vauva 3kk 1vk ei huoli rintaa, kuinka pitkään kannatta yrittää vai siirtyäkö korvikkeille?
Meidän neiti on nyt kuukauden verran saanut kauheita rintaraivareita. Välillä syöminen sujuu paremmin ja välillä (kuten tänään) huudetaan selkä kaarella jo siinä vaiheessa kun alan tissiä esiin kaivamaan. Aluksi pystyin neitiä " huijaamaan" rintakumilla, mutta nyt raivotaan sillekin.
Tilanne alkaa olemaan aika toivoton, ei oikein voi kotia pidemmälle lähteä, kun ei ikinä tiedä suostuuko neiti syömään vai ei. Ja jos ei syö niin huutaa kurkku suorana=(
Imetystä en missään nimessä haluaisi lopettaa, mutta onko järkeä enään huudattaa? Pumppaamalla en saa tarpeaksi maitoa irti, että voisin pelkästään pumpata.
Onnistuuko osittais imetys esim siten että imetän öisin (silloin suostutaan syömään ilman vastalauseita=))?
Vai joudunko luopumaan ajatuksesta että täysimetän 6kk?=(
Kommentit (2)
Kirjoituksestasi tuli mielikuva, että haluaisit mielelläsi jatkaa imetystä, vaikka se vaatisikin ponnistelua...? Silloin haluan toivottaa valtavasti kärsivällisyyttä ja uskoa siihen, että kaikki sujuu lopulta hyvin. Mitään oikotietä tuskin on, mutta yleensä rintaraivarit helpottavat iän myötä. Tärkeintä olisi pysyä itse rauhallisena (tiedän: helpompi sanoa kuin tehdä...), tulkita erityisen tarkasti vauvan viestejä ja vältellä pulloa mahdollisimman paljon. Useimmat vauvat huolivat rinnan paremmin, jos se on ainoa vaihtoehto. Kääntöpuolena saattaa käydä niin, ettei pitkän tauon jälkeen pullo vastaavasti enää kelpaa, mutta onneksi on muitakin syöntitapoja.
Meillä esikoinen söi miten, missä ja milloin vain ilman pienintäkään protestointia (paitsi että hän ei huolinut pulloa eikä tuttia). Tämä pikkukakkonen taas alkoi saada juuri noita kuvailemiasi rintaraivareita suunnilleen 3-kuisena. Erityisen usein niitä oli 4 kk:n molemmin puolin, mutta sitten raivarit laantuivat. Veikkaan, että kyse ei ollut niinkään siitä, ettei rinta olisi sinänsä kelvannut kuin siitä, että maito tuli rinnasta välillä neidin mielestä väärään tahtiin. Siis joko huomasin nälän (ja väsymyksen) liian myöhään, jolloin heruminen alkoi hänen mielestään liian hitaasti - tai sitten tarjosin rintaa, vaikka hän olikin vielä kylläinen ja vain väsynyt (tutti auttoi). Paras vinkki oli syöttää rauhallisesti kävellen, vaikka se kikkailulta kuulostikin ;)
Jos alkaa tuntua siltä, että rintaraivareiden kanssa taistelu vie kaikki voimat tai suorastaan ilon koko äitiydestä, ei minusta kannata potea huonoa omaatuntoa täysimetyssuosituksesta poikkeamisesta. Mutta jos sinusta tuntuu, että haluat ainakin yrittää pärjätä tilanteen kanssa, kannattaa lukea vinkkejä esim. imetystukisivuilta. Täältäkin löytyy saman ongelman kanssa painineiden äitien kirjoittamia viestejä, jos haet hakusanalla " rintaraivari" .
Niin tai näin, kaikki kääntyy varmasti parhain päin! Tsemppiä :)
meillä on nut neiti 3kk ja 2vkoa. 2kk:n ikäisenä alkoi saamaan rintaraivareita, siihen asti olin täysimettänyt. aloin antamaan pikkuhiljaa korviketta, kun ei tissi yksinkertaisesti kelvannut. yöllä tytölle kelpasi rinta. eli puolitoista kuukautta on nyt menty niin että päivällä syö korviketta pullosta ja öisin rintaa. turhaa ressiä ei kannata ottaa imetyksen epäonnistumisesta. sitä vartenhan korvikkeet on, että jos ei imetys jostainsyystä onnistu. harmitti se kyllä valtavasti, kun maitoa olisi riittänyt, mutta tyttö ei huolinut...
voimia sinulle! kannattaa jatkaa kuitenkin yöimetystä! =)