Lue keskustelun säännöt.
Työttömyyttä ei tajua ennen kuin sen kokee itse
Myönnetään, itsekin kuvittelin joskus, että työttömänä ovat lähinnä ne joita ei oikein kiinnosta opiskelu eikä työelämä eikä ole kovin suurta mielenkiintoa. En kuvitellut, että minä joka on tehnyt töitä opiskelujen ohessa koko elämäni ja opiskellut itselle ylemmän korkeakoulututkinnon olisin työttömänä.
Ensi kosketuksen työelämän ja työnhaun raadollisuuteen sain, kun viimeistelin maisterin opintojani. Olin saanut hyvää työkokemusta myös omalta alalta hyvässä harjoittelupaikassa, mutta hain monia kuukausia töitä ja ramppasin haastatteluissa, mutta minnekään ei valittu. Lopulta päädyin hakemaan ei oman alan töitä ja sain määräajaksi töitä. Jouduin muuttamaan tuon ei oman alan ja maisterin työtä huomattavasti alemman työn takia. Lopulta vihasin tuota asiakaspalvelu työtä, mutta kärvistelin määräajan loppuun, kun olin vielä vastaanottanut uuden määräaikaisen sopimuksen.
Nyt olen taas tilanteessa jossa olen hakenut töitä kohta 3 kk tuloksetta. Haastatteluihin olen päässyt, mutta aina joku on mennyt ohi, jolla on enemmän juuri oikeaa työkokemusta.
Enää en todellakaan kuvittele, että työnsaanti olisi työhalusta tai edes ahkeruudesta kiinni. Itselle opiskelu ja työ on aina ollut tärkeää, joten siihen olen elämässä panostanut. Silti tulos voi olla tämä eli työttömyys.
Kommentit (4199)
Vierailija kirjoitti:
Keskiportaan narsistit ovat tuottavan yhteiskunnan pahin jarru. Ja tyhmiä. Dumppaavat huippulahjakkuuksia ja luulevat pätevänsä, olevansa arvokkaita. Ovat yhteiskunnan syöpä.
Ei tarvitse olla edes huippulahjakkuus, kun työpaikka jää saamatta. Tarvitsee olla vain vähän parempi kuin se työpari tai tiimin jäsen, joka on työpaikkahaastattelussa mukana valitsemassa itselleen kollegaa eli kilpailijaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On syytä ottaa työ mikä tahansa. Siitä avautuu mahdollisuus päästä taas uuteen duuniin. Työnantajat ei arvosta jos työntekijällä on pitkä työttömyys takana. Sekin kertoo työntekijästä paljon
Ei tuo nyt noin yksinkertaista ole. Esimerkiksi asiantuntija- ja esimiestyöhön on usein monen kuukauden hakuprosessi. Mutta hallitus on leikkaamassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa jo 2 kk:n jälkeen. Ei kukaan asiantuntija työllisty niin nopeasti. Eikä ole yhteiskunnan etu, että kalliisti koulutetut ihmiset menevät tekemään sellaista työtä, missä ei vaadita mitään koulutusta. Kyllä näitä olisi oikeasti pitänyt valmistella paljon tarkemmin.
Ensimmäisen sairauspäivärahan maksaa työnantaja. Työntekijät ovat vuosia käyttäneet sitä väärin. Maanantai on monelle krapulasta selviytymisen päivä. Koko viikonloppu on juhlittu ja ryyppy jäänyt päälle. Ei sitä maantaina selviä töihin.Ruotsissa on poistettu palkallinen ensimmäinen päivä. Kuinkas sitte kävikään poissaolot vähenivät selkeästi.
Tilapäisesti voi korkeasti koulutettukin tehdä muitakin töitä. Ei aina ole välttämättä tarjolla oman alan hommia
Henkilö joka on pitkään työttömänä on aina vaikeampaa työllistyä. Se on tutkitusti todettu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisen sairauspäivärahan maksaa työnantaja. Työntekijät ovat vuosia käyttäneet sitä väärin. Maanantai on monelle krapulasta selviytymisen päivä. Koko viikonloppu on juhlittu ja ryyppy jäänyt päälle. Ei sitä maantaina selviä töihin.Ruotsissa on poistettu palkallinen ensimmäinen päivä. Kuinkas sitte kävikään poissaolot vähenivät selkeästi.
Niinpä, kun sen maksaa työnantaja, ei sen poistaminen tuo valtiolle säästä sentin vertaa. Tämä on täysin EK:n sanelema juttu, jota Orpo-poika marionettina toteuttaa. Eikä suurimmalla osalla ihmisistä edes ole krapulapäiviä koskaan. Minusta on väärin rangaista kaikkia siitä, jos joillakin on alkoholiongelma ja krapulapoissaoloja. Olisi paljon parempi jos työnantaja ottaisi käyttöön varhaisen puuttumisen mallin, jonka avulla voisi puuttua juuri niiden työntekijöiden maanantaipoissaoloihin, joilla niitä on. Siinä voisi samalla puuttua siihen alkoholiongelmaankin.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisen sairauspäivärahan maksaa työnantaja. Työntekijät ovat vuosia käyttäneet sitä väärin. Maanantai on monelle krapulasta selviytymisen päivä. Koko viikonloppu on juhlittu ja ryyppy jäänyt päälle. Ei sitä maantaina selviä töihin.Ruotsissa on poistettu palkallinen ensimmäinen päivä. Kuinkas sitte kävikään poissaolot vähenivät selkeästi.
No mites se valtion velkaa millään tavalla helpottaa, jos sen jo nytkin maksaa työnantaja? Eihän se silloin valtion kassasta mene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikoinaan kun tulin työelämään teimme työtä mitä vaan. Jos ei oman alan töitä ollut tarjolla.Kelpasi työ mikä tahansa. Mutta meillä ei ollut tarjolla ansiosidonnaista kelan tukiaisista puhumattakaan.
Näin oli 1960 luvulla kukaan ei edes puhunut sellaisesta. Sosiaalitukia kai jotkut sai. Mutta oli suuri häpeä jos ei töitä tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä on käynyt niin että ala johon on opiskellut ei työtä ole Silloin ois syytä vaihtaa alaa jossa työtä riittää. Opiskella kokonaan uus homma. Näin tein itse.
Niin minäkin olen tehnyt. Opiskelin aikuiskoulutustuella ja kun ei se koko opiskeluajaksi riittänyt, niin opintojen loppuaikana olin töissä sillä uudella alalla, mitä opiskelin. Mutta mites nyt opiskellaan uusi ala, kun aikuiskoulutustuki lakkaa tänä keväänä?
Ei ihmisillä ole itsellään sellaisia säästöjä, varsinkaan jos ovat työttömäksi jääneet ja jo jonkin aikaa varmasti yrittäneet turhaan etsiä töitä edelliseltä alalta.
Jep. Eikä aikuiskoulutustukea edes makseta valtion kassasta, vaan se menee aikuiskoulutusrahastosta, jonka rahoittaa työnantajat ja työntekijät. Ei sen poistaminen siis tuo yhtään säästöä valtion kassaan. Minkä ihmeen takia tuokin pitää poistaa? Ihan sikamaista kiusantekoa tämä on ja vaikeuttaa todella paljon alanvaihtoa.
Miksi työnantajan on maksettava kenenkään ensimmäistä sairas päivää. Se on työnantajille valtava summa. Järjestää vielä työntekijä sairastavan tilalle. Siis kaksinkertainen kulu. Tämä vaikuttaa jo työn tuottavuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin oli 1960 luvulla kukaan ei edes puhunut sellaisesta. Sosiaalitukia kai jotkut sai. Mutta oli suuri häpeä jos ei töitä tehnyt.
Ei puhunut, ei. Mutta 1960-luvulla töissä olleet on nyt jo eläkkeellä. Pitäisikö niitä suurimpia eläkkeitä leikata? Eläkekattohan on jo useimmissa Länsi-Euroopan maissa olemassa, mutta Suomessa ei vielä ole. Yleensä katto on jossain 4000-5000 euron tuntumassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On syytä ottaa työ mikä tahansa. Siitä avautuu mahdollisuus päästä taas uuteen duuniin. Työnantajat ei arvosta jos työntekijällä on pitkä työttömyys takana. Sekin kertoo työntekijästä paljon
Ei tuo nyt noin yksinkertaista ole. Esimerkiksi asiantuntija- ja esimiestyöhön on usein monen kuukauden hakuprosessi. Mutta hallitus on leikkaamassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa jo 2 kk:n jälkeen. Ei kukaan asiantuntija työllisty niin nopeasti. Eikä ole yhteiskunnan etu, että kalliisti koulutetut ihmiset menevät tekemään sellaista työtä, missä ei vaadita mitään koulutusta. Kyllä näitä olisi oikeasti pitänyt valmistella paljon tarkemmin.
Onk oikeasti niin, että asiantuntijatöissä olevat odottavat kiltisti sitä viimeistä työpäivää tai peräti ansiosidonnaisen viimeistä päivää ja alkavat vasta sitten etsiä uutta työtä?
Määräaikaiset tietävät pestinsä pituuden, ja asiantuntijatöissä on yleensä pitkä irtisanomisaika. Asiantuntijan luulisi myös haistavan palaneen käryä silloin, kun firmassa aletaan puhua irtisanomisista. Jos sitten tuleekin äkkilähtö, asiantuntija saatellaan ulos viettämään irtisanomisaikaa. Tuon surullisenkuuluisan monen kuukauden hakuprosessin voi aloittaa ajoissa ja useampaan paikkaan. Ja työnhakijoista asiantuntijat eivät totisesti ole työntekijäistön heikoimpia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki vanhat aikansa eläneet työelämän lait. On uudistettava täman päivän työelämää vastaavaksi
Vierailija kirjoitti:
Miksi työnantajan on maksettava kenenkään ensimmäistä sairas päivää. Se on työnantajille valtava summa. Järjestää vielä työntekijä sairastavan tilalle. Siis kaksinkertainen kulu. Tämä vaikuttaa jo työn tuottavuuteen.
Niin. Miksi yleensäkään maksaa yhtään itään sairausajan palkkaa yhtään kenellekään. Sehän on työntekijän asia, jos hän on sairas. Työnantaja voi ottaa sitten toisen työntekijän tilalle, joka ei ole sairaana. Näinhän se menee kehitysmaissakin, ja aina on paljon nöyriä tulijoita.
Haloo Suomessa keskielake voi olla 2000 euroa. Eläke 5000 euroa saa kyllä todellakin harva. Yleisun eläkkeen määrä on n. 1000 euroa kuussa. Keskielakkeen määrää nostaa se että on näitä suuria eläkkeitä. Yleensä henkilö joka saa isoa eläkettä ovat yrittäjiä. Suomessa eläkkeet on todellakin pieniä. Kannattaa tutustua asioihin ennenkuin puuttuu niihin.
Vierailija kirjoitti:
Tilapäisesti voi korkeasti koulutettukin tehdä muitakin töitä. Ei aina ole välttämättä tarjolla oman alan hommia
Olen samaa mieltä. Ja jos ei omalta alalta oikeasti saa pitkänkään etsimisen jälkeen töitä, niin kannattaa tosiaan hankkia toinenkin koulutus, joka työllistää. Mutta: ei asiantuntija silti kahdessa kuukaudessa ehdi saada uutta työpaikkaa, ja jos pitää ottaa jo 2 kk:n päästä vastaan jokin postinjakajan tai kaupankassan homma, niin onhan se aika nurinkurista. Työttöminä on kuitenkin enimmäkseen niitä, joilla ei ole korkeaa koulutusta, eikä noita töitä edes ole tarjolla kovin paljon, joihin ei vaadita koulutusta. Itse asiassa niitä on tarjolla tosi vähän.
Työntekijät jotka sairastavat saavat Kelasta päivärahaa. Se määräytyy palkan mukaan Että pysytään nyt asiassa.
1960 luvun kirjoitus tarkoitti sitä että ei eletty sosiaaliturvan varassa. Vaan tehtiin töitä elatettiin itse itsensä ja perheensä. Näin ois syytä tehdä nytkin.
Niin otin minäkin vastaan ainoan työn, johon minut huolittiin. Palkka 500 e/kk, en ole työllistynyt muualle sen jälkeen ja tukia nostan koko ajan, koska tällä palkalla ei elä.
Kerrassaan hienoja menestystarinoita.