Lue keskustelun säännöt.
Oon niin kiintynyt äidin 2 viikkoa sitten hankittuun kissaan etten haluais lähteä takaisin Helsinkiin
21.11.2020 |
Äitini on saanut tämän puolivuotiaan kattineidin työkaveriltaan joka on joutunut luopumaan siitä katista kun hänen tyttärensä on alerginen kissoille vissiin aika pahasti tai jotain. Oon käynyt kerran kattomassa tätä kissaa heidän luonaan äidin kanssa ja tää kissa on poikeuksellisen ihmisystävällinen eikä pelkää esim. niin paljon imuroimisen ääniä kuin meijän aikasemnat kissat sekä äidin puolen mummon noin 11 vuotta sitten kissojen taivaaseen mennyt poikakissa. Se mummon poikakissa oli kans aika ihnisystävällinen ja tuli mielellään kehräämään sänkyyn jalkopäähän sekä syliin kun oli sisällä. Tää kattineiti on siis tottunu sisätiloihin sekä oon leikkiny sen kanssa yleensä 3-5 tuntia päivittäin tässä kun äiti on ollu töissä ja itse etäopetuksessa yliopiston puolesta. Tulee myös öisin mun viereen kehräämään ja nukkumaan. Kyllä, olen hyvin eläinrakas ihminen ja tulen aina olemaan.
T: M26
Kommentit (12)
Niin justiin. Ihanaa että sisältäsi löytyy rakkautta eläintä kohtaan. Olisiko nyt sopiva aika hankkia omakin kissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hanki oma, jätä äidin mirri rauhaan.
Kyllä niihin nopeasti kiintyy :) mä en itse pysty tällä hetkellä pitämään lemmikkejä, mutta hoidan välillä tuttujen eläimiä, ja tulee kyllä suru puseroon aina, kun ne palaavat omaan kotiin. Kämppä tuntuu niin tyhjältä ilman eläimiä. Kissoista pidän eniten <3
Selväähän se, että yksi kissa aina Helsingin voittaa!
Kissan poikaset ja kissat ovat ihania!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nuo kaksi vaihtoehtoa niin itsekin valitsisin kissan, en Helsinkiä.
Vierailija kirjoitti:
Niin justiin. Ihanaa että sisältäsi löytyy rakkautta eläintä kohtaan. Olisiko nyt sopiva aika hankkia omakin kissa?
Ehkä kunhan oon ensin käyny yliopistovaihdossa Euroopan sisällä. Lemmikkikuume alkoi jo toissavuonna kun vanhin isosisko hankki vähän rauhallisemman kissaneidin ja äiti oli nyt entisen miesystävänsä kanssa mökillä kolmen kissan ja yhden koiran kanssa. Oon siis asunut 9 vuotta äidin miesystävän luona ja meillä oli siellä ensin saksanpaimenkoiria 2 kpl ja myöhemmin tuli myös tyttökissa joka leikkaamattomana ulospäästyään synnytti vähän pentuja joita me annettiin myös pois ja säästettiin omana 2 koko köörin leikkauttamiseen asti, joten mulla on kokemusta kissoista ja koirista ennestään jo. Vitsi haluaisin niin tän kissan itelleni.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Selväähän se, että yksi kissa aina Helsingin voittaa!
Totta mutta voi silti niitä pitää sisäkissoina myös Helsingissä. Pitää vaan muuttaa vähän isompaan kämppään Hoasin sisällä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Oon miettiny myös jonkun kissa- ja koirakennelin perustamista jos mun akateeminen ura lässähtää vielä joskus kunhan nyt ensin valmistun yliopistosta. Ylihuomenna on siis yksi lähitentti koronasta huolimatta pienellä porukalla.
Ap
Kissa-/koirakennelin perustamista? Eli kaavailet kasvattavasi kissoja/koiria? Onko sulla joku tarkempikin suunnitelma, esim. mitä rotua ajattelit kasvattaa ja mikä on tavoitteesi sille kasvatukselle? Jos kenneliä perustat, niin varo ettet päädy pentutehtaaksi pelkästään tuottamaan lisää kissoja ja koiria ilman mitään järkevää suunnitelmaa tai tavoitetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja "kenneli" tarkoittaa Suomessa yleensä ihan vain ihmistä joka kasvattaa koiria, se ei siis ole mikään valtava rakennus, missä olisi pennutukseen käytettäviä koiria häkeissään, odottamassa omaa vuoroaan tulla siitetyksi (tällaista kutsutaan nykyään pentutehtaaksi).
Kissojen versiota kennelistä kutsutaan kissalaksi.
Tietysti jäät kissan luokse ja säästyy korona taudilta . Se leviää nyt .
Oon miettiny myös jonkun kissa- ja koirakennelin perustamista jos mun akateeminen ura lässähtää vielä joskus kunhan nyt ensin valmistun yliopistosta. Ylihuomenna on siis yksi lähitentti koronasta huolimatta pienellä porukalla.
Ap