Lue keskustelun säännöt.
Perheet, joissa ei koskaan matkustella?
18.03.2014 |
Miksi ette matkustele? Onko kyseessä rahaongelmat vai miksi on yhä perheitä, joissa lasten kanssa ei koskaan käydä missään Tukholman risteilyä pidemmällä? Etteko viitsi/halua vai eikö ole rahaa? Joka ikinen lapsi kuitenkin haluaa!
Kommentit (233)
Tästä keskustelusta jää vain mieleen se, että minun tapani on oikea, muiden väärä. Ja vaikka täällä korostetaan matkailun lisäävän avarakatseisuutta ja ymmärtämystä toisia kulttuureja kohtaan, niin miksi se ymmärrys toisenlaista elämäntapaa kohtaan loppuu heti kun palataan Suomen kamaralle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me emme matkusta, vaikka ennen lapsia reissattiin paljonkin. Syitä on kaksi: raha ja mukavuudenhalu. 1-vuotias nauttii taatusti ihan yhtä paljon uimahallissa käymisestä kuin hotellin uima-altaalla olemisesta. Lapseni palavat auringossa erittäin helposti ja sen ainoa kerran kun oltiin etelässä, oli jatkuva stressi onko nyt varmasti uv-puvun alta pilkistävät jalat rasvattu aurinkorasvalla. Hienoa jos joku saa tuon ikäisen lapsen olemaan monta tuntia paikoillaan, meillä ei onnistu mutta ilmeisesti sekin on tällä palstalla lapsen sivistymättömyyttä ja johtuu vain matkustelun puutteesta.
Jos joskus myöhemmin on rahaa niin saatetaan hyvinkin reissata mutta haluan itsekin stressittömän loman eikä se onnistu aivan pienten lasten kanssa.
Siihen asti käytän (teko)syynä sitä suunnatonta hiilijalanjälkeä mitä lentäminen aiheuttaa. Vaikka en kyllä ymmärrä mitä se muita häiritsee jos me emme matkusta. Minun lapsuudenperheeni ei matkustanut koskaan, kuten ei monen muunkaan perhe silloin, ja kuitenkin minä olen reissannut paljon yksinkin ja asunut ulkomailla.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 13:25"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 12:55"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 12:43"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 12:29"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 12:20"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 12:13"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 12:07"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 12:02"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 11:23"]
Itse en matkustanut pienenä kuin joskus Ruotsiin, mutta pääasiassa olin kotona ja kavereiden kanssa pyörittiin polkupyörillä ja mopoilla ympäri kylää. En osannut ollenkaan kaivata matkustamista ja en kokenut mitään huonoja tuntemuksia matkustamattomuudesta. Kaverit oli tärkeitä.
Myöhemmin tein moottoripyöräreissuja Suomessa ja Pohjoismaissa, mutta nekin hiipuivat sitten.
Perheen ja lapset tullessa kuvioihin, asuimme koko perhe ulkomailla useita vuosia lapsiemme ollessa siinä 5-10v. ikäisiä ja reissasimme siellä jonkin verran lähialueilla ja naapurimaissa. Sitten palasimme ja sen jälkeen kukaan ei ole halunnut minnekään matkoille; lapsilla on omat harrastuksensa ja kaverit ja ulkomaan matkailu on prioriteetilla alhainen. Kukaan meistä ei kaipaa ulkomaan matkailua ja suunnittelemme ehkä ensi kesäksi kotimaan matkaa jos aikaa on.
Ihmettelen näitä paljon matkaavia ja kuinka maailma muka avartuu heille ja lapsille. Ja paskat, lapset ei lyhyistä reissuista muista mitään muuta kuin pari muistikuvaa. Ulkomailla asuminen on ihan muuta ja on kuin ajaisi Mersulla Ladan sijasta; lapsille tarttuu kieli kuin paikallisille alkuperäisasukkaille, ajattelu tulee toisenlaiseksi ja näet lapsesta sen syvällisen vaikutuksen. Hän ei enää ajattele ja käyttäydy kuin suomalainen ja se myös pysyy takasin muutonkin jälkeen. Vaikutus näyttää pysyvältä.
Vielä kysymys paljon matkustaville: Miksi ette muuta ulkomaille, Euroopassakin o paljon maita joista on helppo reissata lähelle ja kauas? Eteekö uskalla ottaa mitään riskejä elämässä, hakea työtä ulkomailta, jättää tutut kuviot ja tutut ihmiset taaksenne ja oikeasti mennä sisälle erilaiseen kulttuuriin? Ette te uskalla. Kunhan leuhkitte matkoillanne ja suomalainen asenne on ja pysyy juurta jaksaen. Teidän max. 1 kk:n matkanne on yhtä tyhjän kanssa pysyvien kokemuksien ja asenteiden muutoksien kannalta.
Suomessa kotona ja kotimaassa voi myös tehdä paljon hienoja asioita mm. luonnossa matkaillen vaikka kävellen tai polkupyörällä. Ei yhtään jää jälkeen ulkomaan matkoista.
[/quote]
Muutetaan heti kun tuo nuorinkin on lukionsa käynyt! Mun ja miehen työ on sellaista ettei se katso paikkaa. Olen työskennellyt ulkomailla ja matkustamme paljon - molemmat koen avartaviksi. Samoin lapset muistavat ihan varmasti sen lämmön ja kiireettömyyden mikä noilla lomilla on - kotona ollessa siivotaan ja eletään sitä samaa arkea niin lomalla kuin loman ulkopuolellakin. Siinä ero. Kuopus muistaa myös yksityiskohtia reissusta missä oli 2v2kk...
Me elämme luonnon keskellä omakotitalossa joten sitä ei tarvitse erityisesti etsiä lomillakaan.
[/quote]
Näitä kuuluisia muuton suunnittelijoita on Suomi täynnä; aina löytyy joku syy miksi ei voi ihan lähiaikoina muuttaa. Ja mieluimmin syyn vaikutus pitää ulottaa useamman vuoden päähän, että ehtii siinä ajassa keksiä uuden syyn.
[/quote]
Mun mielestä omakotitalon realisointi on ihan hyvä "tekosyy" olla lähtemättä tänään. Myyntiin voi mennä aikaa viikosta vuosiin, syksyllä aloitetaan. Älä huoli, kyllä me taas mennään. Se paikka mihin olemme muuttamassa ei vain ole lähellä kansainvälistä koulua (183km) joten emme näe muuttoa kuopuksen kannalta järkeväksi. Jos hän haluaa suorittaa lukion ulkomailla niin sitten toki jo aiemmin.
[/quote]
Minne se teidän omakotitalo sieltä katoaa; eikö sitä saa vuokralle?
Miksi tarvitaan kansainvälistä koulua ulkomaille muutossa; kohtuullisessa paikallisessa koulussa saa myös paikallisia kavereita?
Lukion suorittaminen ulkomailla; ei olisi ainoa, joka lukion siellä suorittaa, joten missä on ongelma.
Minulle on aivan sama muutatteko vai ette, mutta jos ihmiset eivät uskalla ottaa hiukan riskejä ja heittäytyä irti tutusta ympäristöstä niin selityksiä alkaa tulla.
[/quote]
Aika harva pystyy maksamaan n 2500€ vuokraa tuosta talosta.... ja jos lähdemme haluamme myös ostaa talon kohdemaasta - emme vuokrata. Tarkoitushan on jäädä sinne lopullisesti.
Moni suorittaa lukion ulkomailla ja itse kannustan lasta siihen mutta en voi pakottaa tietenkään. Paikallinen koulu on ok, tosin tietäisi lapselle 5. kielen opiskelua. Osaa tosin jo alkeet ja ymmärtää kieltä.
Mä lähtisin vaikka heti jos olisi rahat tilillä.... Työt Suomessa loppuu 12 pvän kuluttua joten sekään ei estä, muut työt tosiaan voin tehdä missä vaan. Harmi vaan että joutuu huomioimaan muidenkin mielipiteet asiasta...
[/quote]
Ihan liian monimutkaista ajattelua edelleen. Se talo ei häviä minnekään vaikka olisi tyhjänäkin jonkin aikaa.
[/quote]
Meidän rahat tuskin riittää 2 talon maksamiseen vai miten ratkaisisit sen jos talo on täällä tyhjillään (lainat ja asumiskulut juoksee koko ajan) ja kohdemaassa vuokraa tai ostaa toisen?? Aikamoiset tulot saa olla että jää vielä ruokaan ja koulumaksuihin rahaa....
[/quote]
Jos vuokra tuollaisesta talosta on jo 2500€ niin miten kuvittelette saavanne noin kalliin talon myydyksi? Tulee olemaan vaikeaa, luulen.
Voihan sen varmaan myydä hetikin ja maksaa lainat pois ja vuokrata ulkomailta talo... ei siellä aina kannata ostaa taloa tai asuntoa.
Meillä oli talo Suomessa vuokralla (pieni vuokra) ja ulkomailta vuokrasimme talon. Normipalkka riitti hyvin.
[/quote]
Vuokraamisessa vaan heittää rahaa taivaan tuuliin, se vähän arveluttaa mutta toisaalta ei ole niin sidottu paikkaan. Saisimme ystävältämme 160m2 talon vuokralle 800€/kk mutta sijainti on sitten kaukana kouluista tms (paikallisistakin)
Talomme on tosiaan yli 700k€ arvoinen joten siksi varaamme tuohon myyntiin enemmän aikaa. Tarkoitus on maksaa loppulaina pois, ostaa Suomesta pieni tukikohta ja sitten vaikka kohdemaasta se oikea koti. Taloja on katsottu jo vuosia ja käyty paikan päällä tutustumassa, kesällä taas mennään.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 17:54"][quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 17:02"]
Matkustan kun se on kivaa, joka vuosi keskieurooppaan kokemaan jotain. Rahaa löytyy tavalla tai toisella. Jos ei matkusta, persuuntuu (tarkoittaen että näkemykset ja kokemukset kaventuvat olemaan ... kapeat).
[/quote]
On huvittavaa että ihmiset puhuvat kuin matkustaminen olisi joku saavutus. Matkalle voi lähteä kuka vain jos on rahaa ja hallitsee edes rallikuskin englannin. Mikään ei estä sinua esimerkiksi kiertelemästä vuotta Aasiassa jos sinulla on sellainen taloudellinen tilanne että ei tarvitse käydä töissä elääkseen. Matkailu on nimenomaan luokkakysymys. Duunari perheitä joilla ei ole varaa matkailuun syyllistetään arkipäiväisistä kulutustottumuksista tai siitä että heidän lapsensa eivät opi ymmärtämään vieraita kulttuureja ilman matkailua. Pitäisikö duunarin kieltäytyä pienistä arkipäivän ylellisyyksistä jotta voi kuluttaa vuoden säästöt johonkin viikon matkaan jonka ostaakseen keskiluokkaisen perheen ei tarvitse tinkiä arkipäiväisistä menoistaan.
[/quote]
Tiedän kyllä useamman "duunariperheen" lapsen, joka on reppureissaillut hyvinkin paljon.
Meille matkat on henkireikä. Olen valmis tinkimään miltei kaikesta paitsi matkoista. Nyt omat tuloni ovat olleet opiskelun takia tosi huonot verrattuna edelliseen 10 vuoteen, mutta matkustettu on edelleen. Olen oppinut etsimään halpoja lentoja, bongaamaan halpoja ja hyviä majoituksia sekä pääosin on suuntauduttu kohteisiin, jossa hintataso ei ole korkeimmasta päästä. Mutta matkalle on päästävä. Se on mun ja miehen intohimo + lapset on ihan samassa juonessa mukana. Matkat suunnitellaan lapsille sopiviksi, niin mekin viihdytään. Paljon pitää varata aikaa esimerkiksi uimiseen tai muihin lasten huveihin. Mikäs sen ihanampaa on lapselle kuin keskellä talvea polskia auringossa viikko putkeen tai kävellä t-paidassa hiihtolomalla pitkin Akropolista jne.? Meidän lapset ainakin tykkää ja odottaa matkoja tosi paljon. Ne on sitä yhteistä laatuaikaa, jolloin ei mikään tai kukaan ulkopuolinen häiritse ja nähdään hauskoja paikkoja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta vanhempien tehtävä on antaa lapsillee parhaimmat mahdolliset eväät elämään. Matkustelun kautta saatavat kokemukset on yksi asia, mutta ei se ainoa asia mitä lapsille on hyvä "opettaa".
Ikävä tosi asia minkä olen havainnut on se, että yleensä (eivät toki aina) ne jotka eivät matkustele, eivät juuri muitakaan virikkeitä tarjoa lapsilleen. Ja nuo "muut virikkeet" voivat olla esim. kasvimaan hoitaminen, puiden pilkkominen, teatterissa käyminen ymv. juttuja joita minusta JOKAISEN pitää osata/kokea.
En siis asettaisi vastaikkain esim. sitä että mennään perheen kanssa soutelemaan ja kalastamaan lähijärvelle vert. mennään perheen kanssa lomamatkalle Thamaahan tai Ranskaan, vaan lapset tarvitsevat noita MOLEMPIA kokemuksia.
Kyse on siitä, että usein ne jotka eivät matkustele eivät usein lapselleen muitakaan "kokemuksia" anna. Kylmä totuus on se, että (en puhu nyt ruuasta vaan miljööstä) joku käy lasten kanssa "ulkona syömässä" mikä tarkoittaa aina kanakoria läheisellä ABC:llä, ja joku toinen kun vie lapset ulos syömään se tarkoittaa esim. Viikinki ravintola Haraldiin (lasten lempipaikka) tai sushia syömään (uusia kokemuksia) eikä ns. jumiudu aina siihen yhteen ja samaan.
pakko kommentoida apn väitettä, että jokainen lapsi haluaisi matkustella, näin ei ainakaan ollut meidän perheessä. Lapsena minusta luksusta oli nimenomaan lomien vietto kesämökillä, jossa pääsi leikkimään ja tutkimaan lähes ilman valvontaa(siltä se ainakin tuntui) auringonnoususta iltaan asti. Ulkomailla olimme aina luonnollisesti tiukassa valvonnassa ja meininki oli muutenkin tylsempää. oma pihamme oli virikkeellisempi kuin hotellin allasalue, ja autoreissuilla homma meni tappeluksi kun oli niin tylsää. Ei mun mielestä lapsi nauti mistään espanjasta yhtään sen enempää kuin tutuilla seuduilla rauhassa leikkimisestä. Lasten kanssa voi matkustaa kun leikki-ikä on ohi. Paras perheen kesken tekemämme reissu olikin, kun nuorin siskoni oli 16, nautimme "aikuisten kesken" hyvästä ruoasta, auringosta ja uusista kokemuksista. Tietty esim. laskettelumatkat alpeille tai lappiin ovat asia erikseen, niistä mekin siskojeni kanssa nautimme pienestä pitäen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 13:42"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 13:25"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 12:55"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 12:43"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 12:29"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 12:20"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 12:13"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 12:07"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 12:02"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 11:23"]
Itse en matkustanut pienenä kuin joskus Ruotsiin, mutta pääasiassa olin kotona ja kavereiden kanssa pyörittiin polkupyörillä ja mopoilla ympäri kylää. En osannut ollenkaan kaivata matkustamista ja en kokenut mitään huonoja tuntemuksia matkustamattomuudesta. Kaverit oli tärkeitä.
Myöhemmin tein moottoripyöräreissuja Suomessa ja Pohjoismaissa, mutta nekin hiipuivat sitten.
Perheen ja lapset tullessa kuvioihin, asuimme koko perhe ulkomailla useita vuosia lapsiemme ollessa siinä 5-10v. ikäisiä ja reissasimme siellä jonkin verran lähialueilla ja naapurimaissa. Sitten palasimme ja sen jälkeen kukaan ei ole halunnut minnekään matkoille; lapsilla on omat harrastuksensa ja kaverit ja ulkomaan matkailu on prioriteetilla alhainen. Kukaan meistä ei kaipaa ulkomaan matkailua ja suunnittelemme ehkä ensi kesäksi kotimaan matkaa jos aikaa on.
Ihmettelen näitä paljon matkaavia ja kuinka maailma muka avartuu heille ja lapsille. Ja paskat, lapset ei lyhyistä reissuista muista mitään muuta kuin pari muistikuvaa. Ulkomailla asuminen on ihan muuta ja on kuin ajaisi Mersulla Ladan sijasta; lapsille tarttuu kieli kuin paikallisille alkuperäisasukkaille, ajattelu tulee toisenlaiseksi ja näet lapsesta sen syvällisen vaikutuksen. Hän ei enää ajattele ja käyttäydy kuin suomalainen ja se myös pysyy takasin muutonkin jälkeen. Vaikutus näyttää pysyvältä.
Vielä kysymys paljon matkustaville: Miksi ette muuta ulkomaille, Euroopassakin o paljon maita joista on helppo reissata lähelle ja kauas? Eteekö uskalla ottaa mitään riskejä elämässä, hakea työtä ulkomailta, jättää tutut kuviot ja tutut ihmiset taaksenne ja oikeasti mennä sisälle erilaiseen kulttuuriin? Ette te uskalla. Kunhan leuhkitte matkoillanne ja suomalainen asenne on ja pysyy juurta jaksaen. Teidän max. 1 kk:n matkanne on yhtä tyhjän kanssa pysyvien kokemuksien ja asenteiden muutoksien kannalta.
Suomessa kotona ja kotimaassa voi myös tehdä paljon hienoja asioita mm. luonnossa matkaillen vaikka kävellen tai polkupyörällä. Ei yhtään jää jälkeen ulkomaan matkoista.
[/quote]
Muutetaan heti kun tuo nuorinkin on lukionsa käynyt! Mun ja miehen työ on sellaista ettei se katso paikkaa. Olen työskennellyt ulkomailla ja matkustamme paljon - molemmat koen avartaviksi. Samoin lapset muistavat ihan varmasti sen lämmön ja kiireettömyyden mikä noilla lomilla on - kotona ollessa siivotaan ja eletään sitä samaa arkea niin lomalla kuin loman ulkopuolellakin. Siinä ero. Kuopus muistaa myös yksityiskohtia reissusta missä oli 2v2kk...
Me elämme luonnon keskellä omakotitalossa joten sitä ei tarvitse erityisesti etsiä lomillakaan.
[/quote]
Näitä kuuluisia muuton suunnittelijoita on Suomi täynnä; aina löytyy joku syy miksi ei voi ihan lähiaikoina muuttaa. Ja mieluimmin syyn vaikutus pitää ulottaa useamman vuoden päähän, että ehtii siinä ajassa keksiä uuden syyn.
[/quote]
Mun mielestä omakotitalon realisointi on ihan hyvä "tekosyy" olla lähtemättä tänään. Myyntiin voi mennä aikaa viikosta vuosiin, syksyllä aloitetaan. Älä huoli, kyllä me taas mennään. Se paikka mihin olemme muuttamassa ei vain ole lähellä kansainvälistä koulua (183km) joten emme näe muuttoa kuopuksen kannalta järkeväksi. Jos hän haluaa suorittaa lukion ulkomailla niin sitten toki jo aiemmin.
[/quote]
Minne se teidän omakotitalo sieltä katoaa; eikö sitä saa vuokralle?
Miksi tarvitaan kansainvälistä koulua ulkomaille muutossa; kohtuullisessa paikallisessa koulussa saa myös paikallisia kavereita?
Lukion suorittaminen ulkomailla; ei olisi ainoa, joka lukion siellä suorittaa, joten missä on ongelma.
Minulle on aivan sama muutatteko vai ette, mutta jos ihmiset eivät uskalla ottaa hiukan riskejä ja heittäytyä irti tutusta ympäristöstä niin selityksiä alkaa tulla.
[/quote]
Aika harva pystyy maksamaan n 2500€ vuokraa tuosta talosta.... ja jos lähdemme haluamme myös ostaa talon kohdemaasta - emme vuokrata. Tarkoitushan on jäädä sinne lopullisesti.
Moni suorittaa lukion ulkomailla ja itse kannustan lasta siihen mutta en voi pakottaa tietenkään. Paikallinen koulu on ok, tosin tietäisi lapselle 5. kielen opiskelua. Osaa tosin jo alkeet ja ymmärtää kieltä.
Mä lähtisin vaikka heti jos olisi rahat tilillä.... Työt Suomessa loppuu 12 pvän kuluttua joten sekään ei estä, muut työt tosiaan voin tehdä missä vaan. Harmi vaan että joutuu huomioimaan muidenkin mielipiteet asiasta...
[/quote]
Ihan liian monimutkaista ajattelua edelleen. Se talo ei häviä minnekään vaikka olisi tyhjänäkin jonkin aikaa.
[/quote]
Meidän rahat tuskin riittää 2 talon maksamiseen vai miten ratkaisisit sen jos talo on täällä tyhjillään (lainat ja asumiskulut juoksee koko ajan) ja kohdemaassa vuokraa tai ostaa toisen?? Aikamoiset tulot saa olla että jää vielä ruokaan ja koulumaksuihin rahaa....
[/quote]
Jos vuokra tuollaisesta talosta on jo 2500€ niin miten kuvittelette saavanne noin kalliin talon myydyksi? Tulee olemaan vaikeaa, luulen.
Voihan sen varmaan myydä hetikin ja maksaa lainat pois ja vuokrata ulkomailta talo... ei siellä aina kannata ostaa taloa tai asuntoa.
Meillä oli talo Suomessa vuokralla (pieni vuokra) ja ulkomailta vuokrasimme talon. Normipalkka riitti hyvin.
[/quote]
Vuokraamisessa vaan heittää rahaa taivaan tuuliin, se vähän arveluttaa mutta toisaalta ei ole niin sidottu paikkaan. Saisimme ystävältämme 160m2 talon vuokralle 800€/kk mutta sijainti on sitten kaukana kouluista tms (paikallisistakin)
Talomme on tosiaan yli 700k€ arvoinen joten siksi varaamme tuohon myyntiin enemmän aikaa. Tarkoitus on maksaa loppulaina pois, ostaa Suomesta pieni tukikohta ja sitten vaikka kohdemaasta se oikea koti. Taloja on katsottu jo vuosia ja käyty paikan päällä tutustumassa, kesällä taas mennään.
[/quote]
On suomalainen ajattelu, että vuokraamisessa heittää rahaa taivaan tuuliin. Muualla ei yleisesti ajatella ollenkaan näin.
Vuokraamisessa vaan heittää rahaa taivaan tuuliin, se vähän arveluttaa mutta toisaalta ei ole niin sidottu paikkaan. Saisimme ystävältämme 160m2 talon vuokralle 800€/kk mutta sijainti on sitten kaukana kouluista tms (paikallisistakin)
Talomme on tosiaan yli 700k€ arvoinen joten siksi varaamme tuohon myyntiin enemmän aikaa. Tarkoitus on maksaa loppulaina pois, ostaa Suomesta pieni tukikohta ja sitten vaikka kohdemaasta se oikea koti. Taloja on katsottu jo vuosia ja käyty paikan päällä tutustumassa, kesällä taas mennään.
[/quote]
On suomalainen ajattelu, että vuokraamisessa heittää rahaa taivaan tuuliin. Muualla ei yleisesti ajatella ollenkaan näin.
[/quote]
Vaan tottahan se on. Omasta saa aina rahat takaisin, vuokrakämpästä ei. Vai? En usko että kukaan on tehnyt voittoa vuokralla asumalla??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 23:23"]Minä jättäisin ne kylpylät ja muumimaailmat käymättä, ja säästäisin mieluummin pidemmän ajan päästäkseni ulkomaille. Jos ei ikinä näe mitään muuta kuin kotipiirinsä kulttuurin, on helppo kasvaa ennakkoluuloiseksi. Tekee hyvä olla joskus se muukalainen. Kuulostaa vähän joltain persuilta..?
Me olemme isotuloisia, matkustelemme ja elämme monipuolista elämää. Kun seuraa pienempituloisten sisarusten taloudenpitoa, en yhtään ihmettele, miksi he eivät pysty tekemään isompia investointeja. Kuukausittaiset Oriflame-paketit, netin vuokraelokuvat, tupakointi, tissuttelu, koirien söpöt takit ym. vievät paljon rahaa "turhaan". Sitten tuntuu ikävältä, kun kitistään, ettei "meidän Purjo-Petteri ei ole koskaan ollut edes lentokoneessa ja teidän Vinku-Liisa pääsee Karibialle".
[/quote]Kuule, antaapa niiden hassata rahansa aivan rauhassa! Matkusta vqin rauhassa. Taidat olla lapseton joonka nautinto on mollata huonosti toimivia toisia ihmisiä. Työnnä se pystyssä oleva pikkusormi.**** seen.t. Akateemisesti koulutettu keskituloinen jonka lapsi pääsee ulk
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 14:06"][quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 23:23"]Minä jättäisin ne kylpylät ja muumimaailmat käymättä, ja säästäisin mieluummin pidemmän ajan päästäkseni ulkomaille. Jos ei ikinä näe mitään muuta kuin kotipiirinsä kulttuurin, on helppo kasvaa ennakkoluuloiseksi. Tekee hyvä olla joskus se muukalainen. Kuulostaa vähän joltain persuilta..?
Me olemme isotuloisia, matkustelemme ja elämme monipuolista elämää. Kun seuraa pienempituloisten sisarusten taloudenpitoa, en yhtään ihmettele, miksi he eivät pysty tekemään isompia investointeja. Kuukausittaiset Oriflame-paketit, netin vuokraelokuvat, tupakointi, tissuttelu, koirien söpöt takit ym. vievät paljon rahaa "turhaan". Sitten tuntuu ikävältä, kun kitistään, ettei "meidän Purjo-Petteri ei ole koskaan ollut edes lentokoneessa ja teidän Vinku-Liisa pääsee Karibialle".
[/quote]Kuule, antaapa niiden hassata rahansa aivan rauhassa! Matkusta vqin rauhassa. Taidat olla lapseton joonka nautinto on mollata huonosti toimivia toisia ihmisiä. Työnnä se pystyssä oleva pikkusormi.**** seen.t. Akateemisesti koulutettu keskituloinen jonka lapsi pääsee ulkomaille joka vuosi ja myös matkaillut kotimaassa Ivalosta Turkuun akselilla
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olis kiva kuulla millaisia matkoja te, jotka ette matkusta crocsit jalassa kanarialle, teette lastenne kanssa. Mikä kohde, millaiset avartavat aktiviteetit?
Ja tätä ei nyt oikeesti tarkoitettu vttuiluna, tuntuu vaan ettei kukaan teistä ole antanut minkäänlaista konkreettista esimerkkiä näistä lomista.. Mua oikeesti kiinnostais matkustaa lasten kanssa jonnekin, niin ois kiva kuulla että mitkä on näitä mieleķkäämpiä lomavaihtoehtoja.
Olis kiva kuulla millaisia matkoja te, jotka ette matkusta crocsit jalassa kanarialle, teette lastenne kanssa. Mikä kohde, millaiset avartavat aktiviteetit?
Ja tätä ei nyt oikeesti tarkoitettu vttuiluna, tuntuu vaan ettei kukaan teistä ole antanut minkäänlaista konkreettista esimerkkiä näistä lomista.. Mua oikeesti kiinnostais matkustaa lasten kanssa jonnekin, niin ois kiva kuulla että mitkä on näitä mieleķkäämpiä lomavaihtoehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me olimme viimeksi Barcelonassa. Futispeli, kulttuuria rutkasti mutta niin ettei lapset kyllästyneet, espanjalaista ruokaa ja kyllä, myös uima-allasta ja meressä uimista. Ja shoppailua, pojat saivat vähän liikaa fc Barcelona-kamaa :)
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 14:20"]
Olis kiva kuulla millaisia matkoja te, jotka ette matkusta crocsit jalassa kanarialle, teette lastenne kanssa. Mikä kohde, millaiset avartavat aktiviteetit?
Ja tätä ei nyt oikeesti tarkoitettu vttuiluna, tuntuu vaan ettei kukaan teistä ole antanut minkäänlaista konkreettista esimerkkiä näistä lomista.. Mua oikeesti kiinnostais matkustaa lasten kanssa jonnekin, niin ois kiva kuulla että mitkä on näitä mieleķkäämpiä lomavaihtoehtoja.
[/quote]
Me olemme vuokranneet talon Italiasta, Toscanan alueelta sellaisesta pikkukylästä ensi kesäksi, kahdeksi viikoksi miehen vanhempien kanssa. Meitä on siis mummu ja vaari, plus meidän perhe eli aikuiset ja kaksi lasta (3v ja 5v) Meillä on auto käytössä koko ajan, kiertelemme lähiseutua sekä tehdään yksi reissu Firenzeen niin, että ollaan siellä hotellissa yksi yö. Minä haluaisin ruoanlaittokurssille, mutta en ole löytänyt vielä sopivaa.
Meren ranta on sopivan ajomatkan päässä, varmasti tulee monta eri hiekkarantaa koluttua kun lapset on niin pieniä vielä. Käydään mielenkiintoisissa paikoissa mitä vastaan tulee, syödään paljon kaikkea hyvää :) Odotan lomaa innoll!
Samoin odotan sitä aikaa, että lasten kanssa pääsee suurempiin kaupunkeihin, ja voi tehdäkin kaikkea niissä: Lontoon musikaalit ja museot ja Pariisin Disneyland.. suunnitteilla on myös kuukauden reissu Kaliforniaan kahden vuoden päästä.
Että näin meillä.
Joku antoi Alanyan esimerkiksi siitä miten massaturistikohteet on niin onnettomia.
Meidän Alanyan lomalla oli toki rantaa ja altaita (vesiliukumäki, jee!) mutta lisäksi kävimme veneretkellä, tippukiviluolassa, Kale-kukkulalla ihastelemassa maisemia, vuoristossa jossa mm söimme joen päälle rakennetussa ravintolassa forillia kosken kuohuessa jalkojen alla, vierailimme moskeijassa, kävelimme päivät pitkät markkinoilla, kaupungissa, satamassa ja illat vietimme hotellin ulkoravintolassa herkutellen ja koko perheelle suunnattuja esityksiä seuraten. Lapset myös tutustuivat moneen mukavaan turkkilaiseen.
Näin junttia on Alanyassa.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 14:20"]Olis kiva kuulla millaisia matkoja te, jotka ette matkusta crocsit jalassa kanarialle, teette lastenne kanssa. Mikä kohde, millaiset avartavat aktiviteetit?
Ja tätä ei nyt oikeesti tarkoitettu vttuiluna, tuntuu vaan ettei kukaan teistä ole antanut minkäänlaista konkreettista esimerkkiä näistä lomista.. Mua oikeesti kiinnostais matkustaa lasten kanssa jonnekin, niin ois kiva kuulla että mitkä on näitä mieleķkäämpiä lomavaihtoehtoja.
[/quote]
Meillä tapana vuokrata lennot ja majoitus itse, ei siis pakettimatkoja vaikka on niilläkin tullut muutaman kerran käytyä. Matkustamme vain Euroopassa, pitkä lentomatka ei nyt ainakaan vielä tunnu houkuttelevalta.
Tyypillinen loma meidän perheellä sisältää autonvuokrauksen ja eri kaupunkeihin tutustumista, historiaa (jo ennen lomaa tutustutaan), hyvää ruokaa, nähtävyyksiä ja arkkitehtuuria, huvipuisto/ vesipuisto/ eläintarha tms. Lapset (3 alakoululaista) ovat todella kiinnostuneita eri kulttuureista ja historiasta, käyvät mielellään museoissa.
Ja toki lomaan kuuluu myös lämmöstä ja auringosta nauttiminen joko rannalla tai altaalla jos hotellissa sellainen on.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 14:43"]
Joku antoi Alanyan esimerkiksi siitä miten massaturistikohteet on niin onnettomia.
Meidän Alanyan lomalla oli toki rantaa ja altaita (vesiliukumäki, jee!) mutta lisäksi kävimme veneretkellä, tippukiviluolassa, Kale-kukkulalla ihastelemassa maisemia, vuoristossa jossa mm söimme joen päälle rakennetussa ravintolassa forillia kosken kuohuessa jalkojen alla, vierailimme moskeijassa, kävelimme päivät pitkät markkinoilla, kaupungissa, satamassa ja illat vietimme hotellin ulkoravintolassa herkutellen ja koko perheelle suunnattuja esityksiä seuraten. Lapset myös tutustuivat moneen mukavaan turkkilaiseen.
Näin junttia on Alanyassa.
[/quote]
Me Teneriffalla vuokrattiin auto ja käytiin tulivuorella (Teidellä) ja nähtiin monta pikkuista ja vähän isompaa kylää ympäri saarta. Syötiin kivoissa ravintoloissa, juteltiin erilaisten ihmisten kanssa, uitiin meressä kymmeniä kertoja. Käytiin ostoksilla pääkaupungissa Santa Cruzissa, ja sitten Loro Parquessa Puerto de la Cruzissa katsomassa miekkavalaita ja delfiinejä ja pingviinejä. Siam Parkissa eli vesipuistossa meni yksi kokonainen päivä, enkä muista koska viimeksi lapset olisivat pienestä iästään huolimatta nauraneet niin paljon yhden päivän aikana.
Meillä oli huoneistohotelli Playa de las Americasissa, ja siellä kierreltiin kaupunkia ristiin rastiin, valittiin vähän vähemmän turistimaiset ravintolat Los Christanosin puolella. Oli ihana loma, ja kaikkea muuta kuin juntti (minun mielestäni).
Meillä lapset saavat tutustua erilaisiin kulttuureihin ihan koulussa ja kaveripiirissään. Muuttakaa tekin ihmeessä tällaiselle maahanmuuttajavaltaiselle alueelle, kulttuurielämykset on taattu :)
Ja toki erilaisista taustoista olevien ihmisten kanssa eläminen arjessa avartaa ihan toisella tavalla kuin parin viikon hotelliloma jossain ulkomailla. Vai tutustutteko oikeasti lomanne aikana lasten kanssa matkustaessanne paikallisiin niin että pääsette heidän koteihinsa tai esimerkiksi syötte tai edes keskustelette muuten kuin ravintolan tarjoilijan kanssa? Ei ole meille ainakaan onnistunut.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2014 klo 13:46"]
Minusta vanhempien tehtävä on antaa lapsillee parhaimmat mahdolliset eväät elämään. Matkustelun kautta saatavat kokemukset on yksi asia, mutta ei se ainoa asia mitä lapsille on hyvä "opettaa".
Ikävä tosi asia minkä olen havainnut on se, että yleensä (eivät toki aina) ne jotka eivät matkustele, eivät juuri muitakaan virikkeitä tarjoa lapsilleen. Ja nuo "muut virikkeet" voivat olla esim. kasvimaan hoitaminen, puiden pilkkominen, teatterissa käyminen ymv. juttuja joita minusta JOKAISEN pitää osata/kokea.
En siis asettaisi vastaikkain esim. sitä että mennään perheen kanssa soutelemaan ja kalastamaan lähijärvelle vert. mennään perheen kanssa lomamatkalle Thamaahan tai Ranskaan, vaan lapset tarvitsevat noita MOLEMPIA kokemuksia.
Kyse on siitä, että usein ne jotka eivät matkustele eivät usein lapselleen muitakaan "kokemuksia" anna. Kylmä totuus on se, että (en puhu nyt ruuasta vaan miljööstä) joku käy lasten kanssa "ulkona syömässä" mikä tarkoittaa aina kanakoria läheisellä ABC:llä, ja joku toinen kun vie lapset ulos syömään se tarkoittaa esim. Viikinki ravintola Haraldiin (lasten lempipaikka) tai sushia syömään (uusia kokemuksia) eikä ns. jumiudu aina siihen yhteen ja samaan.
[/quote]
Kai se on arvokysymys. Minä matkustelin jo köyhänä opiskelijana ollessani, säästin vain hiki hatussa ja paiskin töitä. Kaiken ei tarvitse olla priimaa siellä matkakohteessa ja tarjousten kyttääminen kannattaa.
Matkailu kyllä avartaa, varsinkin jos kohteena on jokin muu kuin turistirysä, jossa voi olla mahdollista saada kosketusta paikalliseen kultuuriin esim. ruuan, nähtävyyksien, tekemisen, historian, erilaisten ihmisten kautta. Lapsi oppii, että on olemassa äärettömän monta erilaista ja omasta tavasta paljon poikkeavia tapoja elää. Esimerkiksi Aasiassa käyminen on todella silmiä aukaiseva kokemus jo pelkästään sen ihmismäärän vuoksi. Kyllä on muutama suomalainen siinä kuin pisara meressä.