kohtukuolema 2014
Haluan jakaa oman elämäni vaikeimman asian. Vauvamme syntyi enkelinä 3.3, vielä illalla kun menimme nukkumaan vauva liikkui normaalisti, mutta aamulla en enää tuntenut liikkeitä ja lääkäri varmisti ultralla sen minkä jo tiesinkin, vauva oli kuollut. Siitä alkoi elämäni hirvein aika, synnytin tytön, joka näytti kauniin täydelliseltä aivan kuin olisi vain nukkunut. Pidimme sylissä ja katselimme odotettua vauvaamme, joka ei koskaan pääse meille kotiin, vaikka niin halusimme hänet sinne. Hautasimme hänet mieheni isovanhempien viereen, yhdessä laskimme lapsemme hautaan. Miten se sattuukaan. Tänään tuntuu taas tosi vaikealta nousta sängystä, olla äitiyslomalla ilman vauvaa, jota hoitaa.
Lämmin osanotto ja voimia kovasti ♡Meille syntyi lapsi siivet selässä 1,5 vuotta sitten. Surun kanssa oppii elämään.