Mitä voi tehdä oppilaalle, joka ei tottele mitään opettajan ohjeistusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kysyjä ole opettaja. Opettaja tietää kyllä, mitä tehdään.

Ope

Opettaja tietää sen, että mitään ei voi tehdä. Paitsi kasvatuskeskustella ja taas kasvatuskeskustella.

No voi tehdä. On kouluissa pienryhmiä, joihin tämäntyyppinen oppilas kuuluu. Ei erkkaluokkia, ei tarkkiksia, mutta pienryhmiä. Osa sopeutumattomille, osa hitaammin eteneville. Jos koulunkäynti ei ala sielläkään sujua, voidaan oppilaan koulupäivää lyhentää, jona aikana harjoittelee omantoiminnan ohjausta ja käy muutaman tunnin pienryhmissä per päivä.

Se ope

Pienryhmässäkään ei voida muuta kuin keskustella. Eli jos oppilas ei ole vastaanottavainen keskustelulle vaan menee vain oma lyhytnäköinen etu edellä, niin aivan yhtä voimaton se pienryhmän opettaja on kuin tavallinenkin opettaja.

Mikä on mielestäsi se vaihtoehto, jos puhuminen on ainoa konsti? Ei ole muuta konstia! Tietenkään. Vankilaanko oppilas pitäisi saada laittaa? Joskus käy niin, että mikään ei auta. Yleensä auttaa. Mutta jos ap kysyi, että mitä voidaan tehdä, niin siirto pienryhmään tai lyhennetty koulupäivä ja kaikki muut tukitoimet perheen auttamiseksi voidaan tehdä.

Ope

Ennen oli olemassa asioita joita kutsuttiin "rangaistuksiksi" ja joita voitiin käyttää painostamaan lasta jos tämä ei muutoin halunnut totella aikuisia.

On ne samat nykyäänkin: kasvatuskeskustelu, jälki- istunto, varoitus, määräaikainen koulusta erottaminen. Nämä "rangaistukset" eivät vaan monelle ole mitään. Ja uskomattominta, että eivät ole vanhemmillekaan mutta siitä syystähän näitä tällaisia oppilaita on.

Ope

On noissa valikoima kutistunut aika paljon ajan myötä. Ja se on myös se suurin syy sille, että miksi ne jäljelle jääneet (sikäli kun niitäkään edes saa käyttää) eivät ole pelote monellekaan oppilaalle.

Pitäisi päästä tykkänään eroon siitä ajatuksesta, että lapsi menee rikki jos sitä rankaisee.

On se vaikeaa, jos nuorella ei ole mitään diagnoosia eikä oppimisen ongelmia, pienryhmään ei voi laittaa. Tarkkiksia ei enää ole, mutta kouluissa on kyllä edelleen, jopa ihan hyvin oppiaineissa pärjääviä oppilaita, joilla ei ole mitään rajoja käytökselleen. Kyllä opettajan keinot lopulta on todella vähäiset.

Näitä nuoria ei hetkauta yhtään mikään, ei jälki-istunnot, ei keskustelut, ei yhtikäs mikään. Vanhemmista ei ole koskaan ollut mitään apua. Tälläsiä nuoria pallotellaan meidän koulussa eri opettajilla, niin että opettajien järki suunnilleen säilyisi, ja muut luokan oppilaat saisivat rauhan opiskella. Nuori sitten pyörii opiskelemassa kasvatusohjaajan tai erityisopettajien kanssa, välillä opiskelee rehtorin kansliassa, välillä omassa luokassa.

Siinä ei opettajien auktoriteetti paina pätkääkään kun tämmönen ns. ”uhmakkuushäiriöinen” nuori luokalle tulee. Onneksi ei nyt ole kuitenkaan kauhean yleistä, useimpien kanssa normikeinot auttaa.

Vierailija kirjoitti:

On se vaikeaa, jos nuorella ei ole mitään diagnoosia eikä oppimisen ongelmia, pienryhmään ei voi laittaa. Tarkkiksia ei enää ole, mutta kouluissa on kyllä edelleen, jopa ihan hyvin oppiaineissa pärjääviä oppilaita, joilla ei ole mitään rajoja käytökselleen. Kyllä opettajan keinot lopulta on todella vähäiset.

Näitä nuoria ei hetkauta yhtään mikään, ei jälki-istunnot, ei keskustelut, ei yhtikäs mikään. Vanhemmista ei ole koskaan ollut mitään apua. Tälläsiä nuoria pallotellaan meidän koulussa eri opettajilla, niin että opettajien järki suunnilleen säilyisi, ja muut luokan oppilaat saisivat rauhan opiskella. Nuori sitten pyörii opiskelemassa kasvatusohjaajan tai erityisopettajien kanssa, välillä opiskelee rehtorin kansliassa, välillä omassa luokassa.

Siinä ei opettajien auktoriteetti paina pätkääkään kun tämmönen ns. ”uhmakkuushäiriöinen” nuori luokalle tulee. Onneksi ei nyt ole kuitenkaan kauhean yleistä, useimpien kanssa normikeinot auttaa.

Vanha kunnon karttakeppi takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Ei kysyjä ole opettaja. Opettaja tietää kyllä, mitä tehdään.

Ope

Joo. Se on vaikeaa tietysti vanhemmalle, jos oman lapsen luokalla on tuollaista ilmiötä. Monesti vanhemmalle tulee sellainen olo, että mitään ei tehdä eikä asiaan puututa, kun todellisuudessa kyse on vain siitä, etteivät koulun työntekijät tietenkään voi ulkopuolisille ihmisille kertoa jonkun lapsen apu- ja hoitoprosesseista. Yleensä tapahtuu paljonkin, mutta se tapahtuu kulisseissa. Jos lapsella on isoja ongelmia, ne eivät valitettavasti korjaudu nopeasti. Turhauttavaahan se on, mutta sitten voi miettiä omalle kohdalle, että olisko kiva jos kerrottais oman lapsen asioita koko luokalle.

Koulussa on oppilashuollon rakenteet ja erityispedagogiikka käytössä ja erikoissairaanhoidossa ja esim. perheneuvolassa on ulkopuolista apua tarjolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kysyjä ole opettaja. Opettaja tietää kyllä, mitä tehdään.

Ope

Joo. Se on vaikeaa tietysti vanhemmalle, jos oman lapsen luokalla on tuollaista ilmiötä. Monesti vanhemmalle tulee sellainen olo, että mitään ei tehdä eikä asiaan puututa, kun todellisuudessa kyse on vain siitä, etteivät koulun työntekijät tietenkään voi ulkopuolisille ihmisille kertoa jonkun lapsen apu- ja hoitoprosesseista. Yleensä tapahtuu paljonkin, mutta se tapahtuu kulisseissa. Jos lapsella on isoja ongelmia, ne eivät valitettavasti korjaudu nopeasti. Turhauttavaahan se on, mutta sitten voi miettiä omalle kohdalle, että olisko kiva jos kerrottais oman lapsen asioita koko luokalle.

Koulussa on oppilashuollon rakenteet ja erityispedagogiikka käytössä ja erikoissairaanhoidossa ja esim. perheneuvolassa on ulkopuolista apua tarjolla.

Mihin on unohtunut kurinpitoprosessi?

Espoo aikoo muuten ensi vuoden alusta lopettaa erityisluokat. Ihan vaan tiedoksi kaikille ensi syksyn 1. ja 7.luokkalaisten vanhemmille, että tunteita ja tuoksuja sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita on tulossa ihan joka oppitunnille! Ja vielä suuremmilla kierroksilla sijaisten kanssa, opettajien burn out -saikut kun varmasti lähtevät kivasti nousuun.

Vierailija kirjoitti:

Luokalle voi edelleen jättää kerran osana tavallista oppimispolkua. Sen tulee kuitenkin perustua oppimiseen tai lähinnä sen puutteeseen, ei käytökseen.

Pikkuoppilailla nämä kulkevat tosin usein käsi kädessä - häiriökäyttäytyminen johtuu esim. kypsymättömyydestä (ei olla kouluvalmiita) tai nepsyhäiriöistä, jotka estävät myös oppimista. Lapsi ei ole paha, käytöksen taustalla on jotain, mikä vaatii aikuisten apua.

Isommilla taas käytöspulmat ovat usein jo monimutkaisempia asioita, joissa voi olla nepsyä taustalla, mutta myös uhmakkuutta ja murrosiän tuomaa silkkaa kiukuttelua. Nuorikaan ei ole "paha", mutta isommilla huono käytös voi olla myös jossain määrin tahallista.

Silti sielläkin on taustalla selkeä avun tarve. Apua tarvitaan oppimisen tukeen, tunteiden hallintaan ja ehkä myös ihan arjesta selviytymiseen. Joka tapauksessa huoli on herännyt, joten oppilashuoltoon yhteys, asiaa ratkotaan yhdessä vanhempien ja koulun moniammatillisen tiimin kanssa.

Osana tavallista oppimispolkua? Apua tarvitaan oppimisen tukeen? Koulun moniammatillisen tiimin kanssa?

Kirjoituksesi on kuin suoraan jostain kasvatustieteen oppaasta. Sanoja, mutta ei sisältöä. Osaatko sanoa mitään itsenäistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokalle voi edelleen jättää kerran osana tavallista oppimispolkua. Sen tulee kuitenkin perustua oppimiseen tai lähinnä sen puutteeseen, ei käytökseen.

Pikkuoppilailla nämä kulkevat tosin usein käsi kädessä - häiriökäyttäytyminen johtuu esim. kypsymättömyydestä (ei olla kouluvalmiita) tai nepsyhäiriöistä, jotka estävät myös oppimista. Lapsi ei ole paha, käytöksen taustalla on jotain, mikä vaatii aikuisten apua.

Isommilla taas käytöspulmat ovat usein jo monimutkaisempia asioita, joissa voi olla nepsyä taustalla, mutta myös uhmakkuutta ja murrosiän tuomaa silkkaa kiukuttelua. Nuorikaan ei ole "paha", mutta isommilla huono käytös voi olla myös jossain määrin tahallista.

Silti sielläkin on taustalla selkeä avun tarve. Apua tarvitaan oppimisen tukeen, tunteiden hallintaan ja ehkä myös ihan arjesta selviytymiseen. Joka tapauksessa huoli on herännyt, joten oppilashuoltoon yhteys, asiaa ratkotaan yhdessä vanhempien ja koulun moniammatillisen tiimin kanssa.

Osana tavallista oppimispolkua? Apua tarvitaan oppimisen tukeen? Koulun moniammatillisen tiimin kanssa?

Kirjoituksesi on kuin suoraan jostain kasvatustieteen oppaasta. Sanoja, mutta ei sisältöä. Osaatko sanoa mitään itsenäistä?

Potkujen pelossa harva ope uskaltaa sanoa mitään itsenäistä. Varminta on vaan pysyä tuolla "oppimishaasteisen nepsyn moniammatillinen tunnekasvatusprosessi" -linjalla.

Mä en ymmärrä lainkaan näitä kommentteja, että opettaja ei uskalla sanoa. Se kuuluu työn kuvaan nykyään, että pitää hoitaa oppilashuollollisia asioita vanhempien ja muiden viranomaisten kanssa. Mitä siinä ei uskalleta sanoa ja kenelle? Ja kuka hommaisi potkut ja millä perusteilla? Että hoidat työtäsi?

Mitäköhän rangaistuakeinoja täällä ihmiset kaipaavat käytössä olevien lisäksi? Karttakepillä lyömistä? Pään tuöbtämistä vesirajan alle? Me elämme nyt ihan eri vuosituhansia ja maailma on muuttunut, joten ruumiillinen luottaminen ei ole vaihtoehto. Itse olen yli 50-vuotias ope ja ainoa rangaistus, joka lapsuudessani oli nykyaikaan verrattuna oli kotimuikkari. Nykyään Wilma ajaa kyllä saman asian ja soitot kotiin. Ja kun joku kyseli, että eikö oteta yhteyttä koteihin. Otetaan joka ikinen kerta, kun jotain tapahtuu. Vanhemmat vain eivät usko tai te mitään. Siitä syystähän heidän lapsillaan juuri näitä ongelmia on, koska ovat itse monesti tuhat kertaa pahempia kuin oireilevat lapsensa.

Ope

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä lainkaan näitä kommentteja, että opettaja ei uskalla sanoa. Se kuuluu työn kuvaan nykyään, että pitää hoitaa oppilashuollollisia asioita vanhempien ja muiden viranomaisten kanssa. Mitä siinä ei uskalleta sanoa ja kenelle? Ja kuka hommaisi potkut ja millä perusteilla? Että hoidat työtäsi?

Mitäköhän rangaistuakeinoja täällä ihmiset kaipaavat käytössä olevien lisäksi? Karttakepillä lyömistä? Pään tuöbtämistä vesirajan alle? Me elämme nyt ihan eri vuosituhansia ja maailma on muuttunut, joten ruumiillinen luottaminen ei ole vaihtoehto. Itse olen yli 50-vuotias ope ja ainoa rangaistus, joka lapsuudessani oli nykyaikaan verrattuna oli kotimuikkari. Nykyään Wilma ajaa kyllä saman asian ja soitot kotiin. Ja kun joku kyseli, että eikö oteta yhteyttä koteihin. Otetaan joka ikinen kerta, kun jotain tapahtuu. Vanhemmat vain eivät usko tai te mitään. Siitä syystähän heidän lapsillaan juuri näitä ongelmia on, koska ovat itse monesti tuhat kertaa pahempia kuin oireilevat lapsensa.

Ope

Se ei ole mikään asia-argumentti jos sanoo, että joku ei vaan ole vaihtoehto koska elämme ihan eri vuosituhansia. Asioita pitäisi pystyä tarkastelemaan neutraalisti eikä muodin mukaan.

Sitä paitsi ei siitä kauaa ole, kun esimerkiksi jälki-istuntoja vielä annettiin käytännössäkin ja käytävään saattoi komentaa. Sekään ei onnistu enää. Asenne ilmeisesti on päättävillä tahoilla se, että opettajat väärinkäyttävät kurinpitovaltuuksiaan jos heille sellaisia myönnetään, ja siksi on parempi, että hiiret tanssivat pöydillä, kun tuntuvia pelotteita ei ole käytössä oppilaille.

Ei ruumiillisen kurittamisen palautus ole vaihtoehto. Se on fakta, ei muotiasia. Ja kyllä minä istun jokalukukausi jälki- istuntovalvonnassa, joten en ymmärrä, että sellaista mahdollisuutta ei jossain käytetä rangaistusvalikoimissa.

Ope

Vierailija kirjoitti:

Mä en ymmärrä lainkaan näitä kommentteja, että opettaja ei uskalla sanoa. Se kuuluu työn kuvaan nykyään, että pitää hoitaa oppilashuollollisia asioita vanhempien ja muiden viranomaisten kanssa. Mitä siinä ei uskalleta sanoa ja kenelle? Ja kuka hommaisi potkut ja millä perusteilla? Että hoidat työtäsi?

Mitäköhän rangaistuakeinoja täällä ihmiset kaipaavat käytössä olevien lisäksi? Karttakepillä lyömistä? Pään tuöbtämistä vesirajan alle? Me elämme nyt ihan eri vuosituhansia ja maailma on muuttunut, joten ruumiillinen luottaminen ei ole vaihtoehto. Itse olen yli 50-vuotias ope ja ainoa rangaistus, joka lapsuudessani oli nykyaikaan verrattuna oli kotimuikkari. Nykyään Wilma ajaa kyllä saman asian ja soitot kotiin. Ja kun joku kyseli, että eikö oteta yhteyttä koteihin. Otetaan joka ikinen kerta, kun jotain tapahtuu. Vanhemmat vain eivät usko tai te mitään. Siitä syystähän heidän lapsillaan juuri näitä ongelmia on, koska ovat itse monesti tuhat kertaa pahempia kuin oireilevat lapsensa.

Ope

Minä kaipaisin sellaista, että lapsi poistetaan koulusta ja siirretään esimerkiksi suolakaivokseen. Vuoden päästä voitaisiin arvioida tilannetta uudelleen. En jaksa sitä, että käytetään vähiä resursseja ääliöjengin kannatteluun. Ei koulussa häiriköinnin pidä olla mikään automaattinen oikeus.

Eiiii ei lapsia saa lyödä ps.oon ite 12v tyttö:DLoL

Vierailija kirjoitti:

Noi pilaa muiden koulunkäynnin. Keinot on oikeasti vähissä Lähetä rehtorin luo saat edes hetkeksi työrauhan luokkaan

Opettaja on nykyään käytännössä vähien keinojen varassa häiriköiden kanssa. Ei saa komentaa, ei saa poistaa luokasta, eipä juuri korottaa ääntäänkään. Olen yläasteen villin ja sekavan lauman ope, eikä tämä työ tekijäänsä kiitä. Oppilaat tekevät tunnilla kaikkea muuta kuin koulutöitä: joku kutoo, joku kiroilee ääneen, kaikilla älykännykkä kädessa tunnilla ja somet auki. Jos laitan Wilman kauttan viestiä käytöksestä kotiin, hyökkäävät vanhemmat kimppuuni. Ei ihme, että Pisa menee alas.