Joulun yksin viettävät. Millaisia jouluperinteitä teillä on?

Myhäilen itsekseni ja nautin omasta rauhasta. En vaihtaisi sukujouluun mistään hinnasta.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut monenmonta joulua yksin (aviomies on, mutta hän menee jouluksi vanhempiensa luokse) ja olen aina päättänyt, että teen mitä huvittaa, koska mitään ei ole pakko tehdä. Joskus olen koristellut kuusen ja syönyt jouluruokaa,  joskus käynyt kävelemässä metsässä, joskus en ole tehnyt yhtään mitään, viettänyt vain tavallisen arki-illan. Yksi parhaista jouluista oli, kun hain kirjastosta pinon kirjoja (silloin ei vielä ollut nettiä) ja kaupasta suklaarasian ja ison pussin klementiinejä. Ne riittivät hyvin mukavaan pitkään viikonloppuun.

Tänä vuonna joudun viettämään joulun muistisairaan äitini kanssa enkä odota sitä mitenkään ilolla. Mieluummin olisin yksin. Onneksi äiti on vuodenajoista aivan sekaisin eikä varmastikaan edes ymmärrä, että on joulu.

Sinulla on kissa ilonasi, niin minullakin oli vielä kaksi vuotta sitten. Silloin parasta joulussa oli hemmotella kissaa, leikkiä sen kanssa ja ottaa valokuvia, kun se makasi tyytyväisenä sohvalla sulattelemassa jouluherkkuja. (Pahus, tulipa ikävä.) Ihanaa joulua sinulle ja kissalle!

Täytyy myöntää että nyt tulin vähän kateelliseksi. Kunpa itsekin pärjäisi joulun yli, tai edes tavallisen viikonlopun klementiinipussilla ja suklaarasialla. Tulisi elämä edulliseksi ja jäisi varmaan se 1000€/kk säästöönkin ja osakkeisiin laitettavaksi. Mutta ei, en pysty tuohon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut monenmonta joulua yksin (aviomies on, mutta hän menee jouluksi vanhempiensa luokse) ja olen aina päättänyt, että teen mitä huvittaa, koska mitään ei ole pakko tehdä. Joskus olen koristellut kuusen ja syönyt jouluruokaa,  joskus käynyt kävelemässä metsässä, joskus en ole tehnyt yhtään mitään, viettänyt vain tavallisen arki-illan. Yksi parhaista jouluista oli, kun hain kirjastosta pinon kirjoja (silloin ei vielä ollut nettiä) ja kaupasta suklaarasian ja ison pussin klementiinejä. Ne riittivät hyvin mukavaan pitkään viikonloppuun.

Tänä vuonna joudun viettämään joulun muistisairaan äitini kanssa enkä odota sitä mitenkään ilolla. Mieluummin olisin yksin. Onneksi äiti on vuodenajoista aivan sekaisin eikä varmastikaan edes ymmärrä, että on joulu.

Sinulla on kissa ilonasi, niin minullakin oli vielä kaksi vuotta sitten. Silloin parasta joulussa oli hemmotella kissaa, leikkiä sen kanssa ja ottaa valokuvia, kun se makasi tyytyväisenä sohvalla sulattelemassa jouluherkkuja. (Pahus, tulipa ikävä.) Ihanaa joulua sinulle ja kissalle!

Täytyy myöntää että nyt tulin vähän kateelliseksi. Kunpa itsekin pärjäisi joulun yli, tai edes tavallisen viikonlopun klementiinipussilla ja suklaarasialla. Tulisi elämä edulliseksi ja jäisi varmaan se 1000€/kk säästöönkin ja osakkeisiin laitettavaksi. Mutta ei, en pysty tuohon.

Niin no, tietysti minulla oli jotain muutakin ruokaa, en nyt enää muista mitä, mutta tavallista arkiruokaa kuitenkin. Nuo suklaat ja klementiinit olivat siis sen vuoden jouluherkut ja tuntuivatkin ylellisyydeltä, kun ei niihin joka päivä ollut varaa. Mutta tietysti tilanne on ihan toinen, jos joutuu järjestämään joulujuhlaa muillekin kuin itselleen. -2

Viime jouluna kävin auttamassa kodittomien joulujuhlassa. Aattoiltana avasin itse itselleni käärimät paketit (kirja, pörröpyjama, lempikonvehdit) ja annoin kissan tonkia omansa auki. Taisin juoda glögiä, katsoa elokuvan, polttaa kynttilöitä ja aloittaa sen kirjan. Tänä vuonna suunnitelmissa jotain samanlaista. Pakettiin menee ainakin jo ostettu koru, pörröpeitto, ja varmaan myös joku kirja. Kissa saa pienen herkkupussin ja ehkä uuden hiekkalaatikon.

Olen jo ostanut uusia koristeita joulukuuseen. Vanhat vienyt Fidaan. Kovasti odotan, etta saan laittaa adventtikynttilat kaikkien huoneiden ikkunoihin. Kukkia hankin jonkun verran.

Tavallisesti olemme ystavien kanssa kokoontuneet joulurauhan julistusta telkkarista katsomaan ja napostelleet samalla joitakin herkkuja. Nyt se ei koronan vuoksi onnistu.

Olen yksin kotona, haen kirjastosta luettavaa. Herkuttelen kohtuudella. Telkkarista tulee paljon hyvia jouluohjelmia. On todella kiva olla ihan rauhassa, ei tarvitse katsella pukin odotuksesta melkein hysteerisia sukulaisten kakaroita, sita roinan ja roskan maaraa, sukulaisten keskinaista piilovittuilua. Eika tarvitse syoda jouluruokia, joista en pida.

Nailla mennaan - hyvaa ja rauhallista joulua kaikille.