ÄO 139 - aina ulkopuolinen olo - kysyttävää?
Mä olen 20-vuotias, viime vuonna viralliset Mensan testit läpikäynyt nainen (ts. pääsin silloin "kerhoon", ÄO:lla 139. keskihajonnalla 15). Ei kerro mielestäni ihmisen kokonaisvaltaisesta älykkyysdestä oikein mitään, enemmänkin muistuttaa, että "älykötkin" ovat ihmisiä siinä missä muutkin - kerhoillaan älyn äärellä. Nuo testithän liittyy lähinnä avaruudelliseen hahmotuskykyyn, matemaattiseen lahjakkuuteen, vähän johonkin päättelykykyyn, verbaaliseen lahjakkuuteen käsitteiden hahmotuskyvyn kautta jne., mutta kuitenkin. Ei anna kokonaiskuvaa yhdestäkään ihmisestä.
Nyt tajuan sitten, että oon varmaan aina ulkopuolinen kaikista. Mensalaisten mielestä olen liian tavallisen tylsä pissis, kavereiden kanssa ärsyttävä "no mitä sä et vittu osais sitten"-ihminen. "UUUUU ootko hakemas oikee YLIOPISTOON?? Onko rankkaakin? Etköhä taas vaan kävele sisään! Toisin ku me muut, et tajuu miten me joudutaan oikeasti näkemään vaivaakin! Katos kun kaikki ei vaan ole tuommosia!". Mikä ei tietenkään ole totta. Se on ison työn takana, kaikille. Erilaisilla tavoilla.
Ei mulla ole yhtäkään samanlaista kaveria kuin mä. Mä kattelen jotenkin ulkopuolisena kaikkea tota. En ole monessakaan asiassa yhtä lahjakas kuin muut, katson ylöspäin tosi monia sosiaalisesti lahjakkaita ihmisiä.
Kommentit (22)
Ei se fiksuus kuitenkaan samaa aaltopituutta takaa. Töissä huomaan sen tavan takaa, kun lakimiesten kanssa olen tekemisissä :)
Te parikymppiset, opiskellessa on taipumus kohdata vähitellen myös älykkäitä ihmisiä. Mutta älykkyys ja sosiaaliset taidot eivät kulje käsi kädessä, ja molemmat ovat asioita joita voi tietyissä rajoissa oppia. Tuo oman älykkyyden poikkeuksellisena kokeminen on useimmiten harha. Jos jokin asia on päivänselvä sinulle mutta ei muille, sinun pitää harjoitella sitä, miten se muille selitetään!
Miksi ap täytyy mainostaa sitten muille äö määrääsi ja mensaan kuulumistasi? Eiköhän meillä kaikilla ole samanlaisia ajatuksia, ettei kuulu joukkooon. Etenkin nuoremmalla iällä.