Ihmiset, jotka hylkäävät ystävänsä parisuhteen vuoksi

Mun ja mieheni yhteinen ystävä löysi pitkän sinkkuna olon jälkeen seurustelukumppanin. Siihen asti oltiin vietetty porukalla juhannusta, uutta vuotta yms. En edes muista, että monenako vuotena peräkkäin. Kun se ystävän sinkkukausi sitten päättyi, meidän seura ei enää kelvannutkaan. Kun sitten vielä sosiaalisesta mediasta sai lukea ystävän päivityksen, että paras juhannus ikinä, otti jotenkin pannuun. Tuli sellainen olo, että meidän kanssa vietetyt juhannukset oli olleet vissiin ihan täyttä pskaa.

Mulla on tällainen nelikymppinen ystävä joka ei osaa päästää irti. Elää kuin teini, ei mitään vastuuta tai edes kykyä ajatella asioita hieman pidemmälle. Ehkä siksi hänestä tuli aikoinaan paras kaverini kun ei tarvinnut ajatella vastuuta.

Nyt kun olen löytänyt miehen, mennyt naimisiin ja lapsikin on tulossa, tämä ystäväni kehtaa edelleen vaatia jatkuvaa läsnäoloani ja pyytää ulkomaanreissuille. Olen vain jättänyt reagoimatta toivoen että hän itse tajuaisi katsoa peiliin ja ymmärtää, sillä ystävälle sen sanominen että nyt on kuule uudet jutut on aikas paha paikka molemmille. Kyllä älykkään ihmisen pitäisi tajuta se ihan itse, varsinkin jo tuohon ikään ehtineen. Ehkä siksi hän ei ymmärrä kun ei tajua mitä vastuu on, matkii vain muita.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on tällainen nelikymppinen ystävä joka ei osaa päästää irti. Elää kuin teini, ei mitään vastuuta tai edes kykyä ajatella asioita hieman pidemmälle. Ehkä siksi hänestä tuli aikoinaan paras kaverini kun ei tarvinnut ajatella vastuuta.

Nyt kun olen löytänyt miehen, mennyt naimisiin ja lapsikin on tulossa, tämä ystäväni kehtaa edelleen vaatia jatkuvaa läsnäoloani ja pyytää ulkomaanreissuille. Olen vain jättänyt reagoimatta toivoen että hän itse tajuaisi katsoa peiliin ja ymmärtää, sillä ystävälle sen sanominen että nyt on kuule uudet jutut on aikas paha paikka molemmille. Kyllä älykkään ihmisen pitäisi tajuta se ihan itse, varsinkin jo tuohon ikään ehtineen. Ehkä siksi hän ei ymmärrä kun ei tajua mitä vastuu on, matkii vain muita.

Ethän sinä ole enää hänen ystävänsä kun noin ajattelet - sano se suoraan. Haluat kotiorjaksi ja lehmäksi - millään muulla ei ole merkitystä.

Parhaat ystävät ovat ystäviä ilman jatkuvaa yhteydenpitoa. Aikuiset ymmärtävät että ihmisen elämässä on erilaisia vaiheita, joissa painotukset ja prioriteetit vaihtelevat. Välillä ystävät jäävät tärkeysjärjestyksessä listan häntäpäähän kun työelämässä vaaditaan panostusta, läheinen kaipaa hoitoa, raha-asiat eivät salli ulkonakäymistä, oma olo ja terveys reistailee tms. Ei pelkästään seurustelusuhde ole ainoa asia joka voi viedä aikaa ystäviltä. Vai tarkoitatko että olet mustasukkainen ystäväsi miehelle mutta voisit hyväksyä muut esteet, joiden takia hän ei pysty juuri sillä hetkellä ylläpitämään tiivistä ystävyyssuhdetta?

Sehän on ihmisten hyväksikäyttöä jos kelpuuttaa heidän seuransa vaan silloin kun itselle sattuu sopimaan! Ei sellaista voi sanoa ystäväksi. Sillä ystävälläkin on tunteet ja kun sinä vietät niitä ihania yhteisiä koti-iltoja poika/tyttöystäväsi kanssa ystäväsi ehkä istuu yksin kotona ikävöimässä ja tuntee itsensä hylätyksi. Varsinkin jos ei ole kovin montaa ystävää voi elämä muuttua tosi kurjaksi kun jääkin yksin. Ihan oikein olisi jos tällaiset ystäviensä pettäjät/ jättäjät jäävät itse yksin sitten kun heidän parisuhteensa päättyy. Ehkä se entinen ystävä on löytänyt uusia ystäviä tai löytänyt itse parisuhteen eikä enää "ehdi" tavata. Kai se viimeistään sitten opettaa jotain siitä miten ihmisiä pitää kohdella.

Vierailija kirjoitti:

Parhaat ystävät ovat ystäviä ilman jatkuvaa yhteydenpitoa. Aikuiset ymmärtävät että ihmisen elämässä on erilaisia vaiheita, joissa painotukset ja prioriteetit vaihtelevat. Välillä ystävät jäävät tärkeysjärjestyksessä listan häntäpäähän kun työelämässä vaaditaan panostusta, läheinen kaipaa hoitoa, raha-asiat eivät salli ulkonakäymistä, oma olo ja terveys reistailee tms. Ei pelkästään seurustelusuhde ole ainoa asia joka voi viedä aikaa ystäviltä. Vai tarkoitatko että olet mustasukkainen ystäväsi miehelle mutta voisit hyväksyä muut esteet, joiden takia hän ei pysty juuri sillä hetkellä ylläpitämään tiivistä ystävyyssuhdetta?

Kyllä se on haluamisesta kiinni eikä pystymisestä. Ihminen löytää kyllä jostain aikaa sille mitä pitää tärkeänä.

Ihan normaalia. Näin se usein vaan menee. Ei ole minun asiani loukkaantua ystävieni valinnoista. En todellakaan toivo, että kaveri pitää yhteyttä "muodon vuoksi".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parhaat ystävät ovat ystäviä ilman jatkuvaa yhteydenpitoa. Aikuiset ymmärtävät että ihmisen elämässä on erilaisia vaiheita, joissa painotukset ja prioriteetit vaihtelevat. Välillä ystävät jäävät tärkeysjärjestyksessä listan häntäpäähän kun työelämässä vaaditaan panostusta, läheinen kaipaa hoitoa, raha-asiat eivät salli ulkonakäymistä, oma olo ja terveys reistailee tms. Ei pelkästään seurustelusuhde ole ainoa asia joka voi viedä aikaa ystäviltä. Vai tarkoitatko että olet mustasukkainen ystäväsi miehelle mutta voisit hyväksyä muut esteet, joiden takia hän ei pysty juuri sillä hetkellä ylläpitämään tiivistä ystävyyssuhdetta?

Kyllä se on haluamisesta kiinni eikä pystymisestä. Ihminen löytää kyllä jostain aikaa sille mitä pitää tärkeänä.

Tämä. Prioriteetit. Yli puolet avioliitoista päättyy eroon - ”puoliso” ja siihen liittyvä huttu on pelkkä biologinen huijaus ja psykoosi.

Omalla kohdallani mielenterveysongelmainen ystäväni yritti kaikin keinoin tuhota uuden parisuhteeni. Oli pakko lopulta katkaista välit kokonaan. Varasti myös rahaa uudelta kumppaniltani.

Vierailija kirjoitti:

aika luonnollista kun aletaan perustaa omaa perhettä ja ottamaan yhteistä lainaa, sehän on vähän kuin oma yhteinen yritys. et sä noita kavereiden kanssa saa, joten luonnollista keskittyä nyt siihen puolisoon. kavereiden aika tulee taas sitten kun lapset on lähteneet omilleen ja talokin on maksettu

Tuskin niitä kavereita on enää siinä vaiheessa jäljellä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

aika luonnollista kun aletaan perustaa omaa perhettä ja ottamaan yhteistä lainaa, sehän on vähän kuin oma yhteinen yritys. et sä noita kavereiden kanssa saa, joten luonnollista keskittyä nyt siihen puolisoon. kavereiden aika tulee taas sitten kun lapset on lähteneet omilleen ja talokin on maksettu

Tuskin niitä kavereita on enää siinä vaiheessa jäljellä..

Eikä kuulukaan olla. Niillä on, jotka arvostivat myös muita kuin biologisen viettinsä mukaisia ja omien geenien narsistista palvontaa.

Vierailija kirjoitti:

Parhaat ystävät ovat ystäviä ilman jatkuvaa yhteydenpitoa. Aikuiset ymmärtävät että ihmisen elämässä on erilaisia vaiheita, joissa painotukset ja prioriteetit vaihtelevat. Välillä ystävät jäävät tärkeysjärjestyksessä listan häntäpäähän kun työelämässä vaaditaan panostusta, läheinen kaipaa hoitoa, raha-asiat eivät salli ulkonakäymistä, oma olo ja terveys reistailee tms. Ei pelkästään seurustelusuhde ole ainoa asia joka voi viedä aikaa ystäviltä. Vai tarkoitatko että olet mustasukkainen ystäväsi miehelle mutta voisit hyväksyä muut esteet, joiden takia hän ei pysty juuri sillä hetkellä ylläpitämään tiivistä ystävyyssuhdetta?

Olen kanssasi samaa mieltä. Hyvä ystäväni sairastui syöpään ja oli rankoissa syöpähoidoissa pitkään. En todellakaan edellyttänyt, että hän olisi sinä aikana pitänyt yhteyttä minuun. Minä soittelin hänelle muutaman kerran, mutta hän oli aina hyvin väsynyt eikä  jaksanut puhua puhelimessa. Ei ystävyytemme siihen päättynyt, että hän sattui sairastumaan. Mutta monethan kyllä kertovat ystävyyssuhteidensa päättyneen, kun ovat sairastuneet eli joillain lienee niin kova huomiontarve, että ystävän pitää jaksaa kuolinvuoteeltaankin vielä pitää yhteyttä. Onneksi omat ystäväni eivät ole sellaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parhaat ystävät ovat ystäviä ilman jatkuvaa yhteydenpitoa. Aikuiset ymmärtävät että ihmisen elämässä on erilaisia vaiheita, joissa painotukset ja prioriteetit vaihtelevat. Välillä ystävät jäävät tärkeysjärjestyksessä listan häntäpäähän kun työelämässä vaaditaan panostusta, läheinen kaipaa hoitoa, raha-asiat eivät salli ulkonakäymistä, oma olo ja terveys reistailee tms. Ei pelkästään seurustelusuhde ole ainoa asia joka voi viedä aikaa ystäviltä. Vai tarkoitatko että olet mustasukkainen ystäväsi miehelle mutta voisit hyväksyä muut esteet, joiden takia hän ei pysty juuri sillä hetkellä ylläpitämään tiivistä ystävyyssuhdetta?

Olen kanssasi samaa mieltä. Hyvä ystäväni sairastui syöpään ja oli rankoissa syöpähoidoissa pitkään. En todellakaan edellyttänyt, että hän olisi sinä aikana pitänyt yhteyttä minuun. Minä soittelin hänelle muutaman kerran, mutta hän oli aina hyvin väsynyt eikä  jaksanut puhua puhelimessa. Ei ystävyytemme siihen päättynyt, että hän sattui sairastumaan. Mutta monethan kyllä kertovat ystävyyssuhteidensa päättyneen, kun ovat sairastuneet eli joillain lienee niin kova huomiontarve, että ystävän pitää jaksaa kuolinvuoteeltaankin vielä pitää yhteyttä. Onneksi omat ystäväni eivät ole sellaisia.

Tää nyt on täysin eri asia! Sairaus ei ole itse valittu asia joka on "asetettu ystävyyssuhteen edelle". Jos ihminen on terve hän voi itse valita miten aikaansa käyttää, ja jos ei pidä ystäviään riittävän tärkeinä että heillekin haluaa löytää aikaa niin ei sitten tarvitse ihmetellä ettei itsekään saa heiltä aikaa ja huomiota silloin kun jää yksin.

Itselläni syynä on mieheni mustasukkaisuus. Aluksi itsekin rakastuneena en sitä tajunnut kun toinen halusi olla vain kanssani, mutta aikaa myöten huomasin että mieheni oli mustasukkaisuuksissaan saanut minut luopumaan ystävistäni, harrastuksista ja jopa uramahdollisuuksista. Syytän omaa tyhmyyttäni kun en tajunnut aiemmin. Nyt miwtin jos ero tulee minulla ei ole mitään. Harmi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parhaat ystävät ovat ystäviä ilman jatkuvaa yhteydenpitoa. Aikuiset ymmärtävät että ihmisen elämässä on erilaisia vaiheita, joissa painotukset ja prioriteetit vaihtelevat. Välillä ystävät jäävät tärkeysjärjestyksessä listan häntäpäähän kun työelämässä vaaditaan panostusta, läheinen kaipaa hoitoa, raha-asiat eivät salli ulkonakäymistä, oma olo ja terveys reistailee tms. Ei pelkästään seurustelusuhde ole ainoa asia joka voi viedä aikaa ystäviltä. Vai tarkoitatko että olet mustasukkainen ystäväsi miehelle mutta voisit hyväksyä muut esteet, joiden takia hän ei pysty juuri sillä hetkellä ylläpitämään tiivistä ystävyyssuhdetta?

Olen kanssasi samaa mieltä. Hyvä ystäväni sairastui syöpään ja oli rankoissa syöpähoidoissa pitkään. En todellakaan edellyttänyt, että hän olisi sinä aikana pitänyt yhteyttä minuun. Minä soittelin hänelle muutaman kerran, mutta hän oli aina hyvin väsynyt eikä  jaksanut puhua puhelimessa. Ei ystävyytemme siihen päättynyt, että hän sattui sairastumaan. Mutta monethan kyllä kertovat ystävyyssuhteidensa päättyneen, kun ovat sairastuneet eli joillain lienee niin kova huomiontarve, että ystävän pitää jaksaa kuolinvuoteeltaankin vielä pitää yhteyttä. Onneksi omat ystäväni eivät ole sellaisia.

Tää nyt on täysin eri asia! Sairaus ei ole itse valittu asia joka on "asetettu ystävyyssuhteen edelle". Jos ihminen on terve hän voi itse valita miten aikaansa käyttää, ja jos ei pidä ystäviään riittävän tärkeinä että heillekin haluaa löytää aikaa niin ei sitten tarvitse ihmetellä ettei itsekään saa heiltä aikaa ja huomiota silloin kun jää yksin.

Mä kommentoinkin edellisen kirjoittajan kommenttia ja nimenomaan terveyden reistaamista. Joku muuten myöhemmin vastasi hänelle, että aina voi pitää yhteyttä ystäviinsä, jos vain haluaa. Hänen mielestään ilmeisesti myös silloin, kun on sairastunut vakavasti.

Minun mielestä ystävyys ei säily vaikka on tekemisissä harvoin mitä täällä väitetään. Monet entiset ystävät tuntuvat vierailta eikä ole mitään yhteistä enää. Kun on saanut uusia ystäviä joiden kanssa viettää aikaa säännöllisesti huomaa eron.

Vierailija kirjoitti:

Parhaat ystävät ovat ystäviä ilman jatkuvaa yhteydenpitoa. Aikuiset ymmärtävät että ihmisen elämässä on erilaisia vaiheita, joissa painotukset ja prioriteetit vaihtelevat. Välillä ystävät jäävät tärkeysjärjestyksessä listan häntäpäähän kun työelämässä vaaditaan panostusta, läheinen kaipaa hoitoa, raha-asiat eivät salli ulkonakäymistä, oma olo ja terveys reistailee tms. Ei pelkästään seurustelusuhde ole ainoa asia joka voi viedä aikaa ystäviltä. Vai tarkoitatko että olet mustasukkainen ystäväsi miehelle mutta voisit hyväksyä muut esteet, joiden takia hän ei pysty juuri sillä hetkellä ylläpitämään tiivistä ystävyyssuhdetta?

Oman kokemukseni mukaan tällaista tiivistä ystävyyden ylläpitoa edellyttävät ihmiset eivät edes ole kovin kummoisia ystäviä. He eivät tunnu ymmärtävän, että ihmisen voimavarat eivät ole mikään vakio, joka säilyisi kohdusta hautaan kaikissa elämäntilanteissa. Heiltä puuttuu kyky asettua toisen asemaan ja miettiä, miten paljon toinen ehtii ja jaksaa. Varsin usein he ovat vielä ihmisiä, jotka mielellään kasvattavat toisen kuormaa kippaamalla omat huolensa ja murheensa ystävänsä niskaan silloinkin, kun ystävä on jo henkisesti tai fyysisesti voimavarojensa äärirajoilla. Jos he huomaavat, että eivät olekaan enää nk saama-puolella, lopettavat ystävyyden. 

Vierailija kirjoitti:

Parisuhde muuttaa elämää juu, mutta sitten on turha kitistä kun sen parisuhteen päätyttyä niillä ystävillä ei olekaan aikaa. Ei minua ainakaan semmoinen ihminen kiinnosta enää, jolla on aikaa vain silloin kun ei suhteessa. Se on sitten oma valinta kysymys, eli turha sellaisen on myöskään porata ystävien perään erossa.

Itse olin kaveriporukassa se viimeinen sinkku. Kun kaverit alkoi seurustelemaan, annoin tilaa ja ymmärsin, että totta kai he haluavat viettää aikaa miesystävän kanssa. Ja samoin, kun tuli lapsia, niin lapset nyt vievät aikaa. Jos tuli ero, niin aikaa oli enemmän ja kaveri kaipasi kuuntelijaakin. Mikä se sellainen ystävä on, joka kiristää toista, että jos et tapaa minua kuten ennen, niin hylkään sinut ja ähäkutti, oo sitten yksin, jos eroat.

No kun itse viimeisenä aloin seurustelemaan, niin minut sitten muutama kaveri hylkäsikin, kun en ehtinyt heitä tavata niin usein. Mutta itse ajattelin, että sellaisia ystäviä en kaipaakkaan ja hommasin uusia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

aika luonnollista kun aletaan perustaa omaa perhettä ja ottamaan yhteistä lainaa, sehän on vähän kuin oma yhteinen yritys. et sä noita kavereiden kanssa saa, joten luonnollista keskittyä nyt siihen puolisoon. kavereiden aika tulee taas sitten kun lapset on lähteneet omilleen ja talokin on maksettu

Tuskin niitä kavereita on enää siinä vaiheessa jäljellä..

Usko tai älä, niin voi hommata uusia. Mitä tekee sellaisilla kavereilla, jotka hylkää, jos et jaksa lähteä bilettämään, kun vauva on valvonut monta yötä tai et lähdekkään kavereiden kanssa viikonloppulomalle kaupunkishoppailemaan, kun olet menossa miehen kanssa auttamaan hänen sairasta äitiään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

aika luonnollista kun aletaan perustaa omaa perhettä ja ottamaan yhteistä lainaa, sehän on vähän kuin oma yhteinen yritys. et sä noita kavereiden kanssa saa, joten luonnollista keskittyä nyt siihen puolisoon. kavereiden aika tulee taas sitten kun lapset on lähteneet omilleen ja talokin on maksettu

Tuskin niitä kavereita on enää siinä vaiheessa jäljellä..

Tässä onkin iso ero miehillä ja naisilla. Miesten kaverisuhteet pysyvät, vaikka olis tossasia pitkiäkin taukoja välissä. Ei sitä suhdetta ole tarvinnut vaalia millään tavalla ja kaikki on sen ymmärtäneet. Naisille näköjään pitää olla jatkuva yhteydenpito.