Mitä tehdä kun 9 v tyttö haluaa koiran?

EI NÄIN

Vaikka tyttö kuinka koiraa hoitaisi, niin ei 9-vuotias millään osaa kouluttaa koirasta yhteiskuntakelpoista (ei muutenkaan eikä etenkään kun perheessä ei ole aikaisemmin koiraa).

Toisekseen itse en edes uskaltaisi päästää noin pientä tyttöä alusta asti itsekseen ulkoiluttamaan koiraa. Mitä, jos joku iso koira päättää hyökätä chihuahuan kimppuun (itse kissaa ja pientä koiraa ulkoiluttaessa joudun olemaan hyvin varuillani, ettei joku kuriton rakki hyökkää)? Se on sitten koiran (ja ehkä jopa tytön) menoa sitten.

Enkä muutenkaan jättäisi koiraa lapsen vastuulle ulkona, sillä lapsen havainnointikyky on kuitenkin rajallinen. Aika ajoinhan käy näitä, että koira mennyt hissiin lapsen kanssa ja talutushihna jäänyt ulkopuolelle vahingossa. :/

:(

Sopikaa harjoitusviikosta. Kun viikko alkaa, herätä tyttö joka aamu kello 06.00 ja anna hänelle hihna käteen ja pistä ulos lenkille. Tätä rataa muutkin velvollisuudet viikon ajan. Jos tyttö tekee kaiken mukisematta ja ajallaan, osta koira.

Ensinnäkään chichuahuaa ei missään nimessä kannata ottaa. Rotu on kaikkea muuta kuin lempeä ja helppohoitoinen, vaikka näyttääkin pieneltä ja söpöltä.

Chihuahuan luonne on usein aggressiivinen ja se puree yleisesti myös perheenjäseniään. Vaatii panostusta ja jatkuvaa koulutusta, jotta rotutyypillisestä aggressiivisyydesta voi päästä eroon. Ei sovi missään nimessä pikkulasten koiraksi.

Kannattaa lukea chihuahuan aggressiivisesta luonteesta ja millaista koulutusta se vaatii:

http://www.chihuahuawardrobe.com/how-to-teach-a-chihuahua-not-to-bite/

Lapsiperheen koiraksi sopivat ihan eri rodut, kuten aina lempeät ja kiltit beagle, bichon frise ja lyhytkarvainen kääpiömäyräkoira.

Mitä lapsen ikään tulee, niin lastenpsykologien mielestä alle 15-vuotiaan vastuulle ei voi ottaa eläintä. Vanhempi on aina vastuussa eläimen hoidosta, ei lapsi.

Itsellämme oli sama tilanne kuin teillä. Tytär alkoi 9-vuotiaana mankua koiraa, mutta otimme koiran vasta, kun tytär oli 11-vuotias ja valmis hoitamaankin sitä. Tytär lupasi hoitaa kaikki ulkoilutukset, mutta omasta lapsuudestani tiesin, että se on liian suuri taakka lapselle.

Kääpiömäyräkoiramme on nyt jo kohta 10-vuotias ja ollut koko perheen rakas perheenjäsen ja sylivauva saapumisestaan lähtien. Tytär on jo 20-vee yliopisto-opiskelija, mutta koira ja tytär nukkuvat edelleen samassa sängyssä kuin silloin kun tytär oli pikkutyttö. Tyttären poissaollessa koira nukkuu minun ja miehen välissä. :)

Niin, siitä ulkoilutuksesta. Vähän aikaa tytär jaksoi viedä kaikki lenkit, mutta pian se kävi liian raskaaksi. Kaikki nämä vuodet on tytär vienyt yhden lenkin, pikkuveli yhden lenkin ja minä tai mies yhden lenkin. Näin kenellekään ei tule liikaa stressiä tai rajoitteita koiran hoidosta.

Pakko laittaa tähän vielä netistä löytämäni suloinen mäyräkoiravideo, joka kuvaa hyvin rodun ihmisrakkautta:

Onnea

Ikäviä uutisia. Prilla (chihuahuamme) lopetettiin viime viikolla. Se käyttäytyi hyvin agressiivisesti. Ilm. ei sosiaalistattu sitä kunnolla ja puri minua monta kertaa.

Toki tyttärelleni tuli valtava ikävä tätä, koska olihan se sitä hoitanut ensimmäisen kuukauden. Toki olihan tyttäreni ihan sen kaveri, mutta sitten hän sai parempia kavereita luokaltaan. Suoraan koulusta saatettiin mennä kaverille (lupa kyllä kysytään aina). Joskus tulo kavereita katsomaan Prillaa, mutta kotona netitiä ei tippaakaan kiinnostanut ulkoiluttaminen.

Kun talvi ja lumi tuli, niin hyvä jos 15 min lenkille pääsi tyttäreni kanssa, kun pelasi usein "Moviestar planet" (jos tuollainen oli?) peliä, mistä kaveriltaan kuullut. Täytyy kyllä sanoa, että ei ihan heti saa uutta koiraa/lemmikkiä. *näköjään katsoo jackrusseli mix pentuja tabletilta*

T. Ap

Sama täällä, tosin poika kyseessä. Minä olen niin kamala, että en suostu, koska en halua itse ryhtyä koiranomistajaksi. Rakastan eläimiä, mutta en ole valmis laittamaan hommaan niin paljon aikaa, kuin koira tarvitsee. Tässä maassa on jo ihan tarpeeksi vasemmalla kädellä hoidettuja eläimiä, mielestäni se on julmaa.

Ja ei todellakaan voi olettaa, että 9-vuotias hoitaisi koiran itsenäisesti. Onhan niitä poikkeuksia, mutta en ole valmis ottamaan riskiä enkä edes halua laittaa pojalle niin isoa vastuuta.

Vanha keskustelu, mutta nooh...

Mielestäni 9v on liian nuori, sain itse 13-vuotiaana ensimmäisen koirani, joka on pääosin vastullani, periaattessa minun koira, vaikken maksakaan. Koulutan itsse, pesen yms itse ja lenkkeilytämme äitini kanssa, yleensä kuitenkin minä. 9-vuotiaana en olisi ollut valmis. No, mihin päädyitte?

Siitäs saitte! Ei koskaan varsinkaan koiraa noin pienelle. Ei herranen aika! Sitten ku lapsi on tollanen ja kukaan ei viä viä ulos lenkille tai kakalle nii sit ihmetellään et miks se kakkaa sisälle... mieluummin 10veelle joku hamsteri ku ne ei elä ku maksimissan vuoden... ite sain "oman" kanin ku olin 7 tai 8, mutta vanhemmat siivos niitten kopit ja yms. itse kyllä ruokein ja kävin välillä katsomassa et miten.pärjää kun on ulkona. Nyt oon pian 13-vuotias ja kesän aikana tehny hommia josta saan palkan. Tällä rahalla olen ajatellut hankkia kaksi marsua ja sitten rahaa riittäisi oston jälkeen marsujen vuoden ruokiin. Toki saan koukun alettua viikkorahaa ja ostan sillä itselleni jotain kivaa ja sitten jos laskelmani tuon vuoden ajan kestävät rahat ruokiin yms menevät mönkään niin on jotain rahaa millä ne elättää... ja ensi kesänä taas kuitenkin teen hommia niin säästyy enemmän rahaa ja pian pääsen kesätöihinkin.

Meillä alkoi koiravinkuna suurinpiirtein tuon ikäisenä. Ostin hamsterin, jonka hoito on niinkin raskasta kuin kopin siivous 1krt 1-2 viikkoa ja ruokakupin täydennys ja juomaveden vaihto päivittäin. Hamsteri elää n 2v. Kun tämä projekti oli sitten loppu, ja lapsi huomasi että hoidettava on, vaikka miten olisi muuta kivaa, niin loppui se koiramarinakin ihan samantien. Ei ol etarvinnut asiaan palata koiran, eikä minkään muunkaan kotieläimen osalta.

No ei se 9 v kyllä hoida sitä koiraa kokonaan yksin.

Työkaveri ehdotti lapsen herättämistä joka aamu klo 6 ja pistämistä puolkesi tunniksi ulos pehmokoiran kanssa, tätä piti jatkaa viikkoja.

Riippuu tietysti lapsesta mutta en usko että 9v jaksaisi hoitaa koiran kokonaan yksin. Kannattaa odottaa ainakin muutama vuosi.

Kokeilepa sitä, että ostat kaulapannan ja remmin. Sitten sovitte lapsen kanssa mihin aikaan päivässä ja kuinka pitkä lenkki pitää tehdä. Jos tämä sujuu ilman murinoita kuukauden, niin eiköhän se sitten sen koirankin kanssa suju;)

9-vuotias ei jaksa? No ei tietenkään jaksa jos lapselle ei aseteta mitään odotuksia jaksamisesta.

Joko hommaatte koiran tai sitten ette, mutta jos päävastuu ulkoilutuksista on lapsella, niin hommaatte sekä lapselle että koiralle tarpeelliset ulkoiluvermeet, ja sitten lapsi ja koira ulkoilevat mikäli terveydentila sen sallii.

Tietysti lapsi saattaa luvata vaikka mitä, mutta se on kasvatuksen paikka saada lapsi ymmärtämään lupailunsa merkitys ja seuraamukset.

Sinä tunnet lapsesi varmaan paremmin, kuin me täällä, mutta noin lähtökohtaisesti en suosittelisi koiraa perheeseen, jossa joku perheenjäsen sen hankkimista vastustaa. Siitä seuraa todennäköisesti ongelmia. Sitä suurempia ongelmia, kun vastustajana on "perheen pää", koska sinä joudut olemaan aikuisena koirasta viime kädessä vastuussa, vastata eläinlääkärikuluista ja ruoan yms. hankinnasta. Miettikää tarkkaan.

Ei voi antaa 9 v vastuuta koirasta. Odota muutama vuosi jos sitten. Koirasta kovasti työtä. En halua. Matkustelen sen verran paljon että olisi mahdotonta jos olisi koira.

Kyllä nyt noin pienen koiran 9v jaksaa ulkoiluttaa. Monta kertaa päivässä ne menee ulos? 4 kertaa? Kauan sellainen minikoira jaksaa kävellä? Puoli tuntia ehkä?

Lapselle ei  missään nimessä lemmikkiä, ei minkäänlaista. Piste.

Näitä on nähty. Lapsi lupaa ja vannoo hoitaa, mutta kappas. Alkuinnostuksen jälkeen koira/kissa/hamsteri jääkin heitteille kun vanhemmat eivät suostu hoitamaan eikä lasta enää kiinnosta.

Aikuinen on AINA ensisijaisesti vastuussa eläimestä ja sen hyvinvoinnista.

En suostuisi, mikäli joku aikuinen ei olisi valmis ottamaan koirasta hoitovastuuta. Voihan olla että tyttö jaksaisi hoitaa itsenäisestikin, mutta luultavasti ainakin osa hoidosta jäisi vanhempien vastuulle.

En kyllä tiedä tosta rodusta, että suostuuko chihuahuakaan kunnon lenkille, jos sataa tai on kamalan kylmä... eiköhän sitten riitä vaan lyhyt pissatuspyrähdys  siellä pihalla.

Juu, ei tuon ikäisen vastuulle yhtäkään koiraa. Jos otatte koiran, niin se pitää ottaa sillä asenteella, että vanhemmat kuitenkin sen ulkoilutukset hoitaa sen 3xpäivä. Jos lapsi sitä haluaa joskus viedä ulos niin se on vain bonusta, lapsen ulkoiluttamisen varaan ei kannata laskea mitään.