
Au paireja on edelleenkin, mutta ei se mikään ura ole. Ei edes uran alku.
Hahaa, nämä vihjailevat setämiehet. Samoin mun tuttavapiirin (nyt jo yli 70-vuotias) piti tapanaan yrittää pokailla aupaireja, kun "oma vaimo ei enää kiinnostanut". Eipä suostuneet nämä leidit yhteisiin iloihin, onneksi. Näitä setämiehiä on edelleen vaikea kunnioittaa.
Sama juttu tehköön ne jotka on sen keksinytki. Raskasta ei kiinnosta