Työttömyyttä ei tajua ennen kuin sen kokee itse
Myönnetään, itsekin kuvittelin joskus, että työttömänä ovat lähinnä ne joita ei oikein kiinnosta opiskelu eikä työelämä eikä ole kovin suurta mielenkiintoa. En kuvitellut, että minä joka on tehnyt töitä opiskelujen ohessa koko elämäni ja opiskellut itselle ylemmän korkeakoulututkinnon olisin työttömänä.
Ensi kosketuksen työelämän ja työnhaun raadollisuuteen sain, kun viimeistelin maisterin opintojani. Olin saanut hyvää työkokemusta myös omalta alalta hyvässä harjoittelupaikassa, mutta hain monia kuukausia töitä ja ramppasin haastatteluissa, mutta minnekään ei valittu. Lopulta päädyin hakemaan ei oman alan töitä ja sain määräajaksi töitä. Jouduin muuttamaan tuon ei oman alan ja maisterin työtä huomattavasti alemman työn takia. Lopulta vihasin tuota asiakaspalvelu työtä, mutta kärvistelin määräajan loppuun, kun olin vielä vastaanottanut uuden määräaikaisen sopimuksen.
Nyt olen taas tilanteessa jossa olen hakenut töitä kohta 3 kk tuloksetta. Haastatteluihin olen päässyt, mutta aina joku on mennyt ohi, jolla on enemmän juuri oikeaa työkokemusta.
Enää en todellakaan kuvittele, että työnsaanti olisi työhalusta tai edes ahkeruudesta kiinni. Itselle opiskelu ja työ on aina ollut tärkeää, joten siihen olen elämässä panostanut. Silti tulos voi olla tämä eli työttömyys.
Kommentit (4199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnhakukeskustelu!
Kuntakokeilu kutsui minut työnhakukeskusteluun. Onko joku tällaisessa käynyt?
Kutsussa lukee "Keskustelun pohjalta laadimme yhdessä työllistymissuunnitelman työhön, koulutukseen tai työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin osallistumisesta."
Kuka tietää mitä tuo tarkoittaa? Onko vastaava suunnitelma kuin mitä netissä laaditaan että haen töitä jne. Vai pakottavatko töihin ja kouluun tai johonkin työpajatoimintaan?
Olen pikkukoululaisen yksinhuoltaja ja hoidan lisäksi sairasta äitiäni. En voisi yhtäkkiä jättää äitiäni tuntikausiksi joka päivä yksin jos joutuisin johonkin toimintaan.
Juttelette oikein perusteellisesti kaikesta, mikä liittyy työllistymiseesi. Suunnitelman tekemiselle on hyvät ohjeet, joten siinä ei nokka kauan tuhise. Sinua ei heti työnnetä pajoihin, mutta töitähän sinä tietysti joudut hakemaan. Puhu virkailijan kanssa näistä jutuista äläkä usko kaikkea, mitä tällä palstalla sanotaan.
Edellinen on kutsun esittäjäpuolen näkemys.
Missään tapauksessa te ette "keskustele". Sinun kannattaa kuunnella ja vastata kysymyksiin lyhyesti ja vain työnhakuun liittyen. Mikäli työttömyytesi on kestänyt pitkään, niin sinulle tarjotaan työllisyyskoulutusta, työkokeilua tai pajatoimintaa.
Itse ehdottaisin, että toimit seuraavasti: Pidä kiinni siitä, että haet omatoimisesti palkkatyötä ja mielelläsi otat vastaan palkkatyötarjouksia. Älä mainitse lapsistasi tai äitisi hoitamisesta - sillä melkoisella todennäaköisyydellä omaehtoinen tönhaku ei sen jälkeen tule kysymyseen. Aivan kuten joku ehti kommentoida - kutsujia kiinnostaa vain sinun työllistyminen ja heitä ei kiinnosta edes sinun palkka. Kaikkein vähiten heitä kiinnostaa sinun tai yhteiskunnan etu.
En ole kutsun esittäjä, vaan erittäin vaikeassa elämäntilanteessa oleva pitkäaikaistyötön. Valtaosa minun kanssani keskustelleista TE-virkailijoista on suhtautunut asioihini ymmärtävästi. Olen ollut työtön jo vuosia, mutta ainoat toimenpiteeni ovat olleet kaksi verkkokurssia, jotka olivat mukavia, vaikkei niistä oikein hyötyä ollut. Olen varmaankin niitä harvoja, joilla ei ole TE-toimistosta liiemmin vallittamista, ja samanlainen saattaa tuo kysyjäkin lopulta olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnhakukeskustelu!
Kuntakokeilu kutsui minut työnhakukeskusteluun. Onko joku tällaisessa käynyt?
Kutsussa lukee "Keskustelun pohjalta laadimme yhdessä työllistymissuunnitelman työhön, koulutukseen tai työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin osallistumisesta."
Kuka tietää mitä tuo tarkoittaa? Onko vastaava suunnitelma kuin mitä netissä laaditaan että haen töitä jne. Vai pakottavatko töihin ja kouluun tai johonkin työpajatoimintaan?
Olen pikkukoululaisen yksinhuoltaja ja hoidan lisäksi sairasta äitiäni. En voisi yhtäkkiä jättää äitiäni tuntikausiksi joka päivä yksin jos joutuisin johonkin toimintaan.
Juttelette oikein perusteellisesti kaikesta, mikä liittyy työllistymiseesi. Suunnitelman tekemiselle on hyvät ohjeet, joten siinä ei nokka kauan tuhise. Sinua ei heti työnnetä pajoihin, mutta töitähän sinä tietysti joudut hakemaan. Puhu virkailijan kanssa näistä jutuista äläkä usko kaikkea, mitä tällä palstalla sanotaan.
Edellinen on kutsun esittäjäpuolen näkemys.
Missään tapauksessa te ette "keskustele". Sinun kannattaa kuunnella ja vastata kysymyksiin lyhyesti ja vain työnhakuun liittyen. Mikäli työttömyytesi on kestänyt pitkään, niin sinulle tarjotaan työllisyyskoulutusta, työkokeilua tai pajatoimintaa.
Itse ehdottaisin, että toimit seuraavasti: Pidä kiinni siitä, että haet omatoimisesti palkkatyötä ja mielelläsi otat vastaan palkkatyötarjouksia. Älä mainitse lapsistasi tai äitisi hoitamisesta - sillä melkoisella todennäköisyydellä omaehtoinen tönhaku ei sen jälkeen tule kysymyseen. Aivan kuten joku ehti kommentoida - kutsujia kiinnostaa vain sinun työllistyminen ja heitä ei kiinnosta edes sinun palkka. Kaikkein vähiten heitä kiinnostaa sinun tai yhteiskunnan etu.
Kiitos vinkeistä! :)
Vierailija kirjoitti:
Olin joskus työttömänä. Sitten löysin uuden työpaikan. Ei kait siinä se kummempaa ollut?
Vuoden olin itsekin vähän aikaa sitten, ansiosidonnainenkin oli parempi kuin nykyinen palkka, joten en keksi ainuttakaan huonoa asiaa tuosta ajasta, nukuin ja söin hyvin, harrastin ja matkustelin ja vähän kotiakin sisustin/remontoin kun oli aikaa, ihan täydellistä.
Minulle terotettiin työkkärissä, että pitää olla työmarkkinoiden saatavissa. Eli jos sanot, ettet voi jättää äitiäsi, et ole saatavissa. En usko että sinun kannattaa sanoa sitä ihan niin. Minä olin lapsen kanssa kotona, enkä oikeasti halunnut työllistyä vielä vuoteen. Tietysti minun ei olisi edes tarvinnut olla työkkärissä, ellei työnantaja olisi laittomasti irtisanonut minua tultuani raskaaksi.
Joka tapauksessa, tosiasia oli ettei minulle edes ollut alani töitä. Kun ensimmäinen ihan oikea tilaisuus tuli vastaan, hain sitä ja vein lapsen hoitoon. Mutta tosiaan en aikonut ottaa ensimmäistä mitävaan paikkaa, ja sen takia viedä alle kaksivuotiasta hoitoon.
Itse olin vuosina 2009-2010 työttömänä oli pikkusen eriaikaa silloin,silloin työttömiä oikeasti autettiin ja työkokeilu oli nimellä työharjoittelu. En ole ollut vuoden 2010 jälkeen päivääkään työttömänä,sitä ennen valmistuin 2009 ammattikoulusta.
Itse ajattelen, että jos jään täällä työttömäksi, niin vaihdan maata. Jos ei kaivata työmarkkinoilla Suomessa niin ehkä muualla. Tämä ei tietenkään kaikille ole mahdollista, jos on perhe ja lapset.
Miten pääsisi kokeilemaan työttömyyttä? Hyvin näyttää elämä sujuvan ja rahaa tulevan, vaikka vuodesta toiseen ei ole töissä, kuten eräs tuttuni. Pitääkö olla kekseliäs sadunkertoja vai hankkia vanha koira, jonka hoitamisen takia ei voi ottaa työtä vastaan?
Tuleeko muillekin työttömille semmoinen jännittynyt olo kun saattaa jotain työmahdollisuutta ollakin tiedossa, selvästi käy kroppakin kierroksilla ja mielessä pyörii mahdollisen tulevan työn tehtäviä, jne., tarkoitan tämän nyt semmoisena positiivisena pöhinänä ja virkistymisenä enkä niin että rupeaisi hermostuttamaan töihin joutuminen :P
Vierailija kirjoitti:
Miten pääsisi kokeilemaan työttömyyttä? Hyvin näyttää elämä sujuvan ja rahaa tulevan, vaikka vuodesta toiseen ei ole töissä, kuten eräs tuttuni. Pitääkö olla kekseliäs sadunkertoja vai hankkia vanha koira, jonka hoitamisen takia ei voi ottaa työtä vastaan?
Olisko se niin että esimiehelle irtisanoutumisilmoitus ja irtisanomisajan jälkeen olet vapaa kokeilemaan, Sitten vaan huonoja hakemuksia menemään paikkoihin joihin et todennäköisesti pääse ja kokeilu jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Milloin kuntakokeilu päättyy?
Ei se pääty. Taisipa olla jo ennen kuin koko viimeisin kokeilu alkoi (tämähän ei ole ensimmäinen kokeilu) niin ennustivat jo kokeilun lopputuleman, havaitsivat sen hyväksi ja siirtävät työttömät kunnan hoiteisiin olikohan se nyt 2025 alkaen. Toki kokeilu kuntakokeilu-nimellä päättyy silloin ja en ole varma mikä se nimi sitten on, olisiko kunnan työllisyyspalvelut tms.
Ja tietysti työttömän kohdalla kuntakokeilu päättyy jos työllistyy/eläköityy tms. mutta tätä tuskin tarkoitit.
Mitäs porukalle kuuluu? :)
Tässä aivan erinomainen kirjoitus, ei maksumuuria:
.
Rankaiseva työllistämispolitiikka passivoi ja lannistaa työtöntä työnhakijaa
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009517154.html?share=ea4f1c621e8b37…
"Jos työtön työnhakija yrittää päivittää osaamistaan, hänen voidaan tulkita opiskelevan liikaa. Jos hän kokeilee yrittämistä, hänet voidaan tulkita päätoimiseksi yrittäjäksi riippumatta siitä saako hän edes tuloja. Vapaaehtoistyökin voi olla riski menettää työttömyysturva, vaikka siinä rakentuu työllistymisen kannalta tärkeitä verkostoja."
Sairaanhoitajista on suomessa huutava pula.
Voit opiskella työn ohessa.
Jos ei kelpaa niin toivon, että uuden hallituksen leikkurit iskee teihin eikä niihin työtä tekeviin hoitajiin (kuten viimeksi Sipilän toimesta).
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajista on suomessa huutava pula.
Voit opiskella työn ohessa.
Jos ei kelpaa niin toivon, että uuden hallituksen leikkurit iskee teihin eikä niihin työtä tekeviin hoitajiin (kuten viimeksi Sipilän toimesta).
Sairaanhoitajaksi opiskelemaan haki vuosi sitten 27678 ja pääsi vain 2773
Olen ollut työttömänä.
Pääsin:
-Tarjoilijaksi
-Mäkkäriin töihin
-Siivoojaksi
-Hoitoapulaiseksi
-Puhelinmyyjäksi
-Numerotiedusteluun
-Postiin lajitteluun.
Ja minulla oli ammatti, ihan korkeakoulun käynyt. Nyt olen ammatissani,;tuskin olisin jos olisin kotona maannut nuo vuodet.
Ansiosidonnainen pois niin alkaa laiskuripaskiaisille työnteko maittaa. Loisivat työttömät ovat tämän maan syöpä.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut työttömänä.
Pääsin:
-Tarjoilijaksi
-Mäkkäriin töihin
-Siivoojaksi
-Hoitoapulaiseksi
-Puhelinmyyjäksi
-Numerotiedusteluun
-Postiin lajitteluun.Ja minulla oli ammatti, ihan korkeakoulun käynyt. Nyt olen ammatissani,;tuskin olisin jos olisin kotona maannut nuo vuodet.
Minäkin olen ollut postinkantajana, sadonkorjuutöissä, siivoojana, uinninvalvojana ja myyjänä. Sitten olen ollut melkein kolmekymmentä vuotta omalla alallani. Nyt melkein kuusikymppisenä ei kroppa kestä raskaita töitä, ja muunlaisiin töihin on muitakin tulijoita kuin pois omalle alalleen halajava maisteri.
Aika moni täällä on pohtinut että miksi työttömiä pidetään jotenkin alempiarvoisena. Varmaan siksi että se on markkinoitu siten. Järjestelmä jossa ollaan, hyötyy siitä että (tuetun) työttömyyden stigma on vahva.
Mikäs sen parempi arvotus pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä kuin se että työttömäksi jäänyt olisi jotenkin häpeällinen olento. Ja että menestyneet ajattelevat että alaspäin on hyvä sylkeä. Tosiasiassahan kuka vaan voi kohdata minkä vaan kriisin, onnettomuuden tai vaikka sairastua.
Sitten on vielä se illuusio että yhteiskunnassa olisi älyttömästi tekemätöntä työtä. Enemmänkin yhteiskunnassa on älyttömästi turhaa tai ainakin merkityksetöntä ja/tai reippaasti ylipalkattua toimisto- ja hallintotyötä jonka purkamalla saisi varmasti yhtäkkiä maksettua erinäisille ammattikunnille palkkaa.
Heti kun tuon arvotuksen murtaisi niin täytyisi keksiä uusi työelämän muoto.
Avoimien työpaikkojen määrää aina ihmetellään ja päivitellään että miksi ihmiset eivät mene töihin.
Näistä avoimista paikoista hyvin moni vaan on vuokratyötä tai lyhytaikaista pätkä- tai silpputyötä.
Oikeita avoimia työpaikkoja onkin sitten paljon vähemmän kuin tilastot näyttävät.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut työttömänä.
Pääsin:
-Tarjoilijaksi
-Mäkkäriin töihin
-Siivoojaksi
-Hoitoapulaiseksi
-Puhelinmyyjäksi
-Numerotiedusteluun
-Postiin lajitteluun.Ja minulla oli ammatti, ihan korkeakoulun käynyt. Nyt olen ammatissani,;tuskin olisin jos olisin kotona maannut nuo vuodet.
Minäkin pääsin kun olin vielä työkykyinen. Puhelimyynti on noista ainoa mitä pystyisin ehkä tekemään, riippuen tietysti että joutuuko siinäkin tekemään tietokoneella jotakin lähes koko ajan. Opiskelen nyt ja toivon että työllistyn sitten kun valmistun, muita töitä en pysty enää tekemään.
Komppaan tätä.