Jaahas, 16-vuotias tuli kännissä kotiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko tässä nyt pahinta se, että poika joi alkoholia ja oli kännissä vai se, että poika ei vastannutkaan äidin kuvitelmia?

On laitonta joo juoda alle 18-vuotiaana, mutta sitä silti tapahtuu. Ole onnellinen, että uskalsi tulla kotiin. Ja muista, ettei se sun mussukka enää ihan pieni ole.

Pahinta oli se, että petti luottamuksen. Ollaan puhuttu alkoholin vaaroista ja sanottu, että siihen ei saa koskea kun tuhoaa maksan yms. Vaikka ei ole ihan pieni, on kuitenkin alaikäinen ja minun vastuullani. Olen pettynyt. Ja mielestäni minulla on oikeus ollakin kun on mennyt luottamuksen rikkomaan. En sanoisi olevani pahoillani siitä, että käskin tämän olevan viimeinen kerta. 

ap

Kuulostat ihan omalta isältäni. Jäin teininä kiinni juomisesta, ja pahinta hänelle tuntui olevan se, että hänelle valehdeltiin, ei se, mikä on minun terveydelleni tai elämälleni parasta.

Poikasi on normaali nuori. On normaalia kehitystä, ettei vanhemmille kerrota kaikkea. Se auttaa nuorta irtautumaan vanhemmista. Monet teinit kapinoi enemmänkin, koska se kuuluu persoonallisuuden kehitykseen ihan samalla tavalla kuin uhmaikä. Sinun täytyy nyt vaan hyväksyä, ettet voi muokata lapsestasi sellaista kuin haluat. Hänestä on nyt kasvamassa oma erillinen yksilönsä, joka ei toimi haluamallasi tavalla, vaikka sinä kuinka vetelet naruista.

Alkoholinkäyttö alaikäisenä ei ole toivottavaa, mutta se on yleistä. Jos vanhempi loukkaantuu siitä, että lapsi salaa vanhemmalta asioita, hänellä on itsellä ongelmia itsensä kanssa. Teinien ei kuulukaan kertoa vanhemmilleen kaikkea.

Juuri näin. Ja teineillä on ihan oikeasti keskenkasvuiset aivot ja hormonit myrskyvät, vaikka teinit ovatkin yleensä fiksumpia kuin mitä ajatellaan niin silti ei heiltä voi vaatia ihan samanlaista harkintakykyä kuin aikuisilta. Teinit ovat impulsiivisia ja sille elämänvaiheelle pitää olla tilaa.

Minä suorastaan vaadin että  pitää tulla kotiin humalassa!    eikä mennä mihinkään narkki tai muuten vieraisiin kämppiin!    ja haen autolla jos tarve vaatii.  aina  ne vaan jostain juomista saa, alaikäiset...   mutta  niin sain minäkin aikanaan.  eikä sitä  estää voi mikään.  toivon vaan parasta.

Vasta 16-vuotiaana? Itse oltiin tuossa vaiheessa jo lennetty kotoa läksiäislahjana 20 metriä etumatkaa.

Ilmainen vihje kaikille vanhemmille, joiden teinit opettelevat "juopottelun jaloa taitoa", mutta eivät vielä tunne rajojaan tai sitä, että viinasta tulee usein paha olo. Kun teininne seuraavan kerran lähtee viikonloppuna kartsalle, laittakaa illalla jo valmiiksi ämpäri eteisoven pieleen ja seuraava teinin sängyn viereen, niin ei toivottavasti tarvitse kenenkään luututa lattioilta edellisillan pitsan sulamattomia jämiä ja vatsahappojen jalostamaa vanhaa viinaa.

Kuulostat ap turhan tuohtuneelta! Ymmärrän toki pettymyksesi, mutta teinien kanssa niitä tulee ennemmin tai myöhemmin. Kuulostaa kuitenkin siltä, että sun lapsi luottaa teihin ja uskalsi tulla huonossakin kunnossa kotiin. Voit olla siitä ylpeä ja huojentunut.

Krapula on lapselle isoin rangaistus. Kun siitä tokenee, niin juttelette yhdessä, mutta niele sä suuttumuksesi. Teinit vasta hakee rajojaan.

Vieläkin näin melkein kolmekymppisenä on elävänä mielessä kuinka varsinkin äiti syyllisti, paheksui ja sätti kun 17 vuotiaana join ensimmäiset (kevyet) kännit ja tulin kotiin. Sain krapulapäiväksi kotiarestia.. Aloin vasta siis "elää" lukioikäisenä ja sekös ei kelvannut, kunnollisesta nuoresta oli kuulemma tullut omituinen salailija ym. Kun sitten täysi-ikäistyin niin nautin oikein kun sain vetää perseet joka viikonloppu ja mennä yöksi minne huvittaa. Laitoin kyllä viestin jos en kotiin mennyt.

Ei siis jäänyt kovin hyvä mieli tästä häpäisevästä ja syyllistävästä kasvatustavasta, edelleenkään en kerro oikein mitään asioitani, positiiviset ja hyvät jutut vain. Eli kannattaa miettiä onko se nyt niin maailmanloppu jos teini kokeilee ja on muuten ihan kunnollinen.

Ap teit elämäsi mokan. Tästä lähtee sinun ja poikasi suhteen alamäki ja olet ihan täysin yksin ja itse siihen syyllinen. Älä ihmettele, jos kohta alat miettimään että et tunne poikaasi enää ollenkaan. Ryyppäämistä hän ei lopeta vaan salailee ja valehtelee minkä kerkeää, koska ei voi luottaa sinuun. Muutaman vuoden päästä kun 18-vuotta tulee täyteen, niin poika muuttaa samantien pois ja ryyppää säännöllisesti seuraavat vuodet. Mutta ei hätää hän ei tätä kerro sinulle, niin kuin ei muitakaan asioitaan. Ole hyvä, ennustin tulevaisuutenne! Nämä on ne hetket vanhemmuudessa jotka vaikuttavat todella suuresti suhteenne laatuun. Sinä ap lähdit ihan täysin väärälle tielle.

Olen kokenut saman itse äitini kanssa ja olen melkein 30-vuotias. En vieläkään luota häneen tai kerro hänelle asioita, vaikka hän yrittää parantaa välejämme ja kysellä. En vain pysty. Niin pahat jäljet teini-ikäni jätti. Vihasin sitä ettei minulla ollut tukevaa aikuista, vaan äitini oli kuin toinen kiukutteleva ja kapinoiva "teini".

Ps. Äitini jankkasi minulle samaa "sinä petit minun luottamuksen ja valehtelit kirkkain silmin". Pidin ja pidän tuota todella lapsellisena ja vastenmielisenä lauseena aikuiselta.

Miten teini nyt voi? Jos oma tyttäreni tulisi humalassa kotiin, olisin lähinnä huolissaan hänen voinnistaan. Etenkin jos olisi noin heikkona ja huonovointisena, miten kuvailit poikaasi. Tuollaisesta humalasta tulee kunnon krapula (kokemusta on), joten se riittäköön pojalle rangaistukseksi. 

Nyt on ap sinulla ihan viimeiset hetket selvittää asia lapsesi kanssa. Menet hänen luokseen juttelemaan ja kysyt hänen vointiaan. Jos hän antaa halata niin halaat ja pyydät anteeksi. Sanot, että olit huolissasi ja siksi reagoit voimakkaasti. Kerro, että rakastat häntä edelleen ehdoitta ja että hän oli rohkea, kun tuli kotiin. Painota, että jatkossakin aina saa ja pitää tulla kotiin. Sen jälkeen jätät teinin omiin oloihinsa. Myöhemmin vielä voitte jutella pojan kaveripiireistä jne jos sinulle on huoli herännyt. Mutta ei missään nimessä tänään. Tämä voi vielä pelastaa teidän välit. Mutta jos jatkat tuomitsemista, teille syntyy valehtelun kulttuuri. Poika juo mutta ei tule kotiin. Sitäkö haluat?

Pojalla lienee ollut hauska ilta. Toivottavasti sai vielä tussuraa.

Vierailija kirjoitti:

Tuollaisesta humalasta tulee kunnon krapula (kokemusta on), joten se riittäköön pojalle rangaistukseksi.

No ei kuule tule pahoja krapuloita tuossa iässä. Viimeistään seuraavana iltana normaali olo. Muistan erittäin hyvin omasta kokemuksesta. Toista se on nyt nelikymppisenä, kun yhdestä illasta tulee kolmen päivän krapula.

Vierailija kirjoitti:

Pojalla lienee ollut hauska ilta. Toivottavasti sai vielä tussuraa.

Varo ap, ettei kohta sanota sua mummoksi... ;)

Teini ei pyytänyt anteeksi, niin en minäkään. Käskin pyykkäämään oksennusvaatteet itse niin oppiipa kantamaan vastuunsa. Toivottavasti enää ikinä ei olla tässä tilanteessa. ap

Vierailija kirjoitti:

Teini ei pyytänyt anteeksi, niin en minäkään. Käskin pyykkäämään oksennusvaatteet itse niin oppiipa kantamaan vastuunsa. Toivottavasti enää ikinä ei olla tässä tilanteessa. ap

Sä vaikutat inhottavalta äidiltä. Olen pahoillani poikasi puolesta että tuli edes kotiin..

Vierailija kirjoitti:

Teini ei pyytänyt anteeksi, niin en minäkään. Käskin pyykkäämään oksennusvaatteet itse niin oppiipa kantamaan vastuunsa. Toivottavasti enää ikinä ei olla tässä tilanteessa. ap

Älä huoli. Kohta ette ap ole missään tekemisissä poikasi kanssa. Oppiipahan poika ettei äitiinsä ole luottamista. Niih!

Vaikka kyllä tämä taas turhan selkeä provo on. Kun ap on muka aloituksessa niin pihalla että mitä tehdä ja keskustelun edetessä vänkää vastaan kommentoimatta fiksuihin vastauksiin.

Omasta nuoruudestani muistan, että kovimpia juomareita yleensä oli ne, joilla oli tiukka kotikuri. Oli nekin aika mahdottomia jotka olivat mallioppimiseen sortuneet. Itse muistan menneeni aikalailla seuran mukaan. Ei nyt mitään ylilyöntejä koskaan mutta railakkaammassa seurassa tuli otettua enemmän.

Enpä osaisi huolestua. Jos pystyt, puhu ihan asiallisesti. Se ei ole helppoa olla neutraalisti, uskon sen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teini ei pyytänyt anteeksi, niin en minäkään. Käskin pyykkäämään oksennusvaatteet itse niin oppiipa kantamaan vastuunsa. Toivottavasti enää ikinä ei olla tässä tilanteessa. ap

Älä huoli. Kohta ette ap ole missään tekemisissä poikasi kanssa. Oppiipahan poika ettei äitiinsä ole luottamista. Niih!

Vaikka kyllä tämä taas turhan selkeä provo on. Kun ap on muka aloituksessa niin pihalla että mitä tehdä ja keskustelun edetessä vänkää vastaan kommentoimatta fiksuihin vastauksiin.

Näimpä..

Miksi anoit buranaa? Olisi parempi että päätä särkee, niin oppis olemaan.

Vierailija kirjoitti:

ai ai kun nuori ois

ja vielä kerran kapinois..

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja, ne tahtoisin niin elää uudelleen...

Vierailija kirjoitti:

Miksi anoit buranaa? Olisi parempi että päätä särkee, niin oppis olemaan.

Esimerkillinen av mamma osoittaa paremman väen lapselleen että lääkkeet ja alkoholi on hyvä yhdistelmä.

Relaa vähän. Itse asuin jo tuossa iässä omillani ja minulla oli sellainen vaihe että olin varmaan enemmän kännissä kuin selvinpäin. Menin jopa kouluunkin joskus kännissä, mutta enimmäkseen krapulassa. En todellakaan tarkoita että kenenkään pitäisi toimia samoin kuin minä, mutta tässä vähän perspektiiviä sinulle. Ja niinkuin aiemmin on sanottu niin ole iloinen että teini uskalsi tulla humalassa kotiin eikä mennyt ties minne. Sinuna osoittaisin olevani sen luottamuksen arvoinen. Ja tuon ikäiselle pitää jo antaa tilaa kasvaa ja irtautua vanhemmista. Jos olet liian ankara niin voi käydä niin että poikasi alkaa kapinoimaan ja joutuu vielä ongelmiin.