Lue keskustelun säännöt.
Yliopiston käyminen on ajanhaaskausta
18.03.2014 |
Tosiasia on myös se, että työpaikkoja yksinkertaisesti katoaa globalisaation mukana ulkomaille. Silloin jäljellä olevista duuneista on kilpailemassa isompi määrä työnhakijoita, myös korkeasti koulutettuja. Ja kaikki ei voi olla päälliköitä, kun jonkun pitää tehdä ne duunitkin.
Nykyään parhaiten pärjää työmarkkinoilla kun oikeasti osaa tehdä hyvin jotain. Ei riitä että on lukenut yliopistossa jonkun kurssin aiheeseen liittyen.
Ja melkein naurattaa (hinta tosin yhtä paljon itkettää) kun tulee sellaisia nuoria johdon konsultteja vastaan, jotka on saaneet kyllä hyvän slideshow briiffauksen firmoiltaan (samat teestit ja totuudet tosin nähty jo parikymmentä vuotta sitten) ja ymmärtävät asiat ehkä jotenkin teoriassa, mutta mitään konkreettisia päämäärään pääsemiseksi tarvittavia toimenpiteitä eivät sitten enää osaakaan suositella, vaan kaikki on enemmänkin ohutta yläpilveä.
Kommentit (38)
Niin, siinähän sitä työssä oppii sitten. Kyllä ne duunaritkin oppivat ne käytännön asiat sitten työelämässä vasta, eikä vain yliopiston käyneet. Sellaista se on elämä meidän yhteiskunnassamme, koulussa opetellaan teoriat (ja useimmissa lisäksi vähän käytäntöä työssäoppimisen kautta ja käytännöllisten opintojen kautta), sitten työelämässä harjoitellaan sitä käytäntöä ja pikkuhiljaa päästää soveltamaan niitä teorioita käytäntöön. Tai ainakin se olisi se ihanne. Olen ollut sekä duunarihommissa, että myöhemmin käynyt yliopiston ja sitten työelämässä alallani. Uskallan kyllä väittää, että jokaisessa työpaikassa joutuu erikseen opettelemaan sen käytännön juuri siihen kyseiseen työhön, ja kun sen on oppinut, niin on päässyt soveltamaan niitä opittuja teorioita, jotka osa ovat varmasti turhia, mutta iso osa hyvin hyödyllisiä. Työskentelen kasvatusalalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meinaatko että yliopistoista tulee vai jotain johtajia ja paperinpyörittelijöitä? Itse oon ihan kyllä suorittavan työn tekijä, FM (tietojenkäsittelytiede) ja koodaan työkseni.
Ei tietenkään esim. omassa hommassani se tutkinto sinänsä riitä siihen että on oikea asiantuntija, mutta se on hyvä pohja jolta lähteä hankkimaan sitä kokemusta työelämässä ja kehittyä käytännön asiantuntijaksi. Sellaiseksi, joka osaa tosiaan tehdä hyvin hommansa ja kokemuksen karttuessa ehkä suunnitella isompiakin kokonaisuuksia.
No turhin ehkä tällä hetkellä ammattikorkea. Heille ne työpaikat ei riitä kun yliopistolaisia hakee samoihin töihin,
Suomen koulutusjärjestelmässä on niin paljon ilmaa ja huttua, että enpä tiedä mistä kannattaisi lähteä pöhötystä laskemaan. Yksi ongelma on se, että joka työhön, vaikka se olisi miten alkeellista, vaaditaan kolmen vuoden opiskelut. Nykyään ei varmaan pääse edes kylmäköksi, tarjoilijaksi eikä edes laitoshuoltajaksi ilman vuosien opiskelua. Kumma kyllä samoista töistä selvittiin oikein hyvin muutama vuosikymmen sitten ilman mitään alan opintoja, lyhyt perehdytys työpaikalla riitti.
Toinen ongelma on liika korkeakoulutus, joka syö opiskelijoiden motivaatiota (alojen työt eivät lisäänny, vaikka korkeakoulutettujen 'osaajien' määrä kasvaakin) ja maksaa tietenkin myös yhteiskunnalle yliopistojen ylläpitona ja välillisesti sen takia, että tuhansia opiskelijoita istuu tyhjän panttina vuosikausia opiskelemassa sen sijaan, että tekisivät jotain tuottavaa. Työuria pitäisi minusta venyttää alkupäästä eikä lopusta - Suomessa on aivan yleistä, että turha maisteri saa ensimmäisen työpaikkansa himpan alle 30-vuotiaana. Ihan käsittämätöntä! Ja sitten he kuvittelevat tosiaan osaavansa jotakin, vaikka ovat täysin irrallaan todellisuudesta. Ja mitä järkeä on maisteri-, tuplamaisteri- ja tohtoriopinnoissa kun töissä näitä opiskeltuja asioita voi aniharvoin todella käyttää. Teorioita voi pyöritellä kuka hyvänsä jos ei keksi mitään järkevää tekemistä, mutta ei siitä mitään hyötyä kenellekään ole. Ns. maalaisjärjellä pääsee usein nopeammin ja tehokkaammin tuloksiin.
Suomessa on järkyttävän kokoinen koulutussektori saman pöhötystaudin takia, joka vaivaa koko julkista sektoria. Koko ajan vaan lisätään vaatimuksia, ja keksitään uusia velvoitteita, vaikka näistä ei ole osoitettu olevan mitään hyötyä. Päinvastoin ne johtavat siihen, että opiskelijat valmistuvat aina vaan hitaammin (usein työttömyyteen) ja monet turhautuvat koko prosessin turhuuteen jo ennen valmistumistaan. Lisäksi opiskelu, jonka turhuus on selvää jo opiskelijoillekin, vieraannuttaa opiskelijat työnteon meiningistä ja rohkeasta ajattelusta, koska jos 3-kymppiseksi astii vaan oksentelee toisten ajatuksia paperille, ei sellaisesta ihmisestä enää kasva muuta kuin paperinpyörittelijä ja yhteiskunnan virkamieselätti. Eikä niille nykyään enää löydy palkanmaksajia kun yrittäminen on tehty todella vaikeaksi ja kilpailukyvyttömäksi vaihtoehdoksi.
Yliopisto: opettajat, lääkärit, insinöörit
Amk: sairaanhoitajat, poliisit, kirjanpitäjät
nämäkö turhia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 09:35"]
Yliopisto: opettajat, lääkärit, insinöörit
Amk: sairaanhoitajat, poliisit, kirjanpitäjät
nämäkö turhia?
[/quote]
Yliopisto: kielenkääntäjät, lastentarhanopettajat, toimittajat, valtiotieteilijät, psykologit, sekalaiset EU-tukiprojektien koordinaattorit, papit jne
Amk: medianomit, tradenomit, sosionomit jne.
Kyllä, ihan turhaan ovat opiskelleet yliopistossa tai ylipäätään.
Voihan olla, että tää opiskelu on turhaa, mutta on kiva lusmuta valtion tuilla ja hyvällä omallatunnolla nää kuutisen vuotta. On myös aina se mahdollisuus, että saa hyvän työpaikan, toisin kuin jollakulla täysin kouluttamattomalla. Eräs huuhaahumanisti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika huono provo, keksi parempia, kun olet tauolla sieltä Siwan kassalta.
T. DI
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 10:55"]
Aika huono provo, keksi parempia, kun olet tauolla sieltä Siwan kassalta.
T. DI
[/quote]
En ole ap, mutta satun tuntemaan eräänkin DI:n, jotka eivät ole päässeet edes Siwan kassalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 09:35"]
Suomen koulutusjärjestelmässä on niin paljon ilmaa ja huttua, että enpä tiedä mistä kannattaisi lähteä pöhötystä laskemaan. Yksi ongelma on se, että joka työhön, vaikka se olisi miten alkeellista, vaaditaan kolmen vuoden opiskelut. Nykyään ei varmaan pääse edes kylmäköksi, tarjoilijaksi eikä edes laitoshuoltajaksi ilman vuosien opiskelua. Kumma kyllä samoista töistä selvittiin oikein hyvin muutama vuosikymmen sitten ilman mitään alan opintoja, lyhyt perehdytys työpaikalla riitti.
Toinen ongelma on liika korkeakoulutus, joka syö opiskelijoiden motivaatiota (alojen työt eivät lisäänny, vaikka korkeakoulutettujen 'osaajien' määrä kasvaakin) ja maksaa tietenkin myös yhteiskunnalle yliopistojen ylläpitona ja välillisesti sen takia, että tuhansia opiskelijoita istuu tyhjän panttina vuosikausia opiskelemassa sen sijaan, että tekisivät jotain tuottavaa. Työuria pitäisi minusta venyttää alkupäästä eikä lopusta - Suomessa on aivan yleistä, että turha maisteri saa ensimmäisen työpaikkansa himpan alle 30-vuotiaana. Ihan käsittämätöntä! Ja sitten he kuvittelevat tosiaan osaavansa jotakin, vaikka ovat täysin irrallaan todellisuudesta. Ja mitä järkeä on maisteri-, tuplamaisteri- ja tohtoriopinnoissa kun töissä näitä opiskeltuja asioita voi aniharvoin todella käyttää. Teorioita voi pyöritellä kuka hyvänsä jos ei keksi mitään järkevää tekemistä, mutta ei siitä mitään hyötyä kenellekään ole. Ns. maalaisjärjellä pääsee usein nopeammin ja tehokkaammin tuloksiin.
Suomessa on järkyttävän kokoinen koulutussektori saman pöhötystaudin takia, joka vaivaa koko julkista sektoria. Koko ajan vaan lisätään vaatimuksia, ja keksitään uusia velvoitteita, vaikka näistä ei ole osoitettu olevan mitään hyötyä. Päinvastoin ne johtavat siihen, että opiskelijat valmistuvat aina vaan hitaammin (usein työttömyyteen) ja monet turhautuvat koko prosessin turhuuteen jo ennen valmistumistaan. Lisäksi opiskelu, jonka turhuus on selvää jo opiskelijoillekin, vieraannuttaa opiskelijat työnteon meiningistä ja rohkeasta ajattelusta, koska jos 3-kymppiseksi astii vaan oksentelee toisten ajatuksia paperille, ei sellaisesta ihmisestä enää kasva muuta kuin paperinpyörittelijä ja yhteiskunnan virkamieselätti. Eikä niille nykyään enää löydy palkanmaksajia kun yrittäminen on tehty todella vaikeaksi ja kilpailukyvyttömäksi vaihtoehdoksi.
[/quote]Tämä on kyllä totta.
Arvelen, että suomalainen kouluhallinto suuressa viisaudessaan alkaa kitkeä liikaa koulutusta peruskoulusta, joka on Suomen koulujärjestelmän ainoa osa-alue, joka näyttää tuottavan kansainvälisesti jollakin tavalla kilpailukykyistä tulosta. Turhaan yliopistokoulutukseen tartutaan ihan viimeiseksi, vähän sen jälkeen kun maasta on lopetettu armeija ja poliisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 10:55"]
Aika huono provo, keksi parempia, kun olet tauolla sieltä Siwan kassalta.
T. DI
[/quote]
Word.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 10:31"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 09:35"]
Yliopisto: opettajat, lääkärit, insinöörit
Amk: sairaanhoitajat, poliisit, kirjanpitäjät
nämäkö turhia?
[/quote]
Yliopisto: kielenkääntäjät, lastentarhanopettajat, toimittajat, valtiotieteilijät, psykologit, sekalaiset EU-tukiprojektien koordinaattorit, papit jne
Amk: medianomit, tradenomit, sosionomit jne.
Kyllä, ihan turhaan ovat opiskelleet yliopistossa tai ylipäätään.
[/quote]
Kyllä on taas katkeraa ammattikoululaisen kitinää. Huomaa ettei sitä korkeampaa koulutusta ole kun ei ajatus kulje sitten yhtään, minkä tuo yo. lista hyvin osoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todennäköisesti se Siwan kassakin on maisteriopiskelija.
Eli esim. Opettajien, lääkäreiden, psykologien, arkkitehtien, insinöörien, lastentarhanopettajien jne. koulutukset ovat mielestäsi täysin turhia? Että ennemmin sitä oppis vaan tekemällä? Luojan kiitos en oo joutunu esim. leikkaukseen jossa kirurgi olis ajatellut että jos ei nyt onnistu niin seuraavalla kerralla ehkä sitten.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 09:35"]
Suomen koulutusjärjestelmässä on niin paljon ilmaa ja huttua, että enpä tiedä mistä kannattaisi lähteä pöhötystä laskemaan. Yksi ongelma on se, että joka työhön, vaikka se olisi miten alkeellista, vaaditaan kolmen vuoden opiskelut. Nykyään ei varmaan pääse edes kylmäköksi, tarjoilijaksi eikä edes laitoshuoltajaksi ilman vuosien opiskelua. Kumma kyllä samoista töistä selvittiin oikein hyvin muutama vuosikymmen sitten ilman mitään alan opintoja, lyhyt perehdytys työpaikalla riitti.
Toinen ongelma on liika korkeakoulutus, joka syö opiskelijoiden motivaatiota (alojen työt eivät lisäänny, vaikka korkeakoulutettujen 'osaajien' määrä kasvaakin) ja maksaa tietenkin myös yhteiskunnalle yliopistojen ylläpitona ja välillisesti sen takia, että tuhansia opiskelijoita istuu tyhjän panttina vuosikausia opiskelemassa sen sijaan, että tekisivät jotain tuottavaa. Työuria pitäisi minusta venyttää alkupäästä eikä lopusta - Suomessa on aivan yleistä, että turha maisteri saa ensimmäisen työpaikkansa himpan alle 30-vuotiaana. Ihan käsittämätöntä! Ja sitten he kuvittelevat tosiaan osaavansa jotakin, vaikka ovat täysin irrallaan todellisuudesta. Ja mitä järkeä on maisteri-, tuplamaisteri- ja tohtoriopinnoissa kun töissä näitä opiskeltuja asioita voi aniharvoin todella käyttää. Teorioita voi pyöritellä kuka hyvänsä jos ei keksi mitään järkevää tekemistä, mutta ei siitä mitään hyötyä kenellekään ole. Ns. maalaisjärjellä pääsee usein nopeammin ja tehokkaammin tuloksiin.
Suomessa on järkyttävän kokoinen koulutussektori saman pöhötystaudin takia, joka vaivaa koko julkista sektoria. Koko ajan vaan lisätään vaatimuksia, ja keksitään uusia velvoitteita, vaikka näistä ei ole osoitettu olevan mitään hyötyä. Päinvastoin ne johtavat siihen, että opiskelijat valmistuvat aina vaan hitaammin (usein työttömyyteen) ja monet turhautuvat koko prosessin turhuuteen jo ennen valmistumistaan. Lisäksi opiskelu, jonka turhuus on selvää jo opiskelijoillekin, vieraannuttaa opiskelijat työnteon meiningistä ja rohkeasta ajattelusta, koska jos 3-kymppiseksi astii vaan oksentelee toisten ajatuksia paperille, ei sellaisesta ihmisestä enää kasva muuta kuin paperinpyörittelijä ja yhteiskunnan virkamieselätti. Eikä niille nykyään enää löydy palkanmaksajia kun yrittäminen on tehty todella vaikeaksi ja kilpailukyvyttömäksi vaihtoehdoksi.
[/quote]
tässä vuodatuksessa on melkoisia peruslogiikan puutteita. Siinä syytetään koulutusjärjetlemää siitä, että yritykset eivät palkkaa kouluttamattomia ihmisiä, vaikka valinta on ihan niiden yritysten ja jopa yksittäisten palvelunkäyttäjien (kyllä sä voit palkata mummoasi kotihoitamaan jonkun peruskoulun keskenjättäneenkin, jos et luule, että siihen tarvitaan kolmivuotista lähihoitajakoulutusta). Ja sit sä jotenkin äität, että kaikkien ihmidten pitäisi tehdä duoritavan portaan työtä joka ei vaadi koulutusta, mutta kuitenkaan et pidä osanss työuraa opiskelijoiden töitä näissä samaisissa työpaikoissa opintojensa aikana, vaan lasket vain maisterinkoulutksen jälkeisn työuran. Tämä kirjoitus edustaa sen sortin "rohkeaa ajattelua", johon tunnetusti pääsee vain rutkalla tietämättömyydellä ja syiden ja seurausten sekoittamisella. Suomalaisen yhteiskunnan ja talouden ongelma on nimenomaan se, että tämmöistä "ajattelua" on meillä nykyään niin paljon, sillä valitettavasti virheellisistä lähtökohdista väärällä laskukaavalla harvoin pääsee tuottavaan tulokseen
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 11:50"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 10:31"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 09:35"]
Yliopisto: opettajat, lääkärit, insinöörit
Amk: sairaanhoitajat, poliisit, kirjanpitäjät
nämäkö turhia?
[/quote]
Yliopisto: kielenkääntäjät, lastentarhanopettajat, toimittajat, valtiotieteilijät, psykologit, sekalaiset EU-tukiprojektien koordinaattorit, papit jne
Amk: medianomit, tradenomit, sosionomit jne.
Kyllä, ihan turhaan ovat opiskelleet yliopistossa tai ylipäätään.
[/quote]
Kyllä on taas katkeraa ammattikoululaisen kitinää. Huomaa ettei sitä korkeampaa koulutusta ole kun ei ajatus kulje sitten yhtään, minkä tuo yo. lista hyvin osoittaa.
[/quote]
Nyt meni kyllä metsään. Koulutususkovaiset ovat samanlaisia kuin pakkoruotsin kannattajat, aina väittämässä eri mieltä olevia muka tyhmemmiksi ja vähemmän opiskelleiksi vain siksi, että nämä ovat vetäneet eri johtopäätökset kuin he itse. Kyllä, on aloja, joissa yliopisto-opinnot ovat täysin ylimitoitettuja, eivätkä ne toisaalta kuitenkaan aina takaa edes opiskelijan ammattitaitoa. Esimerkiksi kielialalla oma aktiivisuus ja lahjakkuus on hyvin tärkeää, eikä niitä voi korvata muutaman vuoden yliopisto-opinnoilla. Samoin lastentarhanopettajat ja psykologit vetävät hommansa 99-prosenttisesti persoonalla ja perstuntumalla, joka tietenkin kokemuksen myötä kehittyy. Sitten on tämä porukka, joka täyttelee julkisen sektorin rahahakemuksia ja muka valvoo rahanjaon oikeellisuutta maisteripohjalta, vaikka kuka hyvänsä lukutaitoinen pystyisi samaan työhön.
Oppimiskykyä pitää tietenkin olla kaikissa töissä, mutta sen erottelee jo ylioppilastutkinto aika tehokkaasti, tai ainakin erotteli silloin kun kaikki aineet oli vielä pakko kirjoittaa muutaman viikon sisään. Nykyään kaikki vaativammat kokeet onkin vesitetty, jotta kukaan ei pahoita mieltään, ja että kaikki vähemmänkin lahjakkaat pääsevät haluamalleen alalle. Myös yliopisto-opinnot on vesitetty hauki on kala-tasolle, ja tätä kurssikirjojen ulkoaopettelua (usein huonosti ja väärin ymmärtäen) harrastetaan tolkuttoman pitkä aika. Käytännössä kaikki läpäisevät kaikki tentit, koska vaatimukset ovat heikoimpien oppijoiden tasolla, ja hyvin alhaiset. Gradu on ensimmäinen asia, jossa opiskelijalta vaaditaan pienintäkään oma-aloitteisuutta, ja sepä jääkin aika monelta tekemättä.
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 12:15"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2014 klo 09:35"]
Suomen koulutusjärjestelmässä on niin paljon ilmaa ja huttua, että enpä tiedä mistä kannattaisi lähteä pöhötystä laskemaan. Yksi ongelma on se, että joka työhön, vaikka se olisi miten alkeellista, vaaditaan kolmen vuoden opiskelut. Nykyään ei varmaan pääse edes kylmäköksi, tarjoilijaksi eikä edes laitoshuoltajaksi ilman vuosien opiskelua. Kumma kyllä samoista töistä selvittiin oikein hyvin muutama vuosikymmen sitten ilman mitään alan opintoja, lyhyt perehdytys työpaikalla riitti.
Toinen ongelma on liika korkeakoulutus, joka syö opiskelijoiden motivaatiota (alojen työt eivät lisäänny, vaikka korkeakoulutettujen 'osaajien' määrä kasvaakin) ja maksaa tietenkin myös yhteiskunnalle yliopistojen ylläpitona ja välillisesti sen takia, että tuhansia opiskelijoita istuu tyhjän panttina vuosikausia opiskelemassa sen sijaan, että tekisivät jotain tuottavaa. Työuria pitäisi minusta venyttää alkupäästä eikä lopusta - Suomessa on aivan yleistä, että turha maisteri saa ensimmäisen työpaikkansa himpan alle 30-vuotiaana. Ihan käsittämätöntä! Ja sitten he kuvittelevat tosiaan osaavansa jotakin, vaikka ovat täysin irrallaan todellisuudesta. Ja mitä järkeä on maisteri-, tuplamaisteri- ja tohtoriopinnoissa kun töissä näitä opiskeltuja asioita voi aniharvoin todella käyttää. Teorioita voi pyöritellä kuka hyvänsä jos ei keksi mitään järkevää tekemistä, mutta ei siitä mitään hyötyä kenellekään ole. Ns. maalaisjärjellä pääsee usein nopeammin ja tehokkaammin tuloksiin.
Suomessa on järkyttävän kokoinen koulutussektori saman pöhötystaudin takia, joka vaivaa koko julkista sektoria. Koko ajan vaan lisätään vaatimuksia, ja keksitään uusia velvoitteita, vaikka näistä ei ole osoitettu olevan mitään hyötyä. Päinvastoin ne johtavat siihen, että opiskelijat valmistuvat aina vaan hitaammin (usein työttömyyteen) ja monet turhautuvat koko prosessin turhuuteen jo ennen valmistumistaan. Lisäksi opiskelu, jonka turhuus on selvää jo opiskelijoillekin, vieraannuttaa opiskelijat työnteon meiningistä ja rohkeasta ajattelusta, koska jos 3-kymppiseksi astii vaan oksentelee toisten ajatuksia paperille, ei sellaisesta ihmisestä enää kasva muuta kuin paperinpyörittelijä ja yhteiskunnan virkamieselätti. Eikä niille nykyään enää löydy palkanmaksajia kun yrittäminen on tehty todella vaikeaksi ja kilpailukyvyttömäksi vaihtoehdoksi.
[/quote]
tässä vuodatuksessa on melkoisia peruslogiikan puutteita. Siinä syytetään koulutusjärjetlemää siitä, että yritykset eivät palkkaa kouluttamattomia ihmisiä, vaikka valinta on ihan niiden yritysten ja jopa yksittäisten palvelunkäyttäjien (kyllä sä voit palkata mummoasi kotihoitamaan jonkun peruskoulun keskenjättäneenkin, jos et luule, että siihen tarvitaan kolmivuotista lähihoitajakoulutusta). Ja sit sä jotenkin äität, että kaikkien ihmidten pitäisi tehdä duoritavan portaan työtä joka ei vaadi koulutusta, mutta kuitenkaan et pidä osanss työuraa opiskelijoiden töitä näissä samaisissa työpaikoissa opintojensa aikana, vaan lasket vain maisterinkoulutksen jälkeisn työuran. Tämä kirjoitus edustaa sen sortin "rohkeaa ajattelua", johon tunnetusti pääsee vain rutkalla tietämättömyydellä ja syiden ja seurausten sekoittamisella. Suomalaisen yhteiskunnan ja talouden ongelma on nimenomaan se, että tämmöistä "ajattelua" on meillä nykyään niin paljon, sillä valitettavasti virheellisistä lähtökohdista väärällä laskukaavalla harvoin pääsee tuottavaan tulokseen
[/quote]
Täytyy myöntää, että en aivan seurannut ajatuksenjuoksuasi, koska kirjoituksesi oli täynnä kirjoitus- ja ajatusvirheitä. Jos voisit muotoilla viestisi loogiseksi kokonaisuudeksi mm. kappalejakoa, välimerkkejä ja ehkä jopa jonkinlaista loogista teemaa käyttäen, olisi helpompi keskustella. Esimerkiksi kun väität toisen keskustelijan käyttävän 'virheellisiä lähtökohtia' ja 'väärää laskukaavaa', olisi hyvä tarkentaa, mitä nämä tarkalleen ottaen ovat.
Kauheen vaikee päästä tutkijaksi jos ei käy yliopistoa. Eivät niinkun ota maailmalla tosissaan.
Saisitkohan jostain kriisiapua? Varmista kuitenkin, että avun antajalla on riittävän matala koulutus, ettei tule kamalia vahinkoja.