Toiveista puhuminen
Osaatteko puhua avoimesti toiveistanne seksin suhteen ilman häpeän pelkoa? Siis aivan avoimesti niistä asioista ja mitä haluaisitte toiselle tehdä ja mitä toinen voisi vastavuoroisesti sinulle antaa? Tämä tuntuu olevan hirveän vaikeaa ainakin mulle. Missä vaiheessa suhdetta tällaisia keskusteluja käydään, heti alkuun vai vasta vuosien saatossa? Mulla on elämässäni ollut vain muutama kumppani ja aina omista toiveista puhuminen on lähestulkoon mahdotonta, mikä harmittaa hirveesti. Esimerkiksi vuosien pohdinnan jälkeen saatan hiprakassa uskaltautua esim sanomaan että haluaisin sormen pyllyyn samalla kun mies tulee mun sisään takaapäin. Eikai toiveista puhumisen näin vaikeaa pitäisi olla?
Kommentit (6)
Onko sinulla tällä hetkellä kumppani vai pyöritteletkö tuollaista hypoteesia mielessäsi ihan akateemisesta mielenkiinnosta?
Oletko pohtinut tilannetta jossa kumppanisi on seksuaalisuudessaan avoin ja kertoo vapautuneesti omista intohimoistaan ja fetisseistään; oletko päätyänyt lukkiutua häveliäsyyden verhoon myös tuolloin?
M48
Kumppanin kanssa puhuttiin ensimmäisten kahden viikon aikana melkein kaikki mahdolliset toiveet ja haaveet. Muutaman kuukauden sisään loputkin mitä ei heti kehdannut kertoa. Asiaa helpotti huomattavasti se että molemmat ovat sinut seksuaalisuutensa kanssa, eikä kumpikaan pitänyt toisen erikoisimpiakaan toiveita millään lailla noloina. Kannattaa puhua seksuaalisista toiveista melko pian tapaamisen jälkeen, koska pahasti epäyhteensopivan kumppanin kanssa ei välttämättä kannata jatkaa. Huonosta seksistä ei tarvi sitten kärsiä vuositolkulla turhaan.
M42 kirjoitti:
Meillä tämäkin on vaihdellut, välillä on puhuttu ja välillä taas puoliso vaihtaa puheenaihetta heti jos yritän herätellä keskustelua. Viime aikoina ei taas ole paljoa uusia asioita kokeiltu ja ehdotukset kilpistyvät aina siihen että katotaan joskus. Sitten pannaan samalla kaavalla kuin lähes aina.
Mulla on tämä sama katsotaan sitten joskus, jos mieheni ehdottaa jotain. Syy on tavallaan miehessäni, mutta en jaksa alkaa ruotimaan sitä hänen kanssaan, koska keskittymiseni menee nyt muihin asioihin elämässä, enkä kaipaa loukkaantumista tai pitkää keskustelua aiheesta, koska on vaikea pukea sanoiksi kokeilunhaluamattomuuttani niin, ettei mies kokisi että häntä syytetään jostain. Siis en vain nyt jaksa alkaa miettimään miten voisin kukkaisn ja hyvällä kauniisti tuoda asiaa esille, koska keskittyminen on muissa asioissa jotka vaativat huomiotani. Olen kyllä sanonut että haluaisin toisella tavalla, mutta mies itse kangistuu kaavohinsa, muistaa toiveeni ehkä ekat 2 minuuttia. Hänellä on myös tapana alkaa esittämään sellaista mitä pyydän, eli asia ei tule luonnostaan, vaan hän esittää tekevänsä. Tämä ei minua sytytä. Harmi, mutta näillä mennään.
Meillä seksistä ja seksuaalisuudesta on onnistuttu puhumaan varsin avoimesti. Molemmat uskaltavat kertoa haaveistaan ja haluistaan. Seksistä nauttiminen on meillä sellainen asia, että sen suhteen haluamme olla toisillemme avoimia ja ettei siitä tulisi ns riippakivi tai huonon mielen lähde. Kaikesta saa sopivan tilaisuuden tullen puhua ja haaveilla, mutta ei titetenkään ole toisen pakko mihinkään suostua. Mielelläni kyllä toteuttelen välillä mieheni mielihaluja ja hän tekee samaa minulle - näitä kun ei osaa ajatuksista lukea.
Me puhuttiin asioista jo ennen kuin alettiin seurustelemaan ja se tietty voi olla syykin siihen että ollaan yhdessä. Ensimmäisenä yönä naitiin 7-kertaa ja käytiin läpi kummankin haluamat asennot. Seuraavalla tapaamiskerralla kerralla tyttöystävä oli jo silmät sidottuna käsistä ja jaloista kiinnitettynä sänkyyn, sekä minä vuorostani samalla lailla ratsastus satulana.
Me puhuimme kaikki seksi fantasiat, toiveet ja halut läpi jo etukäteen, niin ei tullut mitään ylläreitä. Sama avoimuus on jatkunut koko suhteemme ajan ja ei ole mitenkään outoa esim. minun sanoa päivällä " illalla haluan pornoilla, ja sinun tulee pukeutua catsuiteen ja odottaa minua silmät peitettynä sängyllä klo 19:00. Toisaalta vaimo voi aamulla pyytää että hän haluaa pikapanon keittiön pöydällä ennen töihin lähtöä.
Minusta on hyvä että asioista voidaan puhua täysin avoimesti, niin ei ainakaan tästä asiasta tule turhaa stressiä.
Meillä tämäkin on vaihdellut, välillä on puhuttu ja välillä taas puoliso vaihtaa puheenaihetta heti jos yritän herätellä keskustelua. Viime aikoina ei taas ole paljoa uusia asioita kokeiltu ja ehdotukset kilpistyvät aina siihen että katotaan joskus. Sitten pannaan samalla kaavalla kuin lähes aina.