Miksi jotkut ihmiset inhoavat fiilistelijöitä ja yltiöpositiivisia ihmisiä?

Kutsuisin yltiöpositiivisuutta toisella nimellä: epärealistisuus. Ja sehän ei käy minulle, en kestä sitä että perusteettomasti uskotaan johonkin mikä ei tule tapahtumaan. Näitä ihmisiä on moneen kategoriaan. Lähipiirissäni on esim uskovaisia, joille kaikki pahakin on vain 'jumalan tahto' ja ihmiselle parhaaksi. Jumala antoi vakavan sairauden, jotta ihminen nöyrtyisi jne.  Miten paljon olenkaan kuullut tästä asiasta...

Olen uppo-realisti enkä siedä minkäänlaista valehtelua, silottelua, selittelyä ja mustan valkoiseksi maalaamista.

Otan faktat sellaisina kuin ne ovat, kuin miltä näyttävät ja miltä tuntuvat. Kaikki kestetään niin kuin mies - mutta ilman kemiaa. Ja jos tapahtuu käänne hyvään päin, sehän on vain iloinen yllätys ja sitten on lupa ollakin hetken aikaa hyvillä mielin.

Up

Toksinen positiivisuus on kamalaa