Lue keskustelun säännöt.
Työttömyyttä ei tajua ennen kuin sen kokee itse
Myönnetään, itsekin kuvittelin joskus, että työttömänä ovat lähinnä ne joita ei oikein kiinnosta opiskelu eikä työelämä eikä ole kovin suurta mielenkiintoa. En kuvitellut, että minä joka on tehnyt töitä opiskelujen ohessa koko elämäni ja opiskellut itselle ylemmän korkeakoulututkinnon olisin työttömänä.
Ensi kosketuksen työelämän ja työnhaun raadollisuuteen sain, kun viimeistelin maisterin opintojani. Olin saanut hyvää työkokemusta myös omalta alalta hyvässä harjoittelupaikassa, mutta hain monia kuukausia töitä ja ramppasin haastatteluissa, mutta minnekään ei valittu. Lopulta päädyin hakemaan ei oman alan töitä ja sain määräajaksi töitä. Jouduin muuttamaan tuon ei oman alan ja maisterin työtä huomattavasti alemman työn takia. Lopulta vihasin tuota asiakaspalvelu työtä, mutta kärvistelin määräajan loppuun, kun olin vielä vastaanottanut uuden määräaikaisen sopimuksen.
Nyt olen taas tilanteessa jossa olen hakenut töitä kohta 3 kk tuloksetta. Haastatteluihin olen päässyt, mutta aina joku on mennyt ohi, jolla on enemmän juuri oikeaa työkokemusta.
Enää en todellakaan kuvittele, että työnsaanti olisi työhalusta tai edes ahkeruudesta kiinni. Itselle opiskelu ja työ on aina ollut tärkeää, joten siihen olen elämässä panostanut. Silti tulos voi olla tämä eli työttömyys.
Kommentit (4199)
Nyt ollaan jo siinä että kokopäivätöitä ei ole kaikille.
Kiina-ilmiö vei ensin työpaikkoja ja nyt niitä vievät tietokoneistuminen ja robotisaatio.
Jos pitäisi valita osa-aikatyö tai loppuelämä työttömänä valitsisin osa-aikatyön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuudessa kokopäivätyötä ei enää riitä kaikille. Parasta olisi silloin lisätä osapäivätyön määrää. Osapäivätyö on ihmisen mielenterveydelle parempaa kuin pitkä työttömyys. Tämä silloinkin vaikka palkan lisäksi olisi haettava sosiaalitukia.
No johan näitä on ja ihan täyttä pa*kaa.
Jos ne osa-aikaiset 25-30 h viikkotunnit saisi tehdä vaikka 3-4 päivässä ja sen jälkeen 3-4 perättäistä vapaata + tunnilta maksettaisiin niin paljon, että tuollakin eläisi, niin ok. Mutta kun tunnit on jaettu 5:lle (pahimmillaan 6) päivälle viikossa, eli olet koko ajan sidoksissa työhön. Käyt tekemässä joka päivä jonkun muutaman tunnin pätkän, vapaita 1 pv kerrallaan. Tämä ei edes lisää työpaikkoja, koska tarkoitus on vain vetää minimimiehityksellä, kiireisimpiin aikoihin lisätään vain muutama työtunti viikkoon. Päivässä on kuitenkin tietyt tehtävät, jotka on saatava hoidettua, oli tunteja käytettävissä viisi tai kahdeksan.
Juu, ehkä tuo sopiikin hetkellisesti työttömyyden jälkeen mielenterveyttä ylläpitäväksi toiminnaksi. Mutta kun olet vuosia tehnyt osa-aikaista pätkää, työnantajalla ei ole mitään haluja vakinaistaa tai edes kokoaikaistaa, niin kyllä siinä alkaa mielenterveys rapistua.
Kokeiltu on.
Hyviä pointteja. Kuitenkin osa-aikatyö saattaa olla monille ihmisille ainoa vaihtoehto työttömyydelle.
Ruotsissa esimerkiksi pienten lasten vanhemmat tekevät paljon Suomea enemmän osa-aikaisia päivätöitä. Jos yksinhuoltajan aika ja voimat eivät riitä sekä kokopäivätyöhön että kodin ja lapsenhoitoon voisi muutaman vuoden osa-aikatyö estää hänen syrjäytymisensä työelämän ulkopuolelle. Muutaman vuoden työttömyyden jälkeen kun niitä töitä on vaikea saada.
Itsekin tein pienten lasten vanhempana osa-aikatyötä, mikä tarkoitti, että lasten oli kuitenkin oltava täysaikaisesti päivähoidossa viitenä päivänä viikossa, koska itse menin töihin milloin sattuu ja pääsin pois milloin sattuu. Vapaapäivät olivat milloin sattuu. Pienet lapset tarvitsevat säännöllisen ja ennalta arvattava päivärytmin voidakseen hyvin ja siksi olivat päivähoidossa toisen vanhemman työaikojen mukaan 8-16 ja minä elin omilla aikatauluillani.
Osa-aikaisuus _ehkä_ sopii nuorille perheettömille tai vastaavasti vähän jo vanhemmille, joilta lapset jo lentäneet pesästä. Ei pienten lasten vanhemmille ainakaan tällaisessa työssä, mitä itse tein.
Vierailija kirjoitti:
Kovasti nyt hehkutetaan medioissa työntekijön markkinoita - nyt löytyy töitä.
Joo löytyy niille joilla on jo töitä. Mutta haepas töitä jos työttömyys on kestänyt yli vuoden - ei sinua kukaan töihin ota.
Työnantajat ajattelevat juuri näin että työttömyys on työttömän omaa syytä.
Näinpä.
Puolitoista vuotta sitten oltiin hetken koronatyöttömien puolella, tosin silloinkin muita alas painaen. "Miten sinä KEHTAAT rinnastaa koronan vuoksi työttömäksi jääneen muihin työttömiin!"
Kesällä 2020 tuo puhe jo loppui. Kaikki olivat samaa, omasta syystään työtöntä massaa. Tai ainakin työttömyyden jatkumisen syy oli oma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuudessa kokopäivätyötä ei enää riitä kaikille. Parasta olisi silloin lisätä osapäivätyön määrää. Osapäivätyö on ihmisen mielenterveydelle parempaa kuin pitkä työttömyys. Tämä silloinkin vaikka palkan lisäksi olisi haettava sosiaalitukia.
No johan näitä on ja ihan täyttä pa*kaa.
Jos ne osa-aikaiset 25-30 h viikkotunnit saisi tehdä vaikka 3-4 päivässä ja sen jälkeen 3-4 perättäistä vapaata + tunnilta maksettaisiin niin paljon, että tuollakin eläisi, niin ok. Mutta kun tunnit on jaettu 5:lle (pahimmillaan 6) päivälle viikossa, eli olet koko ajan sidoksissa työhön. Käyt tekemässä joka päivä jonkun muutaman tunnin pätkän, vapaita 1 pv kerrallaan. Tämä ei edes lisää työpaikkoja, koska tarkoitus on vain vetää minimimiehityksellä, kiireisimpiin aikoihin lisätään vain muutama työtunti viikkoon. Päivässä on kuitenkin tietyt tehtävät, jotka on saatava hoidettua, oli tunteja käytettävissä viisi tai kahdeksan.
Juu, ehkä tuo sopiikin hetkellisesti työttömyyden jälkeen mielenterveyttä ylläpitäväksi toiminnaksi. Mutta kun olet vuosia tehnyt osa-aikaista pätkää, työnantajalla ei ole mitään haluja vakinaistaa tai edes kokoaikaistaa, niin kyllä siinä alkaa mielenterveys rapistua.
Kokeiltu on.
Hyviä pointteja. Kuitenkin osa-aikatyö saattaa olla monille ihmisille ainoa vaihtoehto työttömyydelle.
Ruotsissa esimerkiksi pienten lasten vanhemmat tekevät paljon Suomea enemmän osa-aikaisia päivätöitä. Jos yksinhuoltajan aika ja voimat eivät riitä sekä kokopäivätyöhön että kodin ja lapsenhoitoon voisi muutaman vuoden osa-aikatyö estää hänen syrjäytymisensä työelämän ulkopuolelle. Muutaman vuoden työttömyyden jälkeen kun niitä töitä on vaikea saada.
Itsekin tein pienten lasten vanhempana osa-aikatyötä, mikä tarkoitti, että lasten oli kuitenkin oltava täysaikaisesti päivähoidossa viitenä päivänä viikossa, koska itse menin töihin milloin sattuu ja pääsin pois milloin sattuu. Vapaapäivät olivat milloin sattuu. Pienet lapset tarvitsevat säännöllisen ja ennalta arvattava päivärytmin voidakseen hyvin ja siksi olivat päivähoidossa toisen vanhemman työaikojen mukaan 8-16 ja minä elin omilla aikatauluillani.
Osa-aikaisuus _ehkä_ sopii nuorille perheettömille tai vastaavasti vähän jo vanhemmille, joilta lapset jo lentäneet pesästä. Ei pienten lasten vanhemmille ainakaan tällaisessa työssä, mitä itse tein.
Toki riippuu työajoista. Vuorotyö on pienen lapsen vanhemmalle vaikeaa, yksinhuoltajalle lähes mahdotonta.
Itse olen yksinhuoltaja ja löysin yhden ainoan osa-aikaisen päivätyön jossa työaika oli 9-15 joka päivä - puhelinmyynnin. Olin sitten puhelinmyyjä siihen asti kun sain lähteä koska en saavuttanut todella kovia myyntitavoitteita.
Lapsen ollessa ekaluokalla olisin päässyt kokopäivätyöhön. Työpäivä olisi loppunut 16:15. Kysyin sitten iltapäiväkerhosta saisinko hakea lapsen 16:45 mennessä. Joustaa ei voinut puoli viidestä yhtään koska muutkin olisivat pyytäneet samaa. En halunnut laittaa ekaluokkalaista kävelemään pimeällä yksin kotiin joten olen edelleen työtön.
Näin Oulussa.
Miranda kuulostaa mustalaisten nimeltä edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miranda kuulostaa mustalaisten nimeltä edelleen.
Oisko sun ihan mahdotonta kirjoittaa hakemukseen Mira?
Tunnen olevani umpikujassa. Olen merkonomi mutta en kykene niihin töihin JOS niihin pääsisinkin, se ala ei sovi minulle ei sitten yhtään ja ennen kuin joku tulee sanomaan että mitäs kouluttauduit sille alalle sitten, niin tässä vastaus: ongelma puhkesi vasta n.puoli vuotta ennen valmistumista joten järkevämpää oli ottaa paperit ulos.
Ja sitten siihen ongelmaan, haluan eroon tästä ammatista ja kaikista velvoitteista hakea kaupan alan töihin mutta miten *elkkarissa sinne kouluun oikein pääsee?! aikuisille suunnatut amikset vaatii että sinulla on työpaikka valmiina missä suoritat opinnot ja AMK on sellaista haku-ammuntaa että huh.. jos joku täällä on sinne yrittänyt päästä niin tietää varmasti mitä tarkoitan kun totean että se pääsykoe on yks *erse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vihaan vuokrafirmojen työpaikka ilmoituksia kun ne on tehty niin salamyhkäisesti, ei kerrota oikeestaan mitään joka ois työttömälle ja etenkin autottomalle tärkeää tietää ennen hakemista!
tosi kiva jos se firma on sit jossai 5-50km päässä eikä autoa ole tai julkista liikennettä tai jos on ni se ei mene silleen että ehtisit töihin ajoissa tai että pääsisit kotiinki hyvin.
Vierailija kirjoitti:
vihaan vuokrafirmojen työpaikka ilmoituksia kun ne on tehty niin salamyhkäisesti, ei kerrota oikeestaan mitään joka ois työttömälle ja etenkin autottomalle tärkeää tietää ennen hakemista!
tosi kiva jos se firma on sit jossai 5-50km päässä eikä autoa ole tai julkista liikennettä tai jos on ni se ei mene silleen että ehtisit töihin ajoissa tai että pääsisit kotiinki hyvin.
Ja sekin, että kerrottaisiin työnantaja reilusti, että voisi googlailla työnantajaa ennen kuin hakee ja kysellä omista verkostoista kannattaako tällaiselle lähteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työtön on arvoton jo 6 kk työttömyyden alkamisen jälkeen, saa kutsua pitkä-aikaistyöttömäksi. Se jos mikä leimaa. Miten se oikein on, kun nykyisin pitäisi kaikenlaisen vi hapuheen olla kiellettyä, niin miten työttömiä saa aina vaan arvostella ja vedättää???
Oisko hallituksella kanttia tehdä isojako ja ottaa massasta eläkkeelle ne joilta löytyy taustalta pitkä esim. eli 25 vuoden työhistoria??? Olin kerran hetken työllistettynä kotikunnalla sihteerin töissä, siellä minua kutsuttiin jatkuvasti työllistetyksi. Yritin sanoa joka käänteessä, että on minulla nimikin, mutta EI SE AUTTANUT. Sain sitten kenkää koeajalla, olin kuulema sopimaton heidän hienoon työyhteisöönsä. Se siitä, siinä meni tämän työttömän mahdollisuus ehkä päästä johonkin pysyvämpään työhön. Ikää on paljon ja lisää tulee, eli varhaiseläkettä vaan odottelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuudessa kokopäivätyötä ei enää riitä kaikille. Parasta olisi silloin lisätä osapäivätyön määrää. Osapäivätyö on ihmisen mielenterveydelle parempaa kuin pitkä työttömyys. Tämä silloinkin vaikka palkan lisäksi olisi haettava sosiaalitukia.
No johan näitä on ja ihan täyttä pa*kaa.
Jos ne osa-aikaiset 25-30 h viikkotunnit saisi tehdä vaikka 3-4 päivässä ja sen jälkeen 3-4 perättäistä vapaata + tunnilta maksettaisiin niin paljon, että tuollakin eläisi, niin ok. Mutta kun tunnit on jaettu 5:lle (pahimmillaan 6) päivälle viikossa, eli olet koko ajan sidoksissa työhön. Käyt tekemässä joka päivä jonkun muutaman tunnin pätkän, vapaita 1 pv kerrallaan. Tämä ei edes lisää työpaikkoja, koska tarkoitus on vain vetää minimimiehityksellä, kiireisimpiin aikoihin lisätään vain muutama työtunti viikkoon. Päivässä on kuitenkin tietyt tehtävät, jotka on saatava hoidettua, oli tunteja käytettävissä viisi tai kahdeksan.
Juu, ehkä tuo sopiikin hetkellisesti työttömyyden jälkeen mielenterveyttä ylläpitäväksi toiminnaksi. Mutta kun olet vuosia tehnyt osa-aikaista pätkää, työnantajalla ei ole mitään haluja vakinaistaa tai edes kokoaikaistaa, niin kyllä siinä alkaa mielenterveys rapistua.
Kokeiltu on.
Hyviä pointteja. Kuitenkin osa-aikatyö saattaa olla monille ihmisille ainoa vaihtoehto työttömyydelle.
Ruotsissa esimerkiksi pienten lasten vanhemmat tekevät paljon Suomea enemmän osa-aikaisia päivätöitä. Jos yksinhuoltajan aika ja voimat eivät riitä sekä kokopäivätyöhön että kodin ja lapsenhoitoon voisi muutaman vuoden osa-aikatyö estää hänen syrjäytymisensä työelämän ulkopuolelle. Muutaman vuoden työttömyyden jälkeen kun niitä töitä on vaikea saada.
Itsekin tein pienten lasten vanhempana osa-aikatyötä, mikä tarkoitti, että lasten oli kuitenkin oltava täysaikaisesti päivähoidossa viitenä päivänä viikossa, koska itse menin töihin milloin sattuu ja pääsin pois milloin sattuu. Vapaapäivät olivat milloin sattuu. Pienet lapset tarvitsevat säännöllisen ja ennalta arvattava päivärytmin voidakseen hyvin ja siksi olivat päivähoidossa toisen vanhemman työaikojen mukaan 8-16 ja minä elin omilla aikatauluillani.
Osa-aikaisuus _ehkä_ sopii nuorille perheettömille tai vastaavasti vähän jo vanhemmille, joilta lapset jo lentäneet pesästä. Ei pienten lasten vanhemmille ainakaan tällaisessa työssä, mitä itse tein.
Aika monella alalla sen osa-aikaisuuden voi säätää miten haluaa, meillä esimerkiksi ei ole mitään mieltä tehdä lyhyempää päivää koska työpäivä kestää sen aikaa kun hommia on eikä pelkästään kelloa voi kytätä, joten suurin osa 80% oikeutetuista vanhemmista tekee neljää päivää viikossa. Itse olen osa-aikainen omasta halustani ja teen täydet työviikot, mutta sitten pidän lomaa viikon kuukaudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään on todella vaikeaa löytää työvoimaa pääkaupunkiseudulla perustehtäviin, vaikka ainoat vaatimukset olisi luku- ja kirjoitustaito, henkinen ja fyysinen terveys, halu tehdä töitä ja 2500€ palkkataso. Onneksi ulkomaalaisia tulee tänne tekemään hommia, että ei pidä laittaa lappua luukulle.
Jotain tarttis tehrä, että jengi säilyisi työkykyisinä, sillä yksityisen sektorin pientyönantajalla on tosi vaikea työllistää vajaakuntoisia. Riskit ja kulut ovat kertakaikkiaan liian suuret.
Esim. äässi- ryhmälle pitää olla hakemuksessa ruksittuna ainakin täällä päin, että ne ihan kaikki mahdolliset työvuorot sopii(osa kun on vielä auki 24/7) tai ei pääse edes siihen videohaastatteluun. Itselläni tyssää nämä haut jo tähän, koska sairauksieni takia en kykene vuoro- ja yötöihin. Aamun ja illan aikan voisi ntehdä osa-aiaktyötä, mutta ei kelpaa tällainen työnhakija minnekään. Turha mennä (jos pääsisikin) pariksi viikoksi tekemään "mikä tahansa vuoro käy"- rytmillä ja siitä sit pitkälle saikulle ja kokonaan pois sieltä kuitenkin, kun terveys ei kestä tällaista rytmiä.
Terveyttäni en enää uhraa tämän enempää, se on mennyt jo Lapsena/nuorena kiitos hyvin sairaan kilpailuyhteiskunnan ja psykopaattien jotka kyllä kelpaavat työyhteisöihin muita sairastuttamana ja tuhoamaan. Ja suut vaahdossa meuhkataa miten osatyökyvyttömät pitää saada töihin. Juujuu, mennään, mennään, mutta miten ja minne?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä tipuin 40v iässä johtoryhmästä työttömäksi, kun firma ei halunnutkaan mua enää äitiysloman jälkeen takaisin. Sain 4kk palkan irtisanomisrahaa ja luulin että kyllä heti saan töitä kun 10v kokemus johtoryhmätasolta. Luulin väärin. Yli vuosi mennyt jo ja olen erittäin pahasti ahdistunut ja uneton tän stressin takia.
Jostain luin että työttömistä yli 20% on erityisasiantuntijoita, päälliköitä, johtajia. Silti työttömistä puhutaan yhdellä tavalla, että he ovat syrjäytynyttä rupusakkia. Tän takia häpeän tilannettani syvästi.
Kannattaisiko hakea muutakin työtä kuin vain johtoryhmän tehtäviä. Ehkä et sovikaan johtotehtäviin, kun aikaisempi työnantaja ei halunnut takaisin sinua?
hyvin on tää työttömänä olon häpeä pinttynyt omaankin selkärankaan kun välillä kaipaa takaisin työpaikkaan jossa minua kiusattiin (melkein eläke iässä olevien naisten toimesta vieläpä) ja sinne meno oli todellista henkistä taistelua kun ahdisti edellä mainitusta syystä.
Vierailija kirjoitti:
Esim. äässi- ryhmälle pitää olla hakemuksessa ruksittuna ainakin täällä päin, että ne ihan kaikki mahdolliset työvuorot sopii(osa kun on vielä auki 24/7) tai ei pääse edes siihen videohaastatteluun. Itselläni tyssää nämä haut jo tähän, koska sairauksieni takia en kykene vuoro- ja yötöihin. Aamun ja illan aikan voisi ntehdä osa-aiaktyötä, mutta ei kelpaa tällainen työnhakija minnekään. Turha mennä (jos pääsisikin) pariksi viikoksi tekemään "mikä tahansa vuoro käy"- rytmillä ja siitä sit pitkälle saikulle ja kokonaan pois sieltä kuitenkin, kun terveys ei kestä tällaista rytmiä.
Terveyttäni en enää uhraa tämän enempää, se on mennyt jo Lapsena/nuorena kiitos hyvin sairaan kilpailuyhteiskunnan ja psykopaattien jotka kyllä kelpaavat työyhteisöihin muita sairastuttamana ja tuhoamaan. Ja suut vaahdossa meuhkataa miten osatyökyvyttömät pitää saada töihin. Juujuu, mennään, mennään, mutta miten ja minne?!
Mulle sopii kaikki vuorot, ja olen täysin työkykyinen merkonomin papereilla, ja sain 6 kiitoskirjettä kun suoritin merkonomi tutkinnon näytöt ja valmistuin myös hyvillä arvosanoilla. Silti en kelpaa s-ryhmälle, en pääse edes video haastatteluun.
T: 19kk työttömänä ollut merkonomi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. äässi- ryhmälle pitää olla hakemuksessa ruksittuna ainakin täällä päin, että ne ihan kaikki mahdolliset työvuorot sopii(osa kun on vielä auki 24/7) tai ei pääse edes siihen videohaastatteluun. Itselläni tyssää nämä haut jo tähän, koska sairauksieni takia en kykene vuoro- ja yötöihin. Aamun ja illan aikan voisi ntehdä osa-aiaktyötä, mutta ei kelpaa tällainen työnhakija minnekään. Turha mennä (jos pääsisikin) pariksi viikoksi tekemään "mikä tahansa vuoro käy"- rytmillä ja siitä sit pitkälle saikulle ja kokonaan pois sieltä kuitenkin, kun terveys ei kestä tällaista rytmiä.
Terveyttäni en enää uhraa tämän enempää, se on mennyt jo Lapsena/nuorena kiitos hyvin sairaan kilpailuyhteiskunnan ja psykopaattien jotka kyllä kelpaavat työyhteisöihin muita sairastuttamana ja tuhoamaan. Ja suut vaahdossa meuhkataa miten osatyökyvyttömät pitää saada töihin. Juujuu, mennään, mennään, mutta miten ja minne?!
Mulle sopii kaikki vuorot, ja olen täysin työkykyinen merkonomin papereilla, ja sain 6 kiitoskirjettä kun suoritin merkonomi tutkinnon näytöt ja valmistuin myös hyvillä arvosanoilla. Silti en kelpaa s-ryhmälle, en pääse edes video haastatteluun.
T: 19kk työttömänä ollut merkonomi
Kirjoittelet tänne aika paljon samansisältöisiä viestejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. äässi- ryhmälle pitää olla hakemuksessa ruksittuna ainakin täällä päin, että ne ihan kaikki mahdolliset työvuorot sopii(osa kun on vielä auki 24/7) tai ei pääse edes siihen videohaastatteluun. Itselläni tyssää nämä haut jo tähän, koska sairauksieni takia en kykene vuoro- ja yötöihin. Aamun ja illan aikan voisi ntehdä osa-aiaktyötä, mutta ei kelpaa tällainen työnhakija minnekään. Turha mennä (jos pääsisikin) pariksi viikoksi tekemään "mikä tahansa vuoro käy"- rytmillä ja siitä sit pitkälle saikulle ja kokonaan pois sieltä kuitenkin, kun terveys ei kestä tällaista rytmiä.
Terveyttäni en enää uhraa tämän enempää, se on mennyt jo Lapsena/nuorena kiitos hyvin sairaan kilpailuyhteiskunnan ja psykopaattien jotka kyllä kelpaavat työyhteisöihin muita sairastuttamana ja tuhoamaan. Ja suut vaahdossa meuhkataa miten osatyökyvyttömät pitää saada töihin. Juujuu, mennään, mennään, mutta miten ja minne?!
Mulle sopii kaikki vuorot, ja olen täysin työkykyinen merkonomin papereilla, ja sain 6 kiitoskirjettä kun suoritin merkonomi tutkinnon näytöt ja valmistuin myös hyvillä arvosanoilla. Silti en kelpaa s-ryhmälle, en pääse edes video haastatteluun.
T: 19kk työttömänä ollut merkonomi
Kirjoittelet tänne aika paljon samansisältöisiä viestejä.
So? Mitä se sun napaas kaivaa? Lähde pois jois ei sun mieltäsi miellytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuudessa kokopäivätyötä ei enää riitä kaikille. Parasta olisi silloin lisätä osapäivätyön määrää. Osapäivätyö on ihmisen mielenterveydelle parempaa kuin pitkä työttömyys. Tämä silloinkin vaikka palkan lisäksi olisi haettava sosiaalitukia.
No johan näitä on ja ihan täyttä pa*kaa.
Jos ne osa-aikaiset 25-30 h viikkotunnit saisi tehdä vaikka 3-4 päivässä ja sen jälkeen 3-4 perättäistä vapaata + tunnilta maksettaisiin niin paljon, että tuollakin eläisi, niin ok. Mutta kun tunnit on jaettu 5:lle (pahimmillaan 6) päivälle viikossa, eli olet koko ajan sidoksissa työhön. Käyt tekemässä joka päivä jonkun muutaman tunnin pätkän, vapaita 1 pv kerrallaan. Tämä ei edes lisää työpaikkoja, koska tarkoitus on vain vetää minimimiehityksellä, kiireisimpiin aikoihin lisätään vain muutama työtunti viikkoon. Päivässä on kuitenkin tietyt tehtävät, jotka on saatava hoidettua, oli tunteja käytettävissä viisi tai kahdeksan.
Juu, ehkä tuo sopiikin hetkellisesti työttömyyden jälkeen mielenterveyttä ylläpitäväksi toiminnaksi. Mutta kun olet vuosia tehnyt osa-aikaista pätkää, työnantajalla ei ole mitään haluja vakinaistaa tai edes kokoaikaistaa, niin kyllä siinä alkaa mielenterveys rapistua.
Kokeiltu on.
Hyviä pointteja. Kuitenkin osa-aikatyö saattaa olla monille ihmisille ainoa vaihtoehto työttömyydelle.
Ruotsissa esimerkiksi pienten lasten vanhemmat tekevät paljon Suomea enemmän osa-aikaisia päivätöitä. Jos yksinhuoltajan aika ja voimat eivät riitä sekä kokopäivätyöhön että kodin ja lapsenhoitoon voisi muutaman vuoden osa-aikatyö estää hänen syrjäytymisensä työelämän ulkopuolelle. Muutaman vuoden työttömyyden jälkeen kun niitä töitä on vaikea saada.
Itsekin tein pienten lasten vanhempana osa-aikatyötä, mikä tarkoitti, että lasten oli kuitenkin oltava täysaikaisesti päivähoidossa viitenä päivänä viikossa, koska itse menin töihin milloin sattuu ja pääsin pois milloin sattuu. Vapaapäivät olivat milloin sattuu. Pienet lapset tarvitsevat säännöllisen ja ennalta arvattava päivärytmin voidakseen hyvin ja siksi olivat päivähoidossa toisen vanhemman työaikojen mukaan 8-16 ja minä elin omilla aikatauluillani.
Osa-aikaisuus _ehkä_ sopii nuorille perheettömille tai vastaavasti vähän jo vanhemmille, joilta lapset jo lentäneet pesästä. Ei pienten lasten vanhemmille ainakaan tällaisessa työssä, mitä itse tein.
Aika monella alalla sen osa-aikaisuuden voi säätää miten haluaa, meillä esimerkiksi ei ole mitään mieltä tehdä lyhyempää päivää koska työpäivä kestää sen aikaa kun hommia on eikä pelkästään kelloa voi kytätä, joten suurin osa 80% oikeutetuista vanhemmista tekee neljää päivää viikossa. Itse olen osa-aikainen omasta halustani ja teen täydet työviikot, mutta sitten pidän lomaa viikon kuukaudessa.
Olisi parempi puhua työpaikoista kuin aloista. Tälläkin alalla, josta itselläni on kokemusta, isoilla työnantajilla todennäköisesti voi säätää itse työvuoroja, mutta pienillä ei.
Hyviä pointteja. Kuitenkin osa-aikatyö saattaa olla monille ihmisille ainoa vaihtoehto työttömyydelle.
Ruotsissa esimerkiksi pienten lasten vanhemmat tekevät paljon Suomea enemmän osa-aikaisia päivätöitä. Jos yksinhuoltajan aika ja voimat eivät riitä sekä kokopäivätyöhön että kodin ja lapsenhoitoon voisi muutaman vuoden osa-aikatyö estää hänen syrjäytymisensä työelämän ulkopuolelle. Muutaman vuoden työttömyyden jälkeen kun niitä töitä on vaikea saada.