Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Oletko koskaan paheksunut jonkun tuttavasti alkoholinkäyttöä?

Vierailija
19.03.2014 |

Miksi?

Kommentit (15)

Vierailija
1/15 |
19.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

En, koska mulla ei ole varaa paheksua. Joku saisi kyllä paheksua mun kaljanjuontia, jos vaikka vähän heräisin.

Vierailija
2/15 |
19.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos vanhempani sillanalusjuopot jätetään ulos tästä, niin kahden kaverini juomisia.

Eka tulee väkivaltaiseksi, kun juo. On muuten nainen. Ei edes haasta riitaa, vaan läpsii ja lyö juttelun lomassa. Ihan kuin pakko liikkeitä ja pataan tulee. Pyytelee se sitten selvinpäin anteeksi. Sillä on illanistujaisseurat vähentynyt.

Sitten toinen, joka juo päivittäin. Nykyään ostaa vaan sikspäkin, ettei joisi niin paljon. Sitten soittelee ja pyytää olutta tai pyytää hakemaan olutta. Kahdesti oon hakenut, kun oli muutakin asiaa kauppaan. Kummallakin kertaa pyysi muutaman ja tasan kolme pientä tölkkiä vein. Oli se hieman hämillään määrästä. Kovaan ääneen se puhuu olevansa entinen alkoholisti. Paheksun, kun ei tajua mitä itelleen tekee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/15 |
19.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Appi. Kun ryyppy hirttää päälle, juo joka päivä itsensä humalaan. Myös työpäivinä. Vapaapäivinä saattaa juoda itsensä niin tolkuttomaan humalaan että pissaa housuunsa. Onneksi ei ole väkivaltainen humalassa, aika harmiton muutenkin mutta ei ole lasten kanssa mukava katsella kännissä toikkaroivaa ukkia. Miehellä menee hermot isänsä kanssa aina silloin eikä halua käydä silloin ollenkaan vanhempiensa luona kun isällään on putki päällä. Onneksi nyt on ollut pari vuotta ihan selvinpäin.

Vierailija
4/15 |
19.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä paheksun yhtä kaveria, joka vetää ihan hirveitä kännejä käytännössä joka viikonloppu vaikka on yksin kotona lasten kanssa. Humalaan juon mäkin itseni usein, mutta mulla ei ole lapsia. Jos on 3- ja 5-vuotiat lapset, niin eikö muka oikeasti ole mahdollista, että heräisivät yöllä ja hätääntyisivät, jos löytäisivär äitinsä sammuneena? Tai jos iskee vaikka oksennustauti yöllä eikä herää/ole kykenevö auttamaan?

Olen tästä kaverini kanssa jutellut ja hänen mielestään en vain tajua mistään mitään, koska mulla ei ole lapsia. Jokainen vanhempi kuulemma tuntee lapsensa ja hän tietää, että hänen lapset ei herää yöllä eli eivät hätäänny. Ja kipeäksikin tulevat iltaisin, jos ovat tullakseen.

Vakuutteluista huolimatta mä en tykkää tuosta.

Eikä mun mielestä ole oikea perustelu myöskään se, että mä juon. Nä en juo kenenkään lasten seurassa kuin enintään saunakaljan.

Vierailija
5/15 |
19.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No ihan ei pelkästään tuttavaksi äitiä voi sanoa, mutta hän on ainoa, jonka humalahakuista juomista en voi sietää. Koko ihminen muuttuu ihan toiseksi. Tästä taistellaan aina aika ajoin. 

Itse käytän alkoholia todella harvoin, viimeksi taisin uutena vuotena juoda siiderin tai kaksi. Ehkä viisi kertaa vuodessa tulee juotua ja silloinkin vain siihen asti, että on sellainen mukava olo ja on kivaa. Olen nuorempana tehnyt sen virheen, että jatkoin juomista, että tulisi vieläkin mukavampaa. Se on se suurin virhe, minkä voi alkoholin käyttäjä tehdä. Nyt ei varmaan tarvisi juoda edes kolmea siideriä, kun tulis semmonen rento ja mukava olo. Tulee halvaksi elämä, kun ei joka viikko tarvii perjantainpulloa alkosta hakea ;)

 

- mies 34 -

Vierailija
6/15 |
19.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Paheksun ja kauhistelen itsekseni omaa juomista vielä muutama vuosi sitten. Vaihdoin sitten työn takia paikkakuntaa ja baaritutut jäivät eli raitistuin. Silloin juhlavuosina yksi kaveri kysyi, pitäisikö juomiseeni puuttua.. Otin sen vitsinä, mutta omatunto soimasi kauan. 

Nykyään juon pieniä määriä silloin tällöin, siis lasin viiniä tms. Mutta humalassa en ole ollut enää vuosiin. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/15 |
19.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo isäni :( Ollut alkoholisti viimeiset 10 vuotta..

Vierailija
8/15 |
19.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ääneen. Mutta ihmettelen joskus kolmen n. 50v lapsettoman työkaverin juomista ja juhlimista. Töihin tullaan usein krapulassa ja maanantaisin on välillä poissaoloja. Naama on turpea ja maha on sellainen turvonnut viinamaha.

 

Toisaalta, omaa elämäänsä elävät ja onneksi ei ole lapsia, että pilaisivat niiden elämän. Mutta töissä ärsyttää, kun haukottelevat ja lojuvat tupakalla takapihalla hoitamassa krapulaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/15 |
19.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pari kaveria,joidenka kanssa en juuri jaksa enää hengailla. He ovat äitejä,lapset alle 15v. Nämä äitykät ovat jääneet siihen 20v tyyppien elämänmalliin jolloin piti olla mahd kännissä pe ja la ja sit baariin. Näitä kahta ei ole edes perhen perustaminen hillinnyt juurikaan ,varsinkin kun lapset ovat kasvaneet. En kehtaa heidän kanssa enää lähteä ulos,vetävät ihan täydet sajat joka ikinen kerta ja se on jotenkin noloa kun ikäkin alkaa 4:lla.

Vierailija
10/15 |
19.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Paheksun perheellistä alkoholistikaveriani. Käy katkolla ja sitten lankeaa taas - pienet lapset päivä kodissa ja isä kännissä kotona.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/15 |
19.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Omassa mielessäni kyllä, mutten ole kenellekään koskaan sanonut asiasta mitään. Tällä hetkellä paheksun eniten kahta työtoveriani, jotka juovat, mokailevat ja oksentelevat jopa työmatkoilla ja firman edustustilaisuuksissa. Pomo tietää kyllä, mutta ei pysty puuttumaan, kun viina maistuu itselleenkin.

Vierailija
12/15 |
19.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mieheni. Hän oli ennen tapaamistamme jo viittä vaille rappioalkoholisti ja myös taustaltaan alkoholistiperheestä. Myöntää sen kyllä itsekin eikä suutu, vaan toivottavasti jopa arvostaa että sanon suoraan jos näen juomatavoissa jotain huolestuttavaa. Ihan hyvin hänellä hallussa homma nyt :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/15 |
19.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isääni, joka on ollut alkoholisti niin kauan kuin muistan. Nykyään väittää vähentäneensä alkoholin käyttöä runsaasti, mutta olen oppinut olemaan luottamatta hänen sanomisiinsa.

 

Äitiäni paheksuin silloin, kun asuin vielä kotona. Olen aika varma, että hän joi toisinaan salaa. En ole ikinä kertonut epäilyksistäni kenellekään.

 

Poikaystävääni paheksuin suhteemme alkuaikoina paljonkin. Ryyppäsi ja rellesti jätkien kanssa niin paljon kuin ehti. Vuosien aikana sitte järkevöityi ja nykyään juo enää suhteellisen harvoin.

 

Viimeisimpänä olen paheksunut itseäni. Varsinkin viime syksynä lähti bilettäminen ehkä jo hieman lapasesta. Opinnot ovat loppusuoralla ja päätin ottaa ilon irti opiskelijaelämästä. Siitähän seurasi se, että muun muassa lihoin syksyn aikana aika paljon. Nyt keväällä onkin juominen sitten huomattavasti vähentynyt.

Vierailija
14/15 |
19.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 13:09"]

En, koska mulla ei ole varaa paheksua. Joku saisi kyllä paheksua mun kaljanjuontia, jos vaikka vähän heräisin.

[/quote]

soosoo!

heräsikkö?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/15 |
19.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sukujuhlissa yh-serkkuni veti perseet olalle hanaviinillä ja sammui kesken kaiken. Lapset (3 alle 10 vuotiasta) itkivät hädissään. Serkku piti kuskata selviämään ja lapset samaan talouteen mukaan yökylään. Tiedä häntä minkälaiset olivat tunnelmat aamiaispöydässä. Minulla teki mieli laittaa tekstari serkulle siitä, että hän on vastuussa lapsilleen eli pysyköön ilman alkoholia jos ei osaa ihmisiksi juoda. Kauhean nolo ja traumaattinen kokemus lapsille tuollainen äitylin sammuminen sukujuhlissa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän neljä neljä