Äiti-ihmisen ei tarvitse käydä baarissa tai ryypätä!
Ihan oikeasti äidit, mitä te teette siellä baarissa? Teidän pitäisi olla kotona hoitamassa lapsianne. On vaan säälittävän näköistä, kun joku äityli siellä hinkkaa itseään joko tankoa/nuorta miestä vasten.
Kommentit (46)
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 22:21"][quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 20:52"]
Niin kyllähän oma persoona pitää unohtaa, kun saa lapsen. Esim. jos pidät tanssimisesta baarissa tai käydä silloin tällöin jotain bändiä (yhtyettä, dj:tä, orkesteria, koomikkoa, teatteria, oopperaa, musikaalia...) kuuntelemassa/katsomassa, olet huono äiti ja ihminen. Hyi, kun halveksun vanhempia, jotka käy ulkona -SIIS ILMAN LASTA!!! Mihin tämä maailma on menossa, että äitikin voisi nauttia esim. tanssimisesta.
[/quote]
No joo aina nämä keskustelut menee tähän.
Mä olen äiti ja ihminen, ja suurimmaksi osaksi viikonloppuna kotona. Lapsi yökyläilee koulukavereillaan ehkä kerran kuussa, ja silloin menen leffaan tai syömään ulos. "Omaa aikaa" saan riittävästi, aamuisin herään varhain, sitten iltapäivällä kun lapsi touhuilee kavereiden kanssa tai itsekseen niin käyn lenkillä. Minusta on ihanaa olla iltaisin kotona kun lapsi kömpii nukkumaan yhdeksältä, sitten pusutellaan ja kikatellaan ja lapsi nukahtaa. Näin on vierähtänyt 11 vuotta. Mä tulen kaipaamaan näitä iltoja kun se oma lapsi koisii tuolla yläkerrassa ja itkut tulee kun joskus sitten muistelee näitä aikoja. En vaihtaisi mistään hinnasta tätä aikaa pois, mä olen aikuinen ihminen ja mulla on vuosikymmeniä aikaa elää itselleni, itsekkäästi. Sen aika koittaa sitten kun lapsi on aikuinen. Uskon ja luotan että nämä vuoden kotona ei valu hukkaan, yökerhossa ei ole mitään parempaa kuin tämä meidän koti ja yhteiset illat lapsen kanssa. Juuri tänään katsottiin sylikkäin leffa. Lapsi on sosiaalinen, iloisa ja hänellä on paljon kavereita eikä lainkaan käytöshäiriöitä yms. mitkä nykyisin ovat yleisiä. Varmasti osa niistä johtuu siitä että vanhemmilla on valtava tarve "jatkaa siitä mihin jäätiin" kun lapsi syntyy ja lapset kärsivät kun heitä ei arvosteta. Miksi koetaan vääräksi se että hidastetaan elämää ja vaihdetaan suuntaa? Mitä sieltä yökerhosta oikeasti saadaan? Lapsen kaveri oli meillä yötä ja kuulin kun kertoi lapselleni että hänen isä on joka lauantai baarissa. Kuulema tuntui pahalta.
On järkyttävää miten julmia viestejä täälläkin ketjussa on. Uskon että aika monella vanhemmallakin on paha olla, eikä haluta katsoa totuutta silmiin. Onni ei löydy baarista eikä pullonpohjalta, vaan kodista ja sen luomasta turvasta.
[/quote]
No ei kai se lapsen kehitykselle ole haitallista, jos äiti käy baarissa vaikkapa kerran puolessa vuodessa? isän kanssa kotona oleminen ilman äitiä on huono juttu? tai yökyläily kavereiden tai isovanhempien luona jos äiti on samaan aikaan tanssimassa? hmm..:)
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että viikottainen juominen on väärin (no joku 1-2 saunaolutta ei ole paha) jos on lapsia.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 22:26"]
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 22:21"][quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 20:52"]
Niin kyllähän oma persoona pitää unohtaa, kun saa lapsen. Esim. jos pidät tanssimisesta baarissa tai käydä silloin tällöin jotain bändiä (yhtyettä, dj:tä, orkesteria, koomikkoa, teatteria, oopperaa, musikaalia...) kuuntelemassa/katsomassa, olet huono äiti ja ihminen. Hyi, kun halveksun vanhempia, jotka käy ulkona -SIIS ILMAN LASTA!!! Mihin tämä maailma on menossa, että äitikin voisi nauttia esim. tanssimisesta.
[/quote]
No joo aina nämä keskustelut menee tähän.
Mä olen äiti ja ihminen, ja suurimmaksi osaksi viikonloppuna kotona. Lapsi yökyläilee koulukavereillaan ehkä kerran kuussa, ja silloin menen leffaan tai syömään ulos. "Omaa aikaa" saan riittävästi, aamuisin herään varhain, sitten iltapäivällä kun lapsi touhuilee kavereiden kanssa tai itsekseen niin käyn lenkillä. Minusta on ihanaa olla iltaisin kotona kun lapsi kömpii nukkumaan yhdeksältä, sitten pusutellaan ja kikatellaan ja lapsi nukahtaa. Näin on vierähtänyt 11 vuotta. Mä tulen kaipaamaan näitä iltoja kun se oma lapsi koisii tuolla yläkerrassa ja itkut tulee kun joskus sitten muistelee näitä aikoja. En vaihtaisi mistään hinnasta tätä aikaa pois, mä olen aikuinen ihminen ja mulla on vuosikymmeniä aikaa elää itselleni, itsekkäästi. Sen aika koittaa sitten kun lapsi on aikuinen. Uskon ja luotan että nämä vuoden kotona ei valu hukkaan, yökerhossa ei ole mitään parempaa kuin tämä meidän koti ja yhteiset illat lapsen kanssa. Juuri tänään katsottiin sylikkäin leffa. Lapsi on sosiaalinen, iloisa ja hänellä on paljon kavereita eikä lainkaan käytöshäiriöitä yms. mitkä nykyisin ovat yleisiä. Varmasti osa niistä johtuu siitä että vanhemmilla on valtava tarve "jatkaa siitä mihin jäätiin" kun lapsi syntyy ja lapset kärsivät kun heitä ei arvosteta. Miksi koetaan vääräksi se että hidastetaan elämää ja vaihdetaan suuntaa? Mitä sieltä yökerhosta oikeasti saadaan? Lapsen kaveri oli meillä yötä ja kuulin kun kertoi lapselleni että hänen isä on joka lauantai baarissa. Kuulema tuntui pahalta.
On järkyttävää miten julmia viestejä täälläkin ketjussa on. Uskon että aika monella vanhemmallakin on paha olla, eikä haluta katsoa totuutta silmiin. Onni ei löydy baarista eikä pullonpohjalta, vaan kodista ja sen luomasta turvasta.
[/quote]
No ei kai se lapsen kehitykselle ole haitallista, jos äiti käy baarissa vaikkapa kerran puolessa vuodessa? isän kanssa kotona oleminen ilman äitiä on huono juttu? tai yökyläily kavereiden tai isovanhempien luona jos äiti on samaan aikaan tanssimassa? hmm..:)
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että viikottainen juominen on väärin (no joku 1-2 saunaolutta ei ole paha) jos on lapsia.
[/quote]
Ei kait se siis lapsen kehitystä pahenna. Mä puhuinkin että mä en itse koe jääväni paitsi mistään kun en edes halua baariin. Mitä ihmettä siellä on? Käyn zumbassa päiväsaikaan, tanssin tarve tyydyttyy. :) En ole vieläkään keksinyt miksi menisin baariin tapaamaan ystäviäni, kun keskustella voi kahvillakin ja juoksulenkillä.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 22:21"]
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 20:52"]
Niin kyllähän oma persoona pitää unohtaa, kun saa lapsen. Esim. jos pidät tanssimisesta baarissa tai käydä silloin tällöin jotain bändiä (yhtyettä, dj:tä, orkesteria, koomikkoa, teatteria, oopperaa, musikaalia...) kuuntelemassa/katsomassa, olet huono äiti ja ihminen. Hyi, kun halveksun vanhempia, jotka käy ulkona -SIIS ILMAN LASTA!!! Mihin tämä maailma on menossa, että äitikin voisi nauttia esim. tanssimisesta.
[/quote]
No joo aina nämä keskustelut menee tähän.
Mä olen äiti ja ihminen, ja suurimmaksi osaksi viikonloppuna kotona. Lapsi yökyläilee koulukavereillaan ehkä kerran kuussa, ja silloin menen leffaan tai syömään ulos. "Omaa aikaa" saan riittävästi, aamuisin herään varhain, sitten iltapäivällä kun lapsi touhuilee kavereiden kanssa tai itsekseen niin käyn lenkillä. Minusta on ihanaa olla iltaisin kotona kun lapsi kömpii nukkumaan yhdeksältä, sitten pusutellaan ja kikatellaan ja lapsi nukahtaa. Näin on vierähtänyt 11 vuotta. Mä tulen kaipaamaan näitä iltoja kun se oma lapsi koisii tuolla yläkerrassa ja itkut tulee kun joskus sitten muistelee näitä aikoja. En vaihtaisi mistään hinnasta tätä aikaa pois, mä olen aikuinen ihminen ja mulla on vuosikymmeniä aikaa elää itselleni, itsekkäästi. Sen aika koittaa sitten kun lapsi on aikuinen. Uskon ja luotan että nämä vuoden kotona ei valu hukkaan, yökerhossa ei ole mitään parempaa kuin tämä meidän koti ja yhteiset illat lapsen kanssa. Juuri tänään katsottiin sylikkäin leffa. Lapsi on sosiaalinen, iloisa ja hänellä on paljon kavereita eikä lainkaan käytöshäiriöitä yms. mitkä nykyisin ovat yleisiä. Varmasti osa niistä johtuu siitä että vanhemmilla on valtava tarve "jatkaa siitä mihin jäätiin" kun lapsi syntyy ja lapset kärsivät kun heitä ei arvosteta. Miksi koetaan vääräksi se että hidastetaan elämää ja vaihdetaan suuntaa? Mitä sieltä yökerhosta oikeasti saadaan? Lapsen kaveri oli meillä yötä ja kuulin kun kertoi lapselleni että hänen isä on joka lauantai baarissa. Kuulema tuntui pahalta.
On järkyttävää miten julmia viestejä täälläkin ketjussa on. Uskon että aika monella vanhemmallakin on paha olla, eikä haluta katsoa totuutta silmiin. Onni ei löydy baarista eikä pullonpohjalta, vaan kodista ja sen luomasta turvasta.
[/quote]
Lainasit kommennttiani, pointti oli sarkasmi. Jos äiti haluaa käydä tanssimassa, hän voi käydä ilman syyllistämistä. Äidit jotka haluaa viettää ihanaa aikaa lapsen kanssa kotona on ok. Itse juuri erosin 30+ iällä ja kävin siellä baarissa... Ihan tiedoksi; olin helevetin vanha, tanssimusiikki ei ole sitä mitä ennen (Bloodhound gangin Bad touch oli hitti, kun viimeksi kävin) ja miehet oli mitä oli. Nauttikaa siitä perhe-elämästä.
Nii just, baarit kuuluu isi-ihmisille ja niitä siellä riittääkin riesaksi asti!
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 22:07"]Kyllä, vain isukit saavat hinkata itseään tankoa ja nuoria miehiä vasten.
[/quote]meidän isukki ei käynyt kertaakaan baarissa ilman mua ja siitä on 5 vuotta , en kertaakaan kieltänyt menemistä , se on vaan itsestäselvyys, että suhteessa oleva ei juokse yksin missään ilman puolisoa, kaikki tehdään yhdessä.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 20:52"]
Niin kyllähän oma persoona pitää unohtaa, kun saa lapsen. Esim. jos pidät tanssimisesta baarissa tai käydä silloin tällöin jotain bändiä (yhtyettä, dj:tä, orkesteria, koomikkoa, teatteria, oopperaa, musikaalia...) kuuntelemassa/katsomassa, olet huono äiti ja ihminen. Hyi, kun halveksun vanhempia, jotka käy ulkona -SIIS ILMAN LASTA!!! Mihin tämä maailma on menossa, että äitikin voisi nauttia esim. tanssimisesta.
[/quote]
No joo aina nämä keskustelut menee tähän.
Mä olen äiti ja ihminen, ja suurimmaksi osaksi viikonloppuna kotona. Lapsi yökyläilee koulukavereillaan ehkä kerran kuussa, ja silloin menen leffaan tai syömään ulos. "Omaa aikaa" saan riittävästi, aamuisin herään varhain, sitten iltapäivällä kun lapsi touhuilee kavereiden kanssa tai itsekseen niin käyn lenkillä. Minusta on ihanaa olla iltaisin kotona kun lapsi kömpii nukkumaan yhdeksältä, sitten pusutellaan ja kikatellaan ja lapsi nukahtaa. Näin on vierähtänyt 11 vuotta. Mä tulen kaipaamaan näitä iltoja kun se oma lapsi koisii tuolla yläkerrassa ja itkut tulee kun joskus sitten muistelee näitä aikoja. En vaihtaisi mistään hinnasta tätä aikaa pois, mä olen aikuinen ihminen ja mulla on vuosikymmeniä aikaa elää itselleni, itsekkäästi. Sen aika koittaa sitten kun lapsi on aikuinen. Uskon ja luotan että nämä vuoden kotona ei valu hukkaan, yökerhossa ei ole mitään parempaa kuin tämä meidän koti ja yhteiset illat lapsen kanssa. Juuri tänään katsottiin sylikkäin leffa. Lapsi on sosiaalinen, iloisa ja hänellä on paljon kavereita eikä lainkaan käytöshäiriöitä yms. mitkä nykyisin ovat yleisiä. Varmasti osa niistä johtuu siitä että vanhemmilla on valtava tarve "jatkaa siitä mihin jäätiin" kun lapsi syntyy ja lapset kärsivät kun heitä ei arvosteta. Miksi koetaan vääräksi se että hidastetaan elämää ja vaihdetaan suuntaa? Mitä sieltä yökerhosta oikeasti saadaan? Lapsen kaveri oli meillä yötä ja kuulin kun kertoi lapselleni että hänen isä on joka lauantai baarissa. Kuulema tuntui pahalta.
On järkyttävää miten julmia viestejä täälläkin ketjussa on. Uskon että aika monella vanhemmallakin on paha olla, eikä haluta katsoa totuutta silmiin. Onni ei löydy baarista eikä pullonpohjalta, vaan kodista ja sen luomasta turvasta.