Muistatko koskaan ajatelleesi koulussa, että mitä ihmeen hyötyä tästä muka on oikeassa elämässä? Muistatko, mitkä olivat näitä hyödyttömimpiä oppeja?

Vierailija kirjoitti:

Moni täällä vastaa, että uskonto oli ihan turhaa. Koko länsimaisen historian ja kulttuurin ymmärrys jää kyllä todella pinnalliseksi, jos ei tiedä kristinuskosta mitään.

Esim. erään ulkomaisen työkaverimme kanssa meillä oli työkokous kaupungissa, jossa järjestetään yksi Euroopan suurimmista karnevaaleista. Kun siinä juttelimme näistä mwneillään olevista valtavista juhlallisuuksista, kävi ilmi, ettei hänellä ollut itse asiassa juuri mitään aavistusta, miksi karnevaalia vietetään ja miten se liittyy paastoon tai pääsiäiseen. En nyt alkanut häntä siinä opettaa. Hän on ihan kantaväestöä länsieurooppalaisesta maasta, jossa myös vietetään kristillisiä juhlia. Ilmeisesti ei ollut itse sitten saanut tätä täällä parjattua uskonnon opetusta.

Minusta olisi erittäin noloa, jos esim. itse asuisin islaminuskoisessa maassa enkä tietäisi, mikä ramadan on, tai Intiassa enkä tietäisi miksi diwalia vietetään.

Mutta kun ne uskonnontunnit on raamatun opettelua totuutena. Ei hyödytä ketään. Uskonnon opetuksen pitäisi olla kristinuskon ja muiden uskontojen tapojen ja uskomuksien sekä niiden historian opettelua. Sen sijaan ne olivat virsien veisuuta ja Jeesuksen tekojen ylistystä, sellaista mitä olettaisi pyhäkoulussa olevan. Johtuu varmaan kirkon ja valtion liitosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Konekirjoitus. En valinnut, koska en ikinä tarvitsisi sitä taitoa. 😂

Sama! Konaari oli niin vanhanaikainen juttu olevinaan. Ja kuinka monta kertaa olen harmitellut, miksi en opetellut 10-sormijärjestelmää. Luulin silloin 90-luvulla, että vain sihteerit tarvitsevat nopeasti kirjoittamisen taitoa. Mitkä sihteerit? Ei missään enää ole sihteereitä ja kirjoittelen työssäni koneella monta tuntia päivässä.

Hyödyllinen taito mutta sen voi opetella yhtä hyvin omalla ajalla kuin koulussa. Tietokoneohjelmalla mekin sitä opettelimme amk:ssa 90-luvun lopussa.

Suon eri tyypit.

T. 7.-luokkalainen poika, joka juuri lukee bilsan kokeisiin

Itseä taas on monesti **tuttanut, kun tiedän, että tämä ratkeaisi derivaatalla tai integraalilla, mutta en osaa/muista enää... :(

Vierailija kirjoitti:

No historian opiskelua ihmettelin. Että miksi näitä asioita pitää opetella ulkoa. Enkä ole koskaan niitä tietoja tarvinnut.

Ei historianopetuksessa pitäisikään mitään tarkkoja vuosia tai kenraalien toisia nimiä opetella ulkoa, vaan ajanjaksojen summittaista vuotta, ja varsinkin tapahtumien ja asioiden syy- ja seuraussuhteita - miksi tapahtui x ja mitä siitä seurasi heti ja mitä muutaman kymmenen tai sadan vuoden päästä?

Kävin nuorena emäntäkoulun. Opin siellä lypsämään lehmiä. Ikinä en ole sen jälkeen sitä taitoa tarvinnut.

En halunnut maatilan emännäksi, karjakoksi enkä maatalouslomittajaksi, joten ei ollut tarvetta lypsytaidolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni täällä vastaa, että uskonto oli ihan turhaa. Koko länsimaisen historian ja kulttuurin ymmärrys jää kyllä todella pinnalliseksi, jos ei tiedä kristinuskosta mitään.

Esim. erään ulkomaisen työkaverimme kanssa meillä oli työkokous kaupungissa, jossa järjestetään yksi Euroopan suurimmista karnevaaleista. Kun siinä juttelimme näistä mwneillään olevista valtavista juhlallisuuksista, kävi ilmi, ettei hänellä ollut itse asiassa juuri mitään aavistusta, miksi karnevaalia vietetään ja miten se liittyy paastoon tai pääsiäiseen. En nyt alkanut häntä siinä opettaa. Hän on ihan kantaväestöä länsieurooppalaisesta maasta, jossa myös vietetään kristillisiä juhlia. Ilmeisesti ei ollut itse sitten saanut tätä täällä parjattua uskonnon opetusta.

Minusta olisi erittäin noloa, jos esim. itse asuisin islaminuskoisessa maassa enkä tietäisi, mikä ramadan on, tai Intiassa enkä tietäisi miksi diwalia vietetään.

Mutta kun ne uskonnontunnit on raamatun opettelua totuutena. Ei hyödytä ketään. Uskonnon opetuksen pitäisi olla kristinuskon ja muiden uskontojen tapojen ja uskomuksien sekä niiden historian opettelua. Sen sijaan ne olivat virsien veisuuta ja Jeesuksen tekojen ylistystä, sellaista mitä olettaisi pyhäkoulussa olevan. Johtuu varmaan kirkon ja valtion liitosta.

---kai sen edes tiedät, että nämä kaikki menee kirkkohallituksen puntaroitavaksi?

hienoa jos palsta jatkuisi perus koulu systeemillä ajettiin lapset ahdinkoon. tyhmien ehdoillako pitäisi mennä???? vanha "systeemi takaisin" keski kouluun pisteillä . muut  häiriköt käykööt vaikka 12 luokankin. paska ei paketoinnilla parane häiritsevät muita

Miksi kansakoulussa piti opetella Vänrikki Ståhlin tarinat ulkoa. Kuka siitä hyötyi elämänsä varrella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan rehellisesti sanottuna, minusta tuntuu, etten oppinut peruskoulussa mitään muuta kuin lukemaan ja kirjoittamaan. Tämä ei tietenkään johdu koulusta, vaan minusta. Ihan fiksu aikuinen minusta tuli ja koska olen aina lukenut paljon, en onneksi ihan mikään sivistymätönkään ole. 

Ehkä järjettömin asia (pl. uskonnon opetus) oli kuitenkin kertotaulujen ulkoaopiskelu. Vieläkään en ole ymmärtänyt miksi ne pitäisi osata ulkoa.

Kertotaulut opetellaan ulkoa, jotta ei tarvitse joka kerta laskea päässä, mitä on vaikka 8+8+8+8+8+8.

Tuo on kyllä outo homma. Itse sainkin aikoinaan tästä elämäni toisen "ahaa-elämyksen", kun alakoulussa tajusin että turha vaiva opetella ulkoa. Jos opettaja kysyy,  voin aina laskea päässäni vastauksen. Olin siis ekalla(tokalla ?) luokalla ja muistan vieläkin miten leijuin loppupäivän, nythän tämä koulunkäynti helpoksi muuttui :-)

Musiikin tunnit kokonaisuudessaan

Matikan opettaja oli ehdoton Pythagoraan lauseen kanssa. TODELLA ehdoton. 3 kertaa reputkin ja rimaa hipoen pääsin läpi.. samoin kaikki funktiot, joissa y+x=xyx3865. En ole ikinä ymmärtänyt mitä hyötyä siitä on, tai ei ainakaan itselleni kertaakaan tullu tilannetta missä olis tarvinnu. 😄 eikä niitä hemmetin uskontotunteja... voi jessus niitä psalmeja ja Abrahamin lapsia ja eri profeettoja jne jne. En kuulu kirkkoon, mutta mun kouluaikana noi piti opetella ulkoa halusi tai ei. No joo, meinasin nukahtaa joka tunnilla tai mietin omiani ja odotin että tunti olis ohi.

En myöskään pakkoruotsista kertaakaan ole hyötynyt, osittain koska ei kiinnosta puhua kieltä josta osaan ehkä pari lausetta. Ja suomea/englantia osaa suunnilleen 99% kaikki suomenruotsalaiset. Paitsi ne jotka ei ihan periaatteessa suostu puhumaan muuta kuin ruotsia, vaikka osaavat suomea täydellisesti.

Moni on sanonut että mihin derivaattaa, integraalia ja muita matikan asioita muka tarvitsee tulevaisuudessa. Kyllä niitä monikin hyödyntää. Itse jatkoin peruskoulun ja lukion jälkeen teknilliseen yliopistoon jossa todellakin tarvitsee matematiikan perustaitoja ja juurikin pitää derivoida ja integroida jne. Itselle "turhat" aineet (esim. uskonto, historia) otin koulussa yleissivistyksen kannalta.

Ilman matikkaa ei olisi mitään älylaitteita joilla nyt tätä luette, ei nykyaikaisia rakennuksia yms yms. Ne on kaikki insinöörien laskemia ja osaamisen pohjalla juurikin ihan peruskoulun ja lukion tiedot.

Kyllä kaikella on ollut merkitystä yleissivistyksen ja asioiden välisten yhteyksiä ymmärtämiseen. Ei näin jälkikäteen tule mieleen mitään mikä olisi osoittautunut täysin turhaksi. 

Muöhempään keski-ikään kaikkea on tarvittu joko opinnoissa, töissä tai laajempien asiayhteyksien ymmärtämisessä.

Vierailija kirjoitti:

Ihan rehellisesti sanottuna, minusta tuntuu, etten oppinut peruskoulussa mitään muuta kuin lukemaan ja kirjoittamaan. Tämä ei tietenkään johdu koulusta, vaan minusta. Ihan fiksu aikuinen minusta tuli ja koska olen aina lukenut paljon, en onneksi ihan mikään sivistymätönkään ole. 

Ehkä järjettömin asia (pl. uskonnon opetus) oli kuitenkin kertotaulujen ulkoaopiskelu. Vieläkään en ole ymmärtänyt miksi ne pitäisi osata ulkoa.

Kettomataulun opiskelussa ei tarvitse oppia kuin 45 lausetta. Tähän riittää vaihtosäännön oppiminen,esim 5x3 on 3x5. Ykkösen kertomataulu on itsestään selvä. Kielten opiskelussa 45 lausetta ei riitä kuin korkeintaan hyvin alkeelliseen turistikommunikaatioon.

Joo muistan ajatelleeni ja siksi myös tajunneeni, että vanhempien täytyy käydä töissä, joten lapsille on oltava päivähoitopaikka ja jotain tekemistä. Oppihyöty on lähinnä lukeminen ja laskeminen, pienessä määrin yleissivistys. Suurimmaksi osaksi päivähoitohyöty.

Yleiskieleksi on noussut englanti, mitä inhosin rumana mokelluskielenä yli kaiken. Kirjoitetaan eri tavalla kuin puhutaan.

Miksi moinen kieli on noussut yleiskieleksi?

No minulle vähiten hyötyä oli ruotsin ja espanjan opettelusta, ei oikeastaan edes kiinnostanut enkä ole niitä koskaan mihinkään tarvinnut. Jollakin toisella varmaan toisin.

Tai no yksi asia tulee mieleen: yliopistossa piti suorittaa se pakollinen ruotsin kurssi että sai paperit ulos laitoksesta... mutta en tuota miksikään varsinaiseksi tarpeeksi laske. Onhan se ihan kiva jos joskus vielä tunnistaa toisen sanan sieltä tai täältä noilla kielillä, mutta aika vähäinen hyöty.

Aika monen aineen koin olevan yleissivistävä jos nyt sitten ei myöhemmässä elämässä ole ollut varsinaista käyttöä, mutta näiden minun kannalta turhien kielien opiskelun hyöty jäi aika minimiin.

Useimmat oppiaineet olivat sellaisia joita en ole tarvinnut koulun jälkeen. Eivät ne varmasti tarpeettomia olleet kaikille, mutta minulle kyllä!

Kaikki fysiikan ja kemian asiat ovat tulleet elämän varrella muuta kautta, kouluaikoina opetetusta en hyötynyt, sillä en muista yhtään asiaa opettajan kertomana!