Teini myöhästyy joka päivä tunneilta. Ei siis koulusta (aina) vaan koulupäivän aikana. Mitä tässä voi tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osta ap kondomeita..

Ja miksiköhän?

Mihinhän niitä yleensä käytetään.. jos liikkuu tyttöjen kanssa on syytä olettaa että pian voi tapahtua muutakin kun suklaan ostaminen mielitietylle...

Tarkistakaas kilpirauhasarvot ekana. Itse myöhästyin aina koulusta loppuvuosina ja ne arvothan olivat ihan romahtaneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osta ap kondomeita..

Ja miksiköhän?

Mihinhän niitä yleensä käytetään.. jos liikkuu tyttöjen kanssa on syytä olettaa että pian voi tapahtua muutakin kun suklaan ostaminen mielitietylle...

Eiköhän 15v osaa omat kumit ostaa :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osta ap kondomeita..

Ja miksiköhän?

Mihinhän niitä yleensä käytetään.. jos liikkuu tyttöjen kanssa on syytä olettaa että pian voi tapahtua muutakin kun suklaan ostaminen mielitietylle...

Eiköhän 15v osaa omat kumit ostaa :)

En laskis sen varaan. Voi unohtaa myös käyttää vaikka niitä olisikin. Aikuisen pitää puhua asiasta

Vierailija kirjoitti:

Selitä MIKSI pitää olla ajoissa. Selitä miltä se tuntuu muille oppilaille ja opettajalle, kun jotkut rymistelevät luokkaan kesken tunnin. Parhaimmillasi voit saada pojan nolostumaan kun tajuaa asian muiden kantilta.

Ihan oikeesti... ketä muka kiinnostaa se, miltä toisista tuntuu. Olen aina vihannut tuollaisia argumentteja. En minä elä muita varten vaan elän niin kuin mua huvittaa. Enkä oo teini, vaan yli 50-vuotias opettaja.

Vierailija kirjoitti:

ohis: mikähän tepsisi puolisoon.

Olen erittäin iloinen, että hän saattaa lapsen päivähoitoon (pääsen itse aamuisin aikaisemmin töihin).

Päiväkodista on kerrottu, että lapsi saa aamupalan, jos hän saapuu aamulla kahdeksaan mennessä. Yritin jo etukäteen kertoa puolisolle, että lapsen voi viedä vaikka puoli kahdeksaan, mutta että olisi tärkeää, että hän olisi kahdeksaan mennessä, jos kerran on aamupalalle menossa. Että voivat viettää rauhallisen yhteisen aamupalan.

Vaan ei. Puoliso saattaa lapsen hoitoon 8-10 minuuttia myöhässä. Joka ikinen aamu. Käsittääkseni kertaakaan ei ole ollut paikalla ennen kahdeksaa.

Minua harmittaa, että se on meidän lapsi, joka ei ole ajoissa aamupalalla. Puoliso vetoaa, että kyllä siellä joku muukin tulee siihen aikaan aamupalalle. Ja tämä taas ei mielestäni ole mikään peruste myöhästyä että joku toinenkin myöhästyy.

uhh. ..pitäisikö asiaa vain sietää?

Täällä sama. Miehen pitäisi viedä lapset, kaksi kappaletta, noin 300m päässä sijaitsevaan päiväkotiin aamukahdeksaan mennessä. Aika usein ovat myöhässä milloin mistäkin syystä. Toki lapsetkin osaa olla vaikeita aamulla, mutta siihen pitäisi varautua ja herätä itse ajoissa. Mies kun yleensä lojuu vielä sängyssä kun itse seitsemältä lähden töihin...

Luonnollisesti mies valittaa, ettei ehdi tehdä kunnolla työpäivää, vaan haluaa jatkaa vielä illalla, kun pitää huolehtia lapset. Tekee etätöitä kotona, työaika 7h45min (sisältäen 30min ruokkiksen) ja lapsille ilmoitettu hoitoaika päivään on 8h30min, joten minun matematiikalla tuossa pitäisi kyllä helposti ehtiä....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selitä MIKSI pitää olla ajoissa. Selitä miltä se tuntuu muille oppilaille ja opettajalle, kun jotkut rymistelevät luokkaan kesken tunnin. Parhaimmillasi voit saada pojan nolostumaan kun tajuaa asian muiden kantilta.

Ihan oikeesti... ketä muka kiinnostaa se, miltä toisista tuntuu. Olen aina vihannut tuollaisia argumentteja. En minä elä muita varten vaan elän niin kuin mua huvittaa. Enkä oo teini, vaan yli 50-vuotias opettaja.

No miksi meitä pitäisi kiinnosta mitä kirjoitat tänne edes, eli seuraava vaan, kiitos, sinut ohitettiin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sitä aina sanotaan, että vanhemmuus ei aina ole helppoa, mutta että se välillä on ihan todella vaikeaa, onkohan sitä tarpeeksi korostettu.. Näin äitinä kun haluaa ajatella sen oman lapsen parasta, niin on välillä vaikeaa tietää mikä on oikein ja mikä ei.

Poika tuli äsken kotiin ja kuulema luokanvalvoja oli käynyt jututtamassa ja kertomassa pojalle mun huolesta. Poika sanoi, että opettaja vaikutti aika vihaiselta ja oli kokenut opettajan syyllistävän vain häntä, vaikka kaveritkin tekee samaa. 

Ei enää edes yrittänyt valehdella niillä vessapuheilla, vaan myönsi suoraan, että ovat käyneet kaupoilla ja ostelleet tytöille suklaata ja semmoisia. Olivat käyneet tänäänkin. Sitten tuli itku. Oikeassa olet sinä, joka kirjotit, että ei oman lapsen pahaa mieltä ole kiva katsoa. Ei tosiaan. Mutta mun (ja miehen) oli vaan pakko pysyä tiukkana. Poika itki ihan vuolaasti ja sanoi, että tietää tehneensä väärin, mutta ei halua jäädä ulkopuolelle. Kyllä mullekin tuli itku. 

Yritettiin yhdessä miettiä tohon ratkaisua. Sanoin kuitenkin, että joku rangaistus tästä pitää tulla, koska ei myöhemmässäkään elämässä voi myöhästellä tapaamisista ja sovituista menoista miten sattuu. Poika itse sanoi, että toivoisi aikuisten puhuttelevan muutkin kaverit niin kovasti, ettei kukaan enää tekisi tuota, mutta toisaalta ei halua, että kukaan kavereista saa tietää hänen kertoneen. Lupasin ottaa opettajaan yhteyttä. Sovittiin, että nyt saa vielä pitää kännykän, kun tiedän miten tärkeä se pojalle on, mutta kerrottiin, että jos myöhästely vielä jatkuu niin sitten se lähtee jäähylle hetkeksi. Miehen kanssa päätettiin kuitenkin ottaa pankkikortti hetkeksi talteen. Poika koki että häntä kohdeltiin täysin epäoikeudenmukaisesti. Yritettiin selittää, että ei tämä mulle ja isällekään helppoa ole. Ei haluta että lapsi jää ulkopuolelle, mutta ei me aikuisina voida hyväksyä tuollaista käytöstäkään. Ja kun sääntöjä on rikottu, piti siitä antaa rangaistus.

Lähti aika surkeana omaan huoneeseen. Pankkikortin luovuttaminen oli selvästi kovin pala, siitä kyllä kuului huuto. On kuulema "perseestä" jos ei voi mitään ostaa (tai tyttöjä hurmata...)

Mutta ei hemmetti, tässä päätöksessä meidän nyt vaan pitää pysyä. Eniten itseä huolettaa että jos poika jää ulkopuoliseksi tai jos lähtee oikeasti huomenna kaupoille ja myöhästyy ja meidän pitää ihan oikeasti takavarikoida se kännykkä. Ei ole helppoa..

Vinkkejä ja lohduttavia sanoja saa antaa. Tällä hetkellä ei tunnu yhtään hyvältä äidiltä. Lapsi mököttää surkeana omassa huoneessaan ja äitinä saa murehtia taas oman lapsen pärjäämistä.. Voi kun olisi joku äitiyden käsikirja, jossa olisi valmiit vastaukset kaikkiin ongelmatilanteisiin. ap

Hyvä, että pääsitte asiassa eteenpäin. Rangaistuskin oli hyvin kohtuullinen. Koulussa ei pankkikorttia/rahaa tarvitse, ja sen verran pitää olla pojassa jo miestä, että jos kavereille "joutuu" selittämään miksei lähde ostoksille, niin voi sanoa rahojen/kortin olevan jemmassa, koska koulusta oli tullut kotiin palautetta jatkuvasta myöhästelystä. Jos taas luokkakaverit jatkavat vanhaan malliin, niin se on heidän tappionsa. Ainakin ap:n poika on palannut normaalien opiskelijoiden sarjaan, ja toivottavasti ottaa opiskelun tosissaan, entisen muiden häiritsemisen sijasta. Kouluaikana pedataan pohjat jatko-opintoihin ja parempiin asemiin tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Ap miksi et ole puuttunut siihen että poika myöhästyy myös aamulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sitä aina sanotaan, että vanhemmuus ei aina ole helppoa, mutta että se välillä on ihan todella vaikeaa, onkohan sitä tarpeeksi korostettu.. Näin äitinä kun haluaa ajatella sen oman lapsen parasta, niin on välillä vaikeaa tietää mikä on oikein ja mikä ei.

Poika tuli äsken kotiin ja kuulema luokanvalvoja oli käynyt jututtamassa ja kertomassa pojalle mun huolesta. Poika sanoi, että opettaja vaikutti aika vihaiselta ja oli kokenut opettajan syyllistävän vain häntä, vaikka kaveritkin tekee samaa. 

Ei enää edes yrittänyt valehdella niillä vessapuheilla, vaan myönsi suoraan, että ovat käyneet kaupoilla ja ostelleet tytöille suklaata ja semmoisia. Olivat käyneet tänäänkin. Sitten tuli itku. Oikeassa olet sinä, joka kirjotit, että ei oman lapsen pahaa mieltä ole kiva katsoa. Ei tosiaan. Mutta mun (ja miehen) oli vaan pakko pysyä tiukkana. Poika itki ihan vuolaasti ja sanoi, että tietää tehneensä väärin, mutta ei halua jäädä ulkopuolelle. Kyllä mullekin tuli itku. 

Yritettiin yhdessä miettiä tohon ratkaisua. Sanoin kuitenkin, että joku rangaistus tästä pitää tulla, koska ei myöhemmässäkään elämässä voi myöhästellä tapaamisista ja sovituista menoista miten sattuu. Poika itse sanoi, että toivoisi aikuisten puhuttelevan muutkin kaverit niin kovasti, ettei kukaan enää tekisi tuota, mutta toisaalta ei halua, että kukaan kavereista saa tietää hänen kertoneen. Lupasin ottaa opettajaan yhteyttä. Sovittiin, että nyt saa vielä pitää kännykän, kun tiedän miten tärkeä se pojalle on, mutta kerrottiin, että jos myöhästely vielä jatkuu niin sitten se lähtee jäähylle hetkeksi. Miehen kanssa päätettiin kuitenkin ottaa pankkikortti hetkeksi talteen. Poika koki että häntä kohdeltiin täysin epäoikeudenmukaisesti. Yritettiin selittää, että ei tämä mulle ja isällekään helppoa ole. Ei haluta että lapsi jää ulkopuolelle, mutta ei me aikuisina voida hyväksyä tuollaista käytöstäkään. Ja kun sääntöjä on rikottu, piti siitä antaa rangaistus.

Lähti aika surkeana omaan huoneeseen. Pankkikortin luovuttaminen oli selvästi kovin pala, siitä kyllä kuului huuto. On kuulema "perseestä" jos ei voi mitään ostaa (tai tyttöjä hurmata...)

Mutta ei hemmetti, tässä päätöksessä meidän nyt vaan pitää pysyä. Eniten itseä huolettaa että jos poika jää ulkopuoliseksi tai jos lähtee oikeasti huomenna kaupoille ja myöhästyy ja meidän pitää ihan oikeasti takavarikoida se kännykkä. Ei ole helppoa..

Vinkkejä ja lohduttavia sanoja saa antaa. Tällä hetkellä ei tunnu yhtään hyvältä äidiltä. Lapsi mököttää surkeana omassa huoneessaan ja äitinä saa murehtia taas oman lapsen pärjäämistä.. Voi kun olisi joku äitiyden käsikirja, jossa olisi valmiit vastaukset kaikkiin ongelmatilanteisiin. ap

Hyvä, että pääsitte asiassa eteenpäin. Rangaistuskin oli hyvin kohtuullinen. Koulussa ei pankkikorttia/rahaa tarvitse, ja sen verran pitää olla pojassa jo miestä, että jos kavereille "joutuu" selittämään miksei lähde ostoksille, niin voi sanoa rahojen/kortin olevan jemmassa, koska koulusta oli tullut kotiin palautetta jatkuvasta myöhästelystä. Jos taas luokkakaverit jatkavat vanhaan malliin, niin se on heidän tappionsa. Ainakin ap:n poika on palannut normaalien opiskelijoiden sarjaan, ja toivottavasti ottaa opiskelun tosissaan, entisen muiden häiritsemisen sijasta. Kouluaikana pedataan pohjat jatko-opintoihin ja parempiin asemiin tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Tästä tuli mieleen että hoksasitko ap, että myös sillä kännyllä voi maksaa? Ei siihen tarvita enää edes korttia.. kannattaa seurailla pojan tiliä. Ja sekinhän on mahdollista että poika käyttää käteistä.. oli oikeastaan tosi huono rangaistus. Kyllä teinit keinot keksii..

Vierailija kirjoitti:

Ap olet mun mielestä kyllä tosi tiukka äiti. Säälin sun lasta. Jos sillä ei huomenna ole rahaa ostaa sen tyttöystävälle tai ihastukselle kaupasta jotakin kivaa, sen ihmissuhteet saattaa oikeasti kärsiä. Niin naurettavalta kuin se kuulostaakin. Kiva sitten selittää, että kun äiti ei antanut rahaa...

Jos yläkoululaisen seurustelusuhde kaatuu siihen, ettei hän kykene toimimaan sponsorina ko. tytölle, niin ehkei kyseessä ole vielä se oikea;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sitä aina sanotaan, että vanhemmuus ei aina ole helppoa, mutta että se välillä on ihan todella vaikeaa, onkohan sitä tarpeeksi korostettu.. Näin äitinä kun haluaa ajatella sen oman lapsen parasta, niin on välillä vaikeaa tietää mikä on oikein ja mikä ei.

Poika tuli äsken kotiin ja kuulema luokanvalvoja oli käynyt jututtamassa ja kertomassa pojalle mun huolesta. Poika sanoi, että opettaja vaikutti aika vihaiselta ja oli kokenut opettajan syyllistävän vain häntä, vaikka kaveritkin tekee samaa. 

Ei enää edes yrittänyt valehdella niillä vessapuheilla, vaan myönsi suoraan, että ovat käyneet kaupoilla ja ostelleet tytöille suklaata ja semmoisia. Olivat käyneet tänäänkin. Sitten tuli itku. Oikeassa olet sinä, joka kirjotit, että ei oman lapsen pahaa mieltä ole kiva katsoa. Ei tosiaan. Mutta mun (ja miehen) oli vaan pakko pysyä tiukkana. Poika itki ihan vuolaasti ja sanoi, että tietää tehneensä väärin, mutta ei halua jäädä ulkopuolelle. Kyllä mullekin tuli itku. 

Yritettiin yhdessä miettiä tohon ratkaisua. Sanoin kuitenkin, että joku rangaistus tästä pitää tulla, koska ei myöhemmässäkään elämässä voi myöhästellä tapaamisista ja sovituista menoista miten sattuu. Poika itse sanoi, että toivoisi aikuisten puhuttelevan muutkin kaverit niin kovasti, ettei kukaan enää tekisi tuota, mutta toisaalta ei halua, että kukaan kavereista saa tietää hänen kertoneen. Lupasin ottaa opettajaan yhteyttä. Sovittiin, että nyt saa vielä pitää kännykän, kun tiedän miten tärkeä se pojalle on, mutta kerrottiin, että jos myöhästely vielä jatkuu niin sitten se lähtee jäähylle hetkeksi. Miehen kanssa päätettiin kuitenkin ottaa pankkikortti hetkeksi talteen. Poika koki että häntä kohdeltiin täysin epäoikeudenmukaisesti. Yritettiin selittää, että ei tämä mulle ja isällekään helppoa ole. Ei haluta että lapsi jää ulkopuolelle, mutta ei me aikuisina voida hyväksyä tuollaista käytöstäkään. Ja kun sääntöjä on rikottu, piti siitä antaa rangaistus.

Lähti aika surkeana omaan huoneeseen. Pankkikortin luovuttaminen oli selvästi kovin pala, siitä kyllä kuului huuto. On kuulema "perseestä" jos ei voi mitään ostaa (tai tyttöjä hurmata...)

Mutta ei hemmetti, tässä päätöksessä meidän nyt vaan pitää pysyä. Eniten itseä huolettaa että jos poika jää ulkopuoliseksi tai jos lähtee oikeasti huomenna kaupoille ja myöhästyy ja meidän pitää ihan oikeasti takavarikoida se kännykkä. Ei ole helppoa..

Vinkkejä ja lohduttavia sanoja saa antaa. Tällä hetkellä ei tunnu yhtään hyvältä äidiltä. Lapsi mököttää surkeana omassa huoneessaan ja äitinä saa murehtia taas oman lapsen pärjäämistä.. Voi kun olisi joku äitiyden käsikirja, jossa olisi valmiit vastaukset kaikkiin ongelmatilanteisiin. ap

Hyvä, että pääsitte asiassa eteenpäin. Rangaistuskin oli hyvin kohtuullinen. Koulussa ei pankkikorttia/rahaa tarvitse, ja sen verran pitää olla pojassa jo miestä, että jos kavereille "joutuu" selittämään miksei lähde ostoksille, niin voi sanoa rahojen/kortin olevan jemmassa, koska koulusta oli tullut kotiin palautetta jatkuvasta myöhästelystä. Jos taas luokkakaverit jatkavat vanhaan malliin, niin se on heidän tappionsa. Ainakin ap:n poika on palannut normaalien opiskelijoiden sarjaan, ja toivottavasti ottaa opiskelun tosissaan, entisen muiden häiritsemisen sijasta. Kouluaikana pedataan pohjat jatko-opintoihin ja parempiin asemiin tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Tästä tuli mieleen että hoksasitko ap, että myös sillä kännyllä voi maksaa? Ei siihen tarvita enää edes korttia.. kannattaa seurailla pojan tiliä. Ja sekinhän on mahdollista että poika käyttää käteistä.. oli oikeastaan tosi huono rangaistus. Kyllä teinit keinot keksii..

Ehkä tässä on kyse luottamuksesta? Vanhemmat luottaa ettei teini tee hölmöyksiä, jos tekee niin kovempi rangaistus tulee

Puhelin pois.

Miten hemmetissä opettajat kuvittelee,että kun lapset on koukussa,niin vanhemmat vois jotenkin vaikuttaa siihen miten joku teini siellä käyttäytyy?

Paitsi olemalla paikalla. En ymmärrä.

Koulussa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ne opettajat asialle on tehnyt? Niidenhän tuohon pitää puuttua. Eihän ap siellä välitunnilla ole hoputtamassa lasta tunnille

Ei olekaan, mutta poika on ap:n ja ap on lapsen kasvattamisesta päävastuussa eivät opet

Opettajat on koulupäivän aikana vastuussa. Jos poika jää opettajan pitämän tunnin aikana auton alle kauppareissulla on vastuu open eikä äidin

Voi hyvää päivää taas.

No, rautalangasta;

Koulun alueelta poistuminen on kiellettyä koulupäivän aikana ilman erillistä opettajan antamaa lupaa. Jos omin luvin poistuu, vakuutukset eivät ole voimassa, eikä koulu ole vastuussa. Vastuu on niillä lapsensa huonosti kasvattaneilla vanhemmilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ne opettajat asialle on tehnyt? Niidenhän tuohon pitää puuttua. Eihän ap siellä välitunnilla ole hoputtamassa lasta tunnille

Ei olekaan, mutta poika on ap:n ja ap on lapsen kasvattamisesta päävastuussa eivät opet

Opettajat on koulupäivän aikana vastuussa. Jos poika jää opettajan pitämän tunnin aikana auton alle kauppareissulla on vastuu open eikä äidin

Voi hyvää päivää taas.

No, rautalangasta;

Koulun alueelta poistuminen on kiellettyä koulupäivän aikana ilman erillistä opettajan antamaa lupaa. Jos omin luvin poistuu, vakuutukset eivät ole voimassa, eikä koulu ole vastuussa. Vastuu on niillä lapsensa huonosti kasvattaneilla vanhemmilla.

Ja ap on sellainen?

??

Jokaisesta myöhästymisestä lähtee 5 € pois viikkorahoista.

Ja tietenkin keskustelet, mistä voisi johtua moinen myöhästely.

Mene valepuvussa vakoilemaan.