Kolmoset tulossa, mies jättää jos en tee aborttia
Meillä on tällä hetkellä melko huono taloudellinen tilanne ja kolmosten takia tarvittaisiin tietenkin isompi asunto (nyt kaksio) ja iso auto. Nyt ei autoa ollenkaan ja minulla ei edes ajokorttia. Ajokorttiinkin menee jo monta tonnia. Mies menetti juuri työn ja on sitä mieltä että ei pärjätä kolmen vauvan kanssa kun on nämä rahaongelmatkin. Meillä on jo yksi vanhempi lapsi, kohta 2-vuotias. Kahden kanssa pärjäisi vielä ilman autoa ja kolmioon mahtuisimme. Oltiin siis laskettu että tullaan toimeen 4-henkisenä perheenä.
Mies paasaa koko ajan siitä abortista ja ettei rahat riitä. Aborttiin en aio suostua, mutta miten ihmeessä pärjään yksin kolmen vauvan ja yhden isomman kanssa jos mies jättää? Miten pääsen edes kotoa ulos neljän pienen kanssa? Koko eilispäiväkin meni riidellessä tästä abortista.
Kommentit (116)
Mä pitäisin lapset. Abortti pilaisi kuitenkin suhteen ja sen välisen luottamuksen, ja sitten ei olisi lapsiakaan. Tää ihan kenelle tahansa joka joutuu tollaseen tilanteeseen miehen takia, että joko mies tai lapset, oli ap trolli tai ei.
Huomaa taas av:n lapsivastaisuuden ja haluttomuuden toisen auttamiseen. Mikä saatana siinä on, että toista ei voi auttaa hädässä? Miten se on teiltä pois, jos ap saa kolmoset ja tarvittaessa apua? Te, jotka jauhatte, että itse pitää lapset hoitaa, muistakaa kantanne myös silloin kun omalle kohdalle osuu monikkoraskaus. Älkää tulko sitten itkemään elämän surkeutta ja väsymystänne.
Jos mä tulisin raskaaksi ja mies uhkaisi lähteä, jos en tee aborttia, mies saisi vapaasti pakata tavaransa siltä seisomalta. Mulle ei kukaan ala ehtoja latelemaan, varsinkin kun aikuisina ihmisiä tiedämme, että ehkäisystä huolimatta seksistä voi tuloksena olla raskaus.
Mä olisin ikuisesti katkera miehelle, jos aborttiin suostuisin, eikä suhde voi hyvin, jos siinä on katkeruutta. Oletettavasti abortin jälkeen ero tulisi joka tapauksessa, en vain voisi enää olla yhdessä ihmisen kanssa, joka luulee olevansa oikeutettu uhkailemaan ja kiristämään.
En ole aborttia vastaan, mutta itse henkilökohtaisesti en sellaista tekisi kuin erittäin painavasta syystä. Miehen kyvyttömyys kantaa vastuunsa ei ole sellainen syy. Mä olen aikuinen ihminen ja pärjäisin yksinkin lasten kanssa.
Ap:lle hurjasti tsemppiä päätöksessään, mikä se sitten onkaan. Sikälimikäli tämä on totta.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 09:51"][quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 08:52"]
Tyttärellesi varmasti lääkärit kertoivat raskauden faktat ja ennusteen. Lääkärit myös selittivät hänelle, että abortoimalla yhden sikiöistä, hän olisi huomattavasti parantanut kahden jäljellejääneen mahdollisuuksia syntyä terveinä ja tarpeeksi isoina. Tyttäresi teki tietoisen valinnan. Nyt näistä kolmesta lapsesta ei saanut yhtään vaikka kaikki edellytykset saada kaksi olivat olemassa. Vanha sanonta pitää paikkansa, ahneella on paskanen loppu.
Ei lasten teko ole mitään tuotto/panos/riskilaskentaa. Lääkärien puheissa kaikki on helppoa, ja tilastollisesti he ovat oikeassa, mutta yksilön tapausta ei kukaan osaa ennustaa. Ainakin minusta on helpompi päätös edetä luonnon ehdoilla, kun alkaa itse päsmäröimään tuollaisessa asiassa. Yhden sikiön abortoinnissa monesta on oma komplikaatioriskinsä, joka voi johtaa kaikkien lasten menetykseen. Siinä sitten saa miettiä loppuikänsä, että mitä tuli tehtyä. Mutta sekin on luonnekysymys, toisille on raskaampaa kärsiä virheistä kuin siitä ettei tee mitään ja toisille päinvastoin.
Jos ap on sopinut miehensä kanssa yhdestä lapsesta, niin hän voisi abortoida kaksi sikiötä ja olla oikeasti kiitollinen lapsistaan.
Ei lapsista ja niiden terveydestä sovita puolison kanssa eikä edes lääkärien. Niitä tulee niin paljon ja sen kuntoisia kun on tullakseen. Joskus käy huonostikin, mutta se kuuluu elämään. Sinulla on inhottavan laskelmoiva asenne lapsiin.
Aloittajalle sanon, että älä tee aborttia, jos et varmasti itse tiedä sitä haluavasi. Kadut sitä lopun ikääsi paljon raskaammin kuin mitään mitä kolmoset tuovat tullessaan. Kolmen lapsen hoidosta on moni selviytynyt, niin myös vammaisten lasten hoidosta ja siitäkin, että lapsia kuolee.
T: M40
Ainahan on hyvä, jos on varaa antaaluonnon päättää, mutta todellisuudessa jo rhkäisyn olemassaolo kertoo siitä, että useimmat eivät voi yähän taipua.
Itselläni ei ollut taloudellista varaa eikä henkistä ja fyysistä varaa pitää kaikkia sikiöitäni. Tiedän, että jo maailmassa olevat lapseni olisivat jääneet sivuun. Mieheni puolestaan oli sitä mieltä, että hänellä ei ole emotionaalista eikä henkistä varaa. Riskit äidille ovat myös suuret enkä ole ihan fyysisesti terve, mikä vielä lisää komplikaatioriskiä. Hän uskoi tilastoja ja päätti että leskeksi jäämisen mahdollisuus on liian suuri.
Ymmärrän ihmisiä, jotka antavat luojan päättää lastensa lukumäärän tai terveyden jos heillä itsellään on jokin vamma tai haasteita aiheuttava vika. Mutta terveiden on tekopyhää sanoa, että vammaisia lapsia syntyy ja siitä selvitään. Kuka selviää? Vanhemmat vai? Kuinka monelta vammaiselta tai jälkeenjääneeltä olet kysynyt, haluaisivatko he olla elossa? Olisiko HEIDÄN mielestään parempi, jos heitä ei olisi syntynytkään. En ole kylmä ihminen, vaikka katsonkin todennäköisyyksiä. Rakastin abortoimiani sikiöitä niin paljon, että uskalsin päästää heistä irti ja antaa jäljellejääneelle parhaan mahdollisuuden elämään. Eikä kaikkien tarvinnut syntyä minun itsekkyyden takia aivan liian varhain. Mutta nämä, niinkuin kaikki arvovalinnat, ovat jokaisen omia.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 10:25"]
Huomaa taas av:n lapsivastaisuuden ja haluttomuuden toisen auttamiseen. Mikä saatana siinä on, että toista ei voi auttaa hädässä? Miten se on teiltä pois, jos ap saa kolmoset ja tarvittaessa apua? Te, jotka jauhatte, että itse pitää lapset hoitaa, muistakaa kantanne myös silloin kun omalle kohdalle osuu monikkoraskaus. Älkää tulko sitten itkemään elämän surkeutta ja väsymystänne.
Jos mä tulisin raskaaksi ja mies uhkaisi lähteä, jos en tee aborttia, mies saisi vapaasti pakata tavaransa siltä seisomalta. Mulle ei kukaan ala ehtoja latelemaan, varsinkin kun aikuisina ihmisiä tiedämme, että ehkäisystä huolimatta seksistä voi tuloksena olla raskaus.
Mä olisin ikuisesti katkera miehelle, jos aborttiin suostuisin, eikä suhde voi hyvin, jos siinä on katkeruutta. Oletettavasti abortin jälkeen ero tulisi joka tapauksessa, en vain voisi enää olla yhdessä ihmisen kanssa, joka luulee olevansa oikeutettu uhkailemaan ja kiristämään.
En ole aborttia vastaan, mutta itse henkilökohtaisesti en sellaista tekisi kuin erittäin painavasta syystä. Miehen kyvyttömyys kantaa vastuunsa ei ole sellainen syy. Mä olen aikuinen ihminen ja pärjäisin yksinkin lasten kanssa.
Ap:lle hurjasti tsemppiä päätöksessään, mikä se sitten onkaan. Sikälimikäli tämä on totta.
[/quote]
Sinä itse olet kuitenkin asettamassa ehtoja. Sanot, että tekisit abortin painavista syistä. Et ole yhtään sen kummempi. Samaa sakkia olet.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 11:31"]
Itselläni ei ollut taloudellista varaa eikä henkistä ja fyysistä varaa pitää kaikkia sikiöitäni. [/Quote]
En minä ole aborttia vastaan silloin, kun se on äidin oma harkittu tahto. Aloittajan tapauksessa niin ei kuitenkaan ole. Kenenkään muun, ei edes puolison, ei pidä painostaa äitiä aborttiin.
"Kuinka monelta vammaiselta tai jälkeenjääneeltä olet kysynyt, haluaisivatko he olla elossa? Olisiko HEIDÄN mielestään parempi, jos heitä ei olisi syntynytkään."
Ihan yhtä monelta vammaiselta kuin terveeltä. Kun kerran sitä ei voi kysyä, en katso olevani myöskään pätevä sitä kenenkään osalta päättämään. Lasten tekokin arvelutti juuri siksi, että minä pakotan ihmisiä syntymään tällaiseen maailmaan, jossa minä en voi taata heille mitään hyvää.
Mutta sikäli kun tunnen itse vammaisia, niin he ovat suurista ongelmistaan ja kärsimyksistään huolimatta vähintään yhtä elämänhaluista ja positiivista porukkaa kuin terveet keskituloiset keskimäärin ovat. Tiedän kyllä, että oman lapsen vammautuminen tekisi minun elämän helvetiksi, kun olen pingottajaluonne, mutta vielä enemmän kärsisin, jos osallistuisin päätökseen abortoida vammainen lapsi. Ne mitä jos -ajatukset eivät koskaan jättäisi rauhaan ja minulle sellainen olisi pahempaa kuin todellisten vaikeuksien kohtaaminen.
"En ole kylmä ihminen, vaikka katsonkin todennäköisyyksiä. Rakastin abortoimiani sikiöitä niin paljon, että uskalsin päästää heistä irti ja antaa jäljellejääneelle parhaan mahdollisuuden elämään."
En minä sinua siitä moiti. Jos koit aidosti, että se oli sinulle ja läheisillesi paras, tai ainakin vähiten huono, valinta niin se varmasti oli. Mutta minusta nuo ovat asioita, joita pitää nimenomaan itse haluta. Jos joku sanoo, että ei halua aborttia, niin pidän vääränä tuputtaa sitä.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 11:32"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 10:25"]
Huomaa taas av:n lapsivastaisuuden ja haluttomuuden toisen auttamiseen. Mikä saatana siinä on, että toista ei voi auttaa hädässä? Miten se on teiltä pois, jos ap saa kolmoset ja tarvittaessa apua? Te, jotka jauhatte, että itse pitää lapset hoitaa, muistakaa kantanne myös silloin kun omalle kohdalle osuu monikkoraskaus. Älkää tulko sitten itkemään elämän surkeutta ja väsymystänne.
Jos mä tulisin raskaaksi ja mies uhkaisi lähteä, jos en tee aborttia, mies saisi vapaasti pakata tavaransa siltä seisomalta. Mulle ei kukaan ala ehtoja latelemaan, varsinkin kun aikuisina ihmisiä tiedämme, että ehkäisystä huolimatta seksistä voi tuloksena olla raskaus.
Mä olisin ikuisesti katkera miehelle, jos aborttiin suostuisin, eikä suhde voi hyvin, jos siinä on katkeruutta. Oletettavasti abortin jälkeen ero tulisi joka tapauksessa, en vain voisi enää olla yhdessä ihmisen kanssa, joka luulee olevansa oikeutettu uhkailemaan ja kiristämään.
En ole aborttia vastaan, mutta itse henkilökohtaisesti en sellaista tekisi kuin erittäin painavasta syystä. Miehen kyvyttömyys kantaa vastuunsa ei ole sellainen syy. Mä olen aikuinen ihminen ja pärjäisin yksinkin lasten kanssa.
Ap:lle hurjasti tsemppiä päätöksessään, mikä se sitten onkaan. Sikälimikäli tämä on totta.
[/quote]
Sinä itse olet kuitenkin asettamassa ehtoja. Sanot, että tekisit abortin painavista syistä. Et ole yhtään sen kummempi. Samaa sakkia olet.
[/quote]
Kenelle olen asettamassa ehtoja?
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 12:15"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 11:32"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 10:25"]
Huomaa taas av:n lapsivastaisuuden ja haluttomuuden toisen auttamiseen. Mikä saatana siinä on, että toista ei voi auttaa hädässä? Miten se on teiltä pois, jos ap saa kolmoset ja tarvittaessa apua? Te, jotka jauhatte, että itse pitää lapset hoitaa, muistakaa kantanne myös silloin kun omalle kohdalle osuu monikkoraskaus. Älkää tulko sitten itkemään elämän surkeutta ja väsymystänne.
Jos mä tulisin raskaaksi ja mies uhkaisi lähteä, jos en tee aborttia, mies saisi vapaasti pakata tavaransa siltä seisomalta. Mulle ei kukaan ala ehtoja latelemaan, varsinkin kun aikuisina ihmisiä tiedämme, että ehkäisystä huolimatta seksistä voi tuloksena olla raskaus.
Mä olisin ikuisesti katkera miehelle, jos aborttiin suostuisin, eikä suhde voi hyvin, jos siinä on katkeruutta. Oletettavasti abortin jälkeen ero tulisi joka tapauksessa, en vain voisi enää olla yhdessä ihmisen kanssa, joka luulee olevansa oikeutettu uhkailemaan ja kiristämään.
En ole aborttia vastaan, mutta itse henkilökohtaisesti en sellaista tekisi kuin erittäin painavasta syystä. Miehen kyvyttömyys kantaa vastuunsa ei ole sellainen syy. Mä olen aikuinen ihminen ja pärjäisin yksinkin lasten kanssa.
Ap:lle hurjasti tsemppiä päätöksessään, mikä se sitten onkaan. Sikälimikäli tämä on totta.
[/quote]
Sinä itse olet kuitenkin asettamassa ehtoja. Sanot, että tekisit abortin painavista syistä. Et ole yhtään sen kummempi. Samaa sakkia olet.
[/quote]
Kenelle olen asettamassa ehtoja?
[/quote]
Tiedät varsin hyvin. Siksi ei ole aihetta sanoa enempää.
Ulosantisi ja perustelemattomuutesi takia en itseassa tiedä.
Mutta ei se mitään, kyllä sinä saat olla miehesi tossun alla ja tehdä niin kuin hän käskee, ei se ole multa pois.
103
Jätä se sika. Tulet varmasti pärjäämään ja onnistumaan lasten kanssa. Ekat 2-5v on haastavaa, sitten helpottaa. Keskimäärin 1700 päivää, sen nyt on vaikka löysässä hirressä. Tsemppiä!
Sinä et tule katumaan sitä, että annoit miehesi mennä. Sitä tulisit katumaan joka päivä, jos tekisit abortin. Valinta lienee siis helppo.
3 vauvaa kerralla on sen verran paljon että luulisi yht.kunnaltakin tulevan jotain ylimääräistä tukea. Uskon että muutenkin auttajia löytyy. Äläkä taivu painostukseen - teet oman päätöksen, koska abortin seuraukset kannat pelkästään sinä.
Mies ei voi pakottaa aborttiin. Jos oikeasti lapset on suunniteltuja ja tulikin 3 yhden sijasta, onhan se valtava yllätys, mutta eipä tainnut mies olla oikeasti perheeseensä sitoutunut ja kiintynyt jos tuon takia lähtee. Suututtaa, itse en välttämättä edes halua lapsia, mutta jos joku haluaa niin kaikkeen pitäisi varautua, ei ole sinun vikasi tuo. Onko oikeesti edes järkevää tehdä ekaa lasta jos rahasta on noin kiinni. Itkeekö mies abortin perään että olisipa tehty jos syntynyt lapsenne todetaankin syntymän jälkeen vammaiseksi. Mietipä sitä. Miehesi ei ole oikeasti varautunut elämäänne yhtään. Eihän teillä ole varaa erikoislääkäreihin ja kuljetuksiin ja hoitoihin ja tukipalveluihin.
Annat tietysti puolet lapsista miehen huolehdittavaksi. Kahden kanssa ei ole ollenkaan niin rankkaa.
Pari faktaa.
Monikkoraskauksiin liittyy aina isompi keskenmenon riski ja ylipäänsä komplikaatioiden riski. Voi olla että menettäisitte joka tapauksessa jonkun syntymättömistä lapsistanne tai jopa kaikki kolme.
Toisekseen, saattehan te kolmikon vanhempina myös paremmat etuudet. Lapsilisän korotus on toki pientä, mutta ei se nyt ainakaan pahasta ole (n 530€/kk) yht 4 lasta takaavat teille melko varmasti asumistuen.
http://www.kela.fi/monikkoperheet
Ensiksi jätät sen miehen.
Osoittaa melkoista kusipäisyyttä, jos sulta ei kysytä abortti asiassa mitään vaan se on joko miehen tapa tai ei mitään. Parempi niillä lapsilla olla ilman moista "isää".
Ne ongelmat voi tuntua aivan ylitsepääsemättömiltä aluksi, mutta kyllä sä nainen pärjäät. Pahoittelen, ettei mulla ole antaa mitään muuta rohkaisua tai ratkaisua.
Jos nyt alistut miehesi tahtoon niin jatkossa tuo jättämisellä uhkailu on oiva väline miehen saada tahtonsa läpi asiassa kuin asiassa.
Et varmaan pärjää kovin hyvin kolmen todennäköisesti pienillä viikoilla sektiolla syntyneiden vauvojen ja kaksivuotiaan kanssa yksin. Mieti tosi tarkkaan millainen tukiverkko sinulla on, jos miehesi oikeasti lähtee. Voi olla, että parisuhteenne ei kestä aborttia tai osan alkoiden abortointia, mutta kestätkö sinä arjen yksin neljän pienen kanssa?
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 08:52"]
Tyttärellesi varmasti lääkärit kertoivat raskauden faktat ja ennusteen. Lääkärit myös selittivät hänelle, että abortoimalla yhden sikiöistä, hän olisi huomattavasti parantanut kahden jäljellejääneen mahdollisuuksia syntyä terveinä ja tarpeeksi isoina. Tyttäresi teki tietoisen valinnan. Nyt näistä kolmesta lapsesta ei saanut yhtään vaikka kaikki edellytykset saada kaksi olivat olemassa. Vanha sanonta pitää paikkansa, ahneella on paskanen loppu.
Ei lasten teko ole mitään tuotto/panos/riskilaskentaa. Lääkärien puheissa kaikki on helppoa, ja tilastollisesti he ovat oikeassa, mutta yksilön tapausta ei kukaan osaa ennustaa. Ainakin minusta on helpompi päätös edetä luonnon ehdoilla, kun alkaa itse päsmäröimään tuollaisessa asiassa. Yhden sikiön abortoinnissa monesta on oma komplikaatioriskinsä, joka voi johtaa kaikkien lasten menetykseen. Siinä sitten saa miettiä loppuikänsä, että mitä tuli tehtyä. Mutta sekin on luonnekysymys, toisille on raskaampaa kärsiä virheistä kuin siitä ettei tee mitään ja toisille päinvastoin.
Ei lapsista ja niiden terveydestä sovita puolison kanssa eikä edes lääkärien. Niitä tulee niin paljon ja sen kuntoisia kun on tullakseen. Joskus käy huonostikin, mutta se kuuluu elämään. Sinulla on inhottavan laskelmoiva asenne lapsiin.
Aloittajalle sanon, että älä tee aborttia, jos et varmasti itse tiedä sitä haluavasi. Kadut sitä lopun ikääsi paljon raskaammin kuin mitään mitä kolmoset tuovat tullessaan. Kolmen lapsen hoidosta on moni selviytynyt, niin myös vammaisten lasten hoidosta ja siitäkin, että lapsia kuolee.
T: M40