Lue keskustelun säännöt.
Kysymys äideille, jotka eivät välitä (?) lastensa oireilusta?
06.04.2014 |
Täälläkin kun lukee näitä keskusteluita, niin herää kysymys venhemmista, lähinnä äideistä jotka ummistavat silmänsä lastensa ongelmilta, häiriökäyttäytymiseltä, psyykkiseltä oireilulta jne. Mitä päässänne liikkuu? Olen itse äiti ja ehkä vanhanaikaisesti ajattelen äidin olevan kuitenkin se joka perinteisesti on enemmän lapsen huolehtija, ei tietenkään aina näin ole. Isienkin vastaukset toki kiinnostaa. Esimerkiksi toisaalla olevan keskustelun merkittävän lihavan lapsen äiti loukkaantui kun th asiasti huomautti? Kiusaajan äiti jossain ketjussa on raivona koululle? Olen psyk sh ja silloin tällöin hoitoon tulee nuoria aikuisia, josita näkee jo otsaluulla, että ovat vakavasti psyykkisesti sairaita ja vanhemmat ovat hautoneet näitä täysi-ikäisiä lapsia kotona monta vuotta. Eivätkä tajua, näe, halua hyväksyä? Nykyään tosi tavallista, että parikymppinen kundi viettänyt lähes 24/7 aikaansa koneella, pelaten yöt ja nukkuen päivät, äiti kantaa ruokaa huoneeseen ja pesee pyykit. Kun sitten jotain tapahtuu ja kundi toimitetaan hoitoon, on ihan päivänselvää, että sairastaa skitsofreniaa.
Niin miksi ?
Kommentit (68)
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 09:42"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 08:41"]
Ja sitäkin voisi joskus pohtia, että kuinka luonnollinen ja edullinen ympäristö esim. meluisa päiväkoti tai rauhaton koululuokka on lapselle. Miten paljon oireilusta johtuu nimenomaan oppimisympäristöstä, vaikkei vakavampaa kiusaamista edes tapahtuisi. Ei tarvitse olla kovinkaan vakava keskittymishäiriö, että jatkuvat ryhmätyöt ja melurajan ylitykset tunnilla aiheuttavat stressiä ja levottomuutta, jota sitten puidaan eri ammattiauttajien kanssa, vaikka kaikki ongelmat ratkeaisivat sillä, että työympäristö olisi vähän rauhallisempi.
[/quote]
Jos lapselle täytyy järjestää pienryhmä, koska ei tule toimeen isossa ryhmässä, niin silloinhan lapsi tarvitsee erityistä tukea. Ja tällaista ryhmää ei tule, ellei lasta ole tutkittu ja todettu erityisryhmän tarve.
[/quote]
Minä tarkoitin kyllä ihan tavallisia lapsia, jotka eivät suoriudu parhaalla mahdollisella tavalla isossa ryhmässä. Siellähän ne menevät massan mukana, mutta jos oppimistulokset ovat normaalin rajoissa, ja oireilu on esim. ajoittaista uhmakkuutta tai laiskuutta läksyjen teossa ilman kirjainyhdistelmädiagnoosia, ihan taatusti ei pääse pienryhmään. Ennen vanhaan kaikki istuivat omissa pulpeteissaan hiljaa eikä tunneilla ollut ylimääräistä hälyä, joten lapsetkin käyttäytyivät ylipäätään paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 09:47"]
Minä tarkoitin kyllä ihan tavallisia lapsia, jotka eivät suoriudu parhaalla mahdollisella tavalla isossa ryhmässä. Siellähän ne menevät massan mukana, mutta jos oppimistulokset ovat normaalin rajoissa, ja oireilu on esim. ajoittaista uhmakkuutta tai laiskuutta läksyjen teossa ilman kirjainyhdistelmädiagnoosia, ihan taatusti ei pääse pienryhmään. Ennen vanhaan kaikki istuivat omissa pulpeteissaan hiljaa eikä tunneilla ollut ylimääräistä hälyä, joten lapsetkin käyttäytyivät ylipäätään paremmin.
[/quote]
Jaa, missähän menee tavallisen ja erityistä tukea tarvitsevan raja? Tottakai jokaikinen lapsi hyötyisi pienemmästä ryhmästä, mutta tavallinen lapsi kyllä tulee toimeen myös 25 oppilaan ryhmässä. Jos tarvitaan pienryhmää, niin silloin kyllä tarvitaan niitä tutkimuksia, koska se on erityistä tukea. Taasko sitä selitellään itselle, että "minun lapseni on kyllä ihan tavallinen, mutta ei vain pysty keskittymään normaaliluokassa vaan tarvitsee pienryhmän". Kuinka vaikeaa on myöntää, että lapsi tarvitsee erityistä tukea? Jälleen yksi ap:n tarkoittama äiti.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 09:51"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 09:47"]
Minä tarkoitin kyllä ihan tavallisia lapsia, jotka eivät suoriudu parhaalla mahdollisella tavalla isossa ryhmässä. Siellähän ne menevät massan mukana, mutta jos oppimistulokset ovat normaalin rajoissa, ja oireilu on esim. ajoittaista uhmakkuutta tai laiskuutta läksyjen teossa ilman kirjainyhdistelmädiagnoosia, ihan taatusti ei pääse pienryhmään. Ennen vanhaan kaikki istuivat omissa pulpeteissaan hiljaa eikä tunneilla ollut ylimääräistä hälyä, joten lapsetkin käyttäytyivät ylipäätään paremmin.
[/quote]
Jaa, missähän menee tavallisen ja erityistä tukea tarvitsevan raja? Tottakai jokaikinen lapsi hyötyisi pienemmästä ryhmästä, mutta tavallinen lapsi kyllä tulee toimeen myös 25 oppilaan ryhmässä. Jos tarvitaan pienryhmää, niin silloin kyllä tarvitaan niitä tutkimuksia, koska se on erityistä tukea. Taasko sitä selitellään itselle, että "minun lapseni on kyllä ihan tavallinen, mutta ei vain pysty keskittymään normaaliluokassa vaan tarvitsee pienryhmän". Kuinka vaikeaa on myöntää, että lapsi tarvitsee erityistä tukea? Jälleen yksi ap:n tarkoittama äiti.
[/quote]
Nyt ei osunut, koska omat lapseni ovat suoriutuneet normaaliluokissa aivan hyvin, mutta tunnen useita kotioloissa aivan normaaleja ja hyväkäytöksisiä lapsia, jotka eivät ilmeisesti pysty meluisassa luokassa keskittymään, mutta toisaalta ole myöskään adhd tai asperger-diagnoosia, vaikka miten on tutkittu. Jos ongelmat ovat sitä, että koulutyö ahdistaa (ei kotona, vaan koulussa) ja oppimistulokset ovat kykyjä heikommat, ammattiauttajat tutkivat ihan turhaan, koska ongelma ei ole lapsessa eikä erityisesti missään muussa kuin kouluympäristössä. Itse kävin juuri yhtenä aamuna 600 oppilaan alakoulussa kun lapset rynnivät ensimmäiselle tunnille ja se meteli oli jotain aivan hirveää. Kiviseinät vielä kaikuvat, joten pistin kyllä kädet kyynärpäitä myöten ristiin, ettei itse tarvitse olla tuollaisessa hirveässä paikassa joka päivä. Luokistakin kuului kauhea huuto.
Aika monella lapsella on kuulonalenemaa jo alaluokilla juuri tuon korkean melutason takia. Varsinkin suuremmissa luokissa ja kouluissa melutaso nousee usein suositusten yli, esim. ruokailutilanteet ovat suorastaan närästystä aiheuttavan kovaäänisiä. Akustinen suunnittelu on yleensä jäänyt tekemättä. Lisäksi lattiat ovat paljaat, joten aina joku hakkaa pulpettia tai tuoleja vasten lattiaa, mikä aiheuttaa monelle tasaista stressiä koulupäivän aikana. Olen varma, että jos kouluissa olisi hiljaisempaa, lasten käytös ja oppimistulokset paranisivat kautta linjan.
Totta sekin, että pojat eivät niin käteviä käsistään pienempinä kuin tytöt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.04.2014 klo 01:48"]
Totta sekin, että pojat eivät niin käteviä käsistään pienempinä kuin tytöt
[/quote]
kurin puute
[quote author="Vierailija" time="06.04.2014 klo 17:13"]
Olen 38-vuotias, 3 lasta.
Miksi 16 on noin aggressiivinen? Ei ole kysymys mun mielipiteestä, vaan mua kiinnostaa mikseivät jotkut äidit välitä? Rajojen asettamisesta, lapsen terveydestä, lapsen tai muiden ihmisten turvallisuudesta jne. Ihan simppeli esimerkki: Taapero istuu vaunuissa pakkasella ilman tumppuja, kun "ei se kuitenkaan niitä pidä, vaan repii pois jos ne puen". Totta helvetissä lapsella pitää olla asianmukainen vaatetus, halusi tai ei. Sitten ne tumput puetaan vaikka 40 kertaa. Tai sitten pentu on kipeä ja ravataan tk-lääkärillä, jatkuvua antibioottikuureja päällä jne.
Tai, ekaluokkalainen on koulun jälkeen iPadilla 6h, rajaton mahdollisuus surffata Youtubessa katsomassa ampumisvideoita/pornoa jne, mutta ei se haittaa kun Salkkareissakin näkyy joskus pippeli.
Tästä voidaan sitten mennä vakavampiin aiheisiin, kuten mielenterveysongelmiin, mutta ihan yleisellä, arkipäiväisellä tasolla monet vanhemmat ovat välinpitämättömiä ja musta olisi mielenkiintoista kuulla, miksi esim. 35-vuotias, koulutettu, työssäkäyvä, harrastuksia omaava , normaali terve äiti ei välitä?
Kiitos asiallisista vastauksista.
Ap
[/quote]
taaperot ja tumput, olikohan tumppuja olemassakaan joskus 200 vuotta sitten. Ja laitettiinko niitä taapreoille, lapsilla on aivan paljon parempi kyky pysyä lämpimänä koska ei niin paljon pintaa josta luovuttaa lämpöä.
Höpöhöpö, ei haittaa mitään jos repii taaperot, pari kertaa voi laittaa ne takaisin ja ojos ei niin voi oppia miltä tuntuu kun sormia palelee. siinä ei kenellekään muulle tule haittaa. Niin se oppiminen tapahtuu ja niin se kuuluu mennäkin.
ipadista en osaa sanoa, kai siinä on kyse jostain ilmiöstä joka on vanhemmille itselleen oudompi ja ei olemietitty tarpeeksi.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2014 klo 08:41"]
Ja sitäkin voisi joskus pohtia, että kuinka luonnollinen ja edullinen ympäristö esim. meluisa päiväkoti tai rauhaton koululuokka on lapselle. Miten paljon oireilusta johtuu nimenomaan oppimisympäristöstä, vaikkei vakavampaa kiusaamista edes tapahtuisi. Ei tarvitse olla kovinkaan vakava keskittymishäiriö, että jatkuvat ryhmätyöt ja melurajan ylitykset tunnilla aiheuttavat stressiä ja levottomuutta, jota sitten puidaan eri ammattiauttajien kanssa, vaikka kaikki ongelmat ratkeaisivat sillä, että työympäristö olisi vähän rauhallisempi.
[/quote]
Jos lapselle täytyy järjestää pienryhmä, koska ei tule toimeen isossa ryhmässä, niin silloinhan lapsi tarvitsee erityistä tukea. Ja tällaista ryhmää ei tule, ellei lasta ole tutkittu ja todettu erityisryhmän tarve.