Korona ja teidän perhe
Ihan mielenkiinnosta haluan kysyä, miten on korona vaikuttanut teidän perheeseen? Kuinka paljon rajoitatte menemisiänne jne?
Kommentit (9)
Paljon ei ravintoloita, leffaa, teatteria, museoita, kaupoissa ei kierretä huvikseen... Harrastukset jääneet kokonaan lapsilta ja aikuisilta, edes uimahalliin ei ole menty maski suositusten aikana... Lapsi on pien luokalla enkä todellakaan halua että hän kantaisi kouluun koronaa, sillä osa lapsista on riskiryhmää.
Eipä juuri ole vaikuttanut ollenkaan. Itse käyn töissä ja lapsi koulussa ja kaupoissa käyn kun tarvitsee. Ja kavereita ollaan nähty.
En ole kaupassa tai ärrällä pelaamassa jostain kumman syystä. :D
Ei liikuta missään paitsi kuopus käy koulua, vielä. Kaupassa kerran viikossa aamuyöstä. Lääkärikäynnit on ollut pakko hoitaa.
Me ollaan muutenkin sellaisia kotihiiriä, että eipä tällä juuri ole ollut vaikutusta. Ruokakaupassa käydään kerran viikossa, kuten normaalistikin. Emme matkustele. Meidän lapset on jo isoja, eikä heillä ole mitään ryhmäharrastuksia, kuten ei meillä vanhemmillakaan. Asumme maalla. Nyt meidän perheessä on kuitenkin koronaa ja olemme kaikki karanteenissa, että kyllä se nyt vaikuttaa, kun kukaan ei mene kouluun tai töihin. Surullista on se, että emme pääse katsomaan suvun vanhuksia, jotka asuvat hoivakodeissa ja yksi on niin huonona, että voi ehtiä kuolla ennen meidän karanteenin päättymistä. Muuten pärjäämme mainiosti, on ruokaa kaapit täynnä, monenlaista tekemistä ja nykyajan viihdykkeet.
Melko vähän on vaikuttanut. Minä siirryin etätöihin, jota jonkin verran tein aiemminkin. Matkustetaan oikeastaan yhtä paljon kuin ennenkin, mutta nyt kotimaassa. Olemme olleet mökillä enemmän kuin aiempina vuosina.
Harrastukset olivat katkolla keväällä ja osin myös nyt. Suvun vanhuksia olemme nähneet paljon vähemmän ja esim. elokuvissa ei ole tullut käytyä yhtään.
Korona on muuttanut asioita valtavasti. Matkoja lähelle ja kauas olemme tehneet tavallisesti pitkin vuotta. Nämä kaikki jäivät pois. Harrastukset jäivät pois. Toisessa kaupungissa asuvia ystäviä emme näe.
Riitoja tämä tilanne on aiheuttanut. Minä suhtaudun asioihin maltilla, mutta mies on hysteerinen. Minä tai lapsi emme saisi käydä kaupungilla edes kävelemässä. Kaiken aikaa pitäisi olla kotona tai metsässä. Ystäviä ei saa tavata.
Elämä on koronan myötä muuttunut avovankilaelämäksi.
Itse yritän välttää muita ihmisiä ja käytän maskia. Muut ei juurikaan välitä ja veli ei usko koko koronaan. Pysyn siis parhaani mukaan erossa heistä.
Hyvin vähän on loppujen lopuksi vaikuttanut. Jotain aikuisten harrastuksia on jäänyt pois, lapset eivät muutenkaan ryhmätoiminnassa harrasta. Opiskelemaan syksyllä lähtenyt sai perheen toisen auton kulkupelikseen toistaiseksi niin ei tarvitse Onnibussissa kulkea kotiin viikonloppuisin. Kaupassa käydään harvemmin ja enemmän kerrallaan. Matkailua emme koskaan olekaan harrastaneet, joten ei tunnu missään. Luonnossa on aina liikuttu paljon, mutta tänä vuonna ehkä vielä hiukan enemmän. Työrintamalla olen joutunut luopumaan heräämisestä kerran viikossa klo 5 Helsinkiin lähipäiväksi, mikä uhraus!
Isoin muutos on isovanhempien tapaamisessa. Samalla paikkakunnalla asuvia nähdään vain pikaisesti ulkona tai ovensuussa, toisella puolella maata asuvaa äitiäni olen käynyt vain yksin tapaamassa, ja nyt joulunajan tapaaminen on vähän 50-60, että tohtiiko lähteä (Uusimaa tai muu korkean ilmaantuvuuden alue ei liity tilanteeseen, mutta silti). Se hieman harmittaa. Ja alituinen koronasta jankkaaminen.