Häpeättekö rintojanne?

Häpeän ja paljon! En ole ilman liivejä mieheni edessä. Raskaudet pilasivat ne täydellisesti. Mutta minkäs teet. Lapseni ovat kuitenkin minulle tärkeämmät, imettäminen venytti ihoni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää hyvät naiset häpeilkö.

OIkeat miehet rakastavat kaikenlaisia rintoja ja tietenkin niiden kantajaa. On tietysti eri asia jos häpeätte niitä esim. toisten naisten silmissä (naistensaunassa, pukuhuoneessa jne) mutta miesten takia ei ainakaan kannata hävetä.

Ottakaa liivit vain rohkeasti pois rakastellessa. Itse ainakin mielelläni katselen ja ihailen vaimoni rintoja, ja annan niille hellää huomiota, kuten muillekin hänen kehonsa osille. Kehun häntä joka päivä kauniiksi. Kumppaninne rakastavat teitä juuri sellaisina kuin te olette, ja haluavat kohdata teidät intiimeillä hetkillä ilman vaatteita, omana itsenänne, ja näyttää, että rakastavat teitä. 

Antakaa heille mahdollisuus tehdä näin, älkääkä intiimeissä hetkissä kätkekö itseänne.

Helppo huudella jos tuollaista pääsee kokemaan. Olen 37 enkä ole koskaan päässyt harrastamaan seksiä. Minua ei ole hyväilty, ei ole sanottu kauniiksi, ei ole rakastuttu eikä rakastettu. Ei kukaan halua kohdata tällaista rumilusta intiimisti tai muutenkaan. Muutaman kerran oli lähellä että olisi sänkyyn voinut päästä, mutta pettymys tuli kun näkivät vartaloni ja homma kuivui kokoon. Voin kertoa että on melkoisen nöyryyttävää ottaa vaatetta pois ja kuulla miehen sanovan että sori mutta ei huvitakaan enää. Tuo mitä kirjoitit EI ole todellisuutta minunlaisilleni naisille.

Tämä on oikea ongelma. Ymmärrän, vaikka oma tilanteeni ei ihan noin paha ole. Elämä on julmaa :( ja ihmiset.

Jep. Kaikki naiset eivät todellakaan saa ihailua tai edes pelkkää seksiä. Osaa meistä ei kosketa kukaan. Koko elämä menee vailla läheisyyttä. Leikkauttaisin rintani muttei se mitään muuttaisi.

Häpeän, ne ovat ällöttävät ja rumanmalliset löllykät.

Ap, sinulla kuulostaisi olevan turbulaariset rinnat joihin on mahdollista saada korjausleikkaus julkisista varoista.

Tuo rintojen korjaaminen on kaksipiippuinen juttu. On terveysriskejä, ja tietynmallisten rintojen korjaaminen on tunnetusti haastavaa parhaimmillekin kirurgeille. Eri jos haluaa vaan laittaa silarit, kuin korjauttaa hyvin kehityshäiriöiset tai muuten erikoisen malliset rinnat.

Sen sijaan, että tarjotaan jatkuvasti leikkausta ainoaksi vaihtoehdoksi, olisi hyvä tehdä aihetta näkyväksi ja normalisoida muutkin rinnat, kuin pyöreät, pystyt ja pieninänniset rinnat. Tubut esiin! Voisin itsekin osallistua tällaiseen projektiin, jos onnistuu anonyymina.

Vierailija kirjoitti:

Tuo rintojen korjaaminen on kaksipiippuinen juttu. On terveysriskejä, ja tietynmallisten rintojen korjaaminen on tunnetusti haastavaa parhaimmillekin kirurgeille. Eri jos haluaa vaan laittaa silarit, kuin korjauttaa hyvin kehityshäiriöiset tai muuten erikoisen malliset rinnat.

Sen sijaan, että tarjotaan jatkuvasti leikkausta ainoaksi vaihtoehdoksi, olisi hyvä tehdä aihetta näkyväksi ja normalisoida muutkin rinnat, kuin pyöreät, pystyt ja pieninänniset rinnat. Tubut esiin! Voisin itsekin osallistua tällaiseen projektiin, jos onnistuu anonyymina.

Ei se normalisoiminen ihan käden käänteessä käy. Mielestäni se on mahdotonta. Ja sitä paitsi tubulaarisuus on kehityshäiriö ja sillä siisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo rintojen korjaaminen on kaksipiippuinen juttu. On terveysriskejä, ja tietynmallisten rintojen korjaaminen on tunnetusti haastavaa parhaimmillekin kirurgeille. Eri jos haluaa vaan laittaa silarit, kuin korjauttaa hyvin kehityshäiriöiset tai muuten erikoisen malliset rinnat.

Sen sijaan, että tarjotaan jatkuvasti leikkausta ainoaksi vaihtoehdoksi, olisi hyvä tehdä aihetta näkyväksi ja normalisoida muutkin rinnat, kuin pyöreät, pystyt ja pieninänniset rinnat. Tubut esiin! Voisin itsekin osallistua tällaiseen projektiin, jos onnistuu anonyymina.

Ei se normalisoiminen ihan käden käänteessä käy. Mielestäni se on mahdotonta. Ja sitä paitsi tubulaarisuus on kehityshäiriö ja sillä siisti.

Joo, niinhän se on. Miksi kehityshäiriön kanssa eläminen ei voisi olla normaalia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo rintojen korjaaminen on kaksipiippuinen juttu. On terveysriskejä, ja tietynmallisten rintojen korjaaminen on tunnetusti haastavaa parhaimmillekin kirurgeille. Eri jos haluaa vaan laittaa silarit, kuin korjauttaa hyvin kehityshäiriöiset tai muuten erikoisen malliset rinnat.

Sen sijaan, että tarjotaan jatkuvasti leikkausta ainoaksi vaihtoehdoksi, olisi hyvä tehdä aihetta näkyväksi ja normalisoida muutkin rinnat, kuin pyöreät, pystyt ja pieninänniset rinnat. Tubut esiin! Voisin itsekin osallistua tällaiseen projektiin, jos onnistuu anonyymina.

Ei se normalisoiminen ihan käden käänteessä käy. Mielestäni se on mahdotonta. Ja sitä paitsi tubulaarisuus on kehityshäiriö ja sillä siisti.

Joo, niinhän se on. Miksi kehityshäiriön kanssa eläminen ei voisi olla normaalia?

Ehkä joillain voi, mutta itse en kyllä pysty moiseen. 

Mä hain silarit Ruotsista, kun en halunnut hävetä rintojani koko elämääni. Oli tosi iso muutos parempaan.

Typerää hävetä. Osa häpeää kun naapurilla on koreammat jouluvalot ja osa jopa ihan itse valitsemaansa kumppaniaan. Hävettävintä on syyttää tästä muita. Se on ihan sama minkälaiset tisut on, kunhan ei kumipallot, niitä sietääkin hävetä.

Minä olen aina tykännyt omistani. Vartalossani on sitten muita kohtia, joita en pidä kauniina.

N43

Häpeän aivan HIRVEÄSTI! Ja vihaan rintojani yli kaiken. Minulla rinnat ovat VALTAVAT ja raskaudet ja imetykset kasvattaneet niitä lisää. Olen yrittänyt laihduttaa ja jumpata ja juoda ties mitä teetä, mutta ne ei lähde paljoa siitä pienenemään. Häpeän niin paljon, etten edes kehtaa hakea mistään apua...

Häpeän valitettavasti. Minulla on geenivirhe, jonka takia olen hyvin pienikokoinen ja johon liittyy hormonaalisia ongelmia. Tämän takia minulle ei kehittynyt rintoja käytännössä lainkaan, nännipihat myös hyvä jos kahden sentin levyiset. 20-vuotiaana päädyin sitten ottamaan implatit, sillä en kokenut rintojen puuttumisen ja kokoni puolesta itseäni lainkaan naiseksi. Halusin ettei minua aina luulla pikkutytöksi ja etten kokisi itseäni aivan epäonnistuneeksi naiseksi. En kadu leikkausta, mutta häpeän kyllä edelleen rintojani, koska kuten tuolla joku aiemmin sanoikin, leikkauksiin liittyy niin paljon stereotypioita ja negatiivisia mielikuvia, etten koskaan kehtaa näyttää rintojani muulle kuin miehelleni (siis esim. käydä kylpylöissä, kavereiden kanssa saunomassa). Arvet näkyvät edelleen melko selvästi. Joskus haluaisin vaan valehdella, että minulla on ollut vaikka rintasyöpä ja siksi rintojani on leikattu ja laitettu täytettä, koska sille ei vaan saa ihmisiltä ymmärrystä että rintojaan on suurentanut olemattomien tissien takia ("Mikset vaan hyväksynyt itseäsi sellaisena kuin olet?" jne.. No miksei rintasyövän läpi käyneet vain hyväksy itseään rinnattomina? Kukaan ei heille sanoisi niin.)..

Vierailija kirjoitti:

Häpeän valitettavasti. Minulla on geenivirhe, jonka takia olen hyvin pienikokoinen ja johon liittyy hormonaalisia ongelmia. Tämän takia minulle ei kehittynyt rintoja käytännössä lainkaan, nännipihat myös hyvä jos kahden sentin levyiset. 20-vuotiaana päädyin sitten ottamaan implatit, sillä en kokenut rintojen puuttumisen ja kokoni puolesta itseäni lainkaan naiseksi. Halusin ettei minua aina luulla pikkutytöksi ja etten kokisi itseäni aivan epäonnistuneeksi naiseksi. En kadu leikkausta, mutta häpeän kyllä edelleen rintojani, koska kuten tuolla joku aiemmin sanoikin, leikkauksiin liittyy niin paljon stereotypioita ja negatiivisia mielikuvia, etten koskaan kehtaa näyttää rintojani muulle kuin miehelleni (siis esim. käydä kylpylöissä, kavereiden kanssa saunomassa). Arvet näkyvät edelleen melko selvästi. Joskus haluaisin vaan valehdella, että minulla on ollut vaikka rintasyöpä ja siksi rintojani on leikattu ja laitettu täytettä, koska sille ei vaan saa ihmisiltä ymmärrystä että rintojaan on suurentanut olemattomien tissien takia ("Mikset vaan hyväksynyt itseäsi sellaisena kuin olet?" jne.. No miksei rintasyövän läpi käyneet vain hyväksy itseään rinnattomina? Kukaan ei heille sanoisi niin.)..

Sama jatkaa vielä: rintojen suurennuksenhan saa jopa julkisella silloin, jos ei oikeasti ole kehittynyt rintoja ollenkaan. Tätä en kyllä itse aikoinaan tiennyt, vaan pulitin melko summan yksityiselle.

Mulla taas on kulli käyrä ja  nousee klo yhdeksään

Häpeän. Pienet, roikkuvat jo nykyisin, ruman muotoiset, ja erikokoiset. Näkyy vaatteidenkin päältä tuo, kun toinen lörpöttää erikokoisena. Ja karvat, no ne voi nyppiä.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea ajatella noin, koska sillä ei ole pienintäkään merkitystä  onko rinnat pienet tai oudon muotoiset jos löytää ihmisen, jota rakastaa. Ei me miehet noin pinnallisia olla.

Ne rinnat on osa sinun vartaloasi ja niin kuuluu olla. Ole luonnollinen, äläkä häpeile vartaloasi, koska se on kiihottavinta.

Näin voi ajatella sellainen joka on saanut kokea rakkautta ja hyväksyntää. Että tämä osa vartalosta ei ole täydellinen mutta ei haittaa kun ainakin minulla on rakastava kumppani.

Sitten on meitä naisia joita kukaan ei ole ihaillut, halunnut, hyväksynyt, rakastanut. Mitkään "ole luonnollinen, se on seksikästä" -neuvot eivät auta, kun kukaan ei sitä luonnollista sinua halua. Yritetty on 23 vuotta ja tulos on 0. Nyt olen ruman lisäksi liian vanhakin. Taitaa mennä koko elämä ilman miehen kosketusta.

Noh, en mä niitä rakasta, mutten häpeäkään. Tissit ovat tissit.

Inhoan, koska nämä ovat niin isot. Mikään vaate ei istu, vaikka ostaisi kuinka suuren ryysyn. Nytkin jouduin ostamaan jättikokoisen talvitakin, että mahtui noiden hinkkien kohdalta kiinni. Yök.

En enää koska korjautin ne,elämänlaatu parantuivaltavasti. Vihasin tyhjiä arpisia lätysköjä niin psljon, en voinut sietää että niihin koskettiin, en käynyt uimahallrissa yms