Lue keskustelun säännöt.
Ryhtyisitkö sijaissynnyttäjäksi?
17.03.2014 |
Äityli-ringissä pohdimme kuka meistä olisi valmis sijaissynnyttäjäksi, ja vain yhdelle viidestä asia olisi ihan ok, mutta vain jos lapsen vanhemmat olisivat läheisiä ystäviä tai sukulaisia. Kaikille muille ajatus oli mahdoton. Ryhtyisitkö sinä sijaissynnyttäjäksi ja millä ehdoin?
Kommentit (33)
En ryhtyisi. Raskauteen ja synnytykseen liittyy aina riskejä. Ja vaikka lapsi ei olisi biologisesti minun, en usko, että synnytetyn lapsen poisantaminen olisi ihan helppoa - luulen että se tuntuisi samalta kuin antaa oma lapsi pois.
Ymmärrän hyvin lapsettomien tuskan enkä halua vähätellä sitä lainkaan. Silti olen sitä mieltä, että joskus on vaan hyväksyttävä luonnon oikut ja se, että lasta ei voi kaikki saada. Ei voi ajatella, että lapsi on saatava keinolla millä hyvänsä. Jos läheinen ystävä/sisko ei löydä elämäänsä miestä, niin en mä mun miestäkään lainaa - minusta tämä on vähän sama juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todennäköisesti en. Kannatan adoptoimista lapsettomuustilanteissa, joissa tuo tulisi kyseeseen. Kenenkään mukavuussynnyttäjäksi en ikinä rupeaisi.
Mä oon miettinyt tätä sijaissynnytys-asiaa nyt aika paljon.
Mua vähän pelottaa, että se voi mennä siihen, että tietyn luokkaiset rikkaat ihmiset maksavat vähäosaisille, rahaa kipeästi tarvitseville, että saisivat vauvan.
Pelottavaa, että laitetaan rahasta odottamaan ja synnyttämään rikkaimmille.
Myöskään kukaan, siis kukaan ihminen ei voi tietää, miten yksilönä sijaissynnyttävä äiti reagoi vauvansa luovuttamiseen, varsinkaan jos ei ole ihan loppuun asti ajatellut mahdollisia seurauksia tai on vaan oman taloudellisen tilanteensa pakottama. Se voi pahimmassa tapauksessa pilata koko loppuelämän.
Lapselle myös voi olla todella todella kova pala, jos esimerkiksi sukulainen lupautuu synnyttämään sukulaiselleen, ja asia paljastuu. Voi olla aikamoinen kriisi edessä lapsella. Täti onkin äiti ja äiti täti jne.
Se on myös lapselle rankkaa irtaantua äidistään.
En tiedä, todella kinkkinen tilanne.
Jos joku tieteilijä kehittelisi mekaanisen kohdun.. En tiedä.
En ryhtyisi. En usko että ihmistä on ns. tehty sellaiseen, koska biologian voima on kuitenkin niin kiistaton.
En aio tulla raskaaksi edes itseäni varten enkä edes kertaakaan - aion siis hyvin todennäköisesti jäädä lapsettomaksi - mutta uskon vahvasti että raskauden myötä joka tapauksessa luontaisesti kiintyisin vauvaan enemmän ja enemmän, joten todennäköisesti lapsesta luopuminen sitten siinä tilanteessa raskauden päätyttyä olisi turhan traumaattista minulle. Se voisi jäädä vaivaamaan suuresti koko loppuelämäni ajaksi. Enkä usko että voisin seurata vaiti ja puuttumatta sivusta (jos oletettaisiin että synnyttäisin jollekin läheiselle sen lapsen) kuinka hän kasvattaisikin minun synnyttämän lapsen sitten jollakin ihan omalla tyylillään. En kai kuitenkaan voisi allekirjoittaa kaikkia hänen kasvatusvalintojaan ja muita asioita, koska ihmiset ovat kuitenkin sen verran erilaisia niissäkin linjauksissaan. Olen sitä mieltä ettei tuollaisilla asioilla kannata lähteä leikkimään.
[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 14:32"]
Mä oon miettinyt tätä sijaissynnytys-asiaa nyt aika paljon.
Mua vähän pelottaa, että se voi mennä siihen, että tietyn luokkaiset rikkaat ihmiset maksavat vähäosaisille, rahaa kipeästi tarvitseville, että saisivat vauvan.
Pelottavaa, että laitetaan rahasta odottamaan ja synnyttämään rikkaimmille.
Myöskään kukaan, siis kukaan ihminen ei voi tietää, miten yksilönä sijaissynnyttävä äiti reagoi vauvansa luovuttamiseen, varsinkaan jos ei ole ihan loppuun asti ajatellut mahdollisia seurauksia tai on vaan oman taloudellisen tilanteensa pakottama. Se voi pahimmassa tapauksessa pilata koko loppuelämän.
Lapselle myös voi olla todella todella kova pala, jos esimerkiksi sukulainen lupautuu synnyttämään sukulaiselleen, ja asia paljastuu. Voi olla aikamoinen kriisi edessä lapsella. Täti onkin äiti ja äiti täti jne.
Se on myös lapselle rankkaa irtaantua äidistään.
En tiedä, todella kinkkinen tilanne.
Jos joku tieteilijä kehittelisi mekaanisen kohdun.. En tiedä.
[/quote]
Okei sori, mulle näköjään iskenyt joku pilkutusvillitys. Liekö tarttunut eräältä bloggaajalta. Toivottavasti saa selvää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoinen ajatus sinänsä... Todennäköisesti itse jään lapsettomaksi erinäisistä syistä, mutta olen aina halunnut kokea raskauden. Näen myös monesti unta missä olen raskaana ja se tuntuu hyvältä. Sijaiskohtuna toimiminen olisi siis yksi keino kokea raskaus, mutta ei vanhemmuutta.
Huolestuttavin puoli sijaissynnyttämisessä mielestäni on yhteys mikä syntyy lapseen... Kuinka raastavaa lapsen luovuttaminen omille vanhemmilleen sitten lopuksi olisi?
Käsittääkseni Suomessa tähän liittyy myös juridisia ongelmia - sijaissynnytys kun ei taida olla lainsäätäjän hyväksymä menetelmä. Vaikka lapsi olisi biologisesti toisen naisen munasolusta, juridisesti vanhemmat taitavat olla se synnyttänyt nainen ja biologinen isä. Jos sä olet lapsen huoltaja, niin ei sitä huoltajuuttaa niin vaan siirretä toiselle. Ja mä ainakaan en kestäisi tilannetta, jossa en pitäisi yhteyttä lapseeni tai joku muu vastaisi hänen kasvatuksesta ja elättämisestä. ja jos on virallinen huoltaja, niin ei oikein voi välejäkään katkaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein ymmärrä miksi sijaissynnyttäminen ei voisi olla sallittua. Pelätäänköhän vaikeita oikeusprosesseja, jos synnyttäjä vaikka haluaisikin itse pitää lapsen tms.? Prosessiin lähtijöiden tulisi läpäistä psykologiset testit. Itselleni ajatus munasolun luovuttamisesta on jopa hankalampi kuin sijaissynnyttäjänä oleminen. Jälkimmäisessä lapsi ei olisi oma jälkeläinen, vaikka sitä kantaisikin sen 9kk. Munasolun luovuttaessa sitä sitä vastoin luovuttaa omaa geeniperimäänsä, minuuttaan.
Itse voisin harkita sijaissynnyttäjäksi ryhtymistä jos saisin esim. 20 000e jokaista kantamaani kuukautta kohden, eli yhteensä n. 200k. Minulle olisi niin ikään tärkeää saada tietää, että lapsella on hyvät vanhemmat.
Hetken ajattelin, että siskon puolesta voisin olla raskaana vielä kerran, mutta en sittenkään. En pystyisi siihen, ja niinkin itsekkäästä syystä kuin että raskaana oleminen on minusta ihan kamalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 14:41"]
Käsittääkseni Suomessa tähän liittyy myös juridisia ongelmia - sijaissynnytys kun ei taida olla lainsäätäjän hyväksymä menetelmä. Vaikka lapsi olisi biologisesti toisen naisen munasolusta, juridisesti vanhemmat taitavat olla se synnyttänyt nainen ja biologinen isä. Jos sä olet lapsen huoltaja, niin ei sitä huoltajuuttaa niin vaan siirretä toiselle. Ja mä ainakaan en kestäisi tilannetta, jossa en pitäisi yhteyttä lapseeni tai joku muu vastaisi hänen kasvatuksesta ja elättämisestä. ja jos on virallinen huoltaja, niin ei oikein voi välejäkään katkaista.
[/quote]
Niin no, siksi siitä pidetäänkin nyt mekkalaa sillä mahdollisesti äänestetään tulevaisuudessa, että siitä tehtäisiin juridisesti mahdollista.
Näihin on liittynyt ulkomailla paljon eettisiä ongelmia. Sijaissynnyttäjäksi lähtevät naiset, jotka ovat köyhistä lähtökohdista ja joilla ei ole muita mahdollisuuksia tienata. Aina lapsesta luopuminen ei olekaan ollut helppoa. Sellainen maku siinä on, että varakkaat käyttävät hyväkseen toisten köyhyyttä ja ahdinkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.03.2014 klo 14:44"]
Näihin on liittynyt ulkomailla paljon eettisiä ongelmia. Sijaissynnyttäjäksi lähtevät naiset, jotka ovat köyhistä lähtökohdista ja joilla ei ole muita mahdollisuuksia tienata. Aina lapsesta luopuminen ei olekaan ollut helppoa. Sellainen maku siinä on, että varakkaat käyttävät hyväkseen toisten köyhyyttä ja ahdinkoa.
[/quote]
Mun käsityksen mukaan Suomessa taas asiassa ei ollut ollenkaan tuollaisia ongelmia, silloin kun se oli vielä sallittua. Suomessahan harkitaan käsittääkseni ns. Kanadan mallia, missä rahaa ei saisi siirtyä enempää kuin kulujen korvaamiset.
No en todellakaan ryhtyisi. Se on kuin leikkisi puolijumalaa suomalla lapsen niille joille luoja ei sitä syystä tai toisesta suo. Samasta syystä en ymmärrä adoptiota. Itsekkäiden ihmisten itsekästä toimintaa, etenkin yksin adoptoiminen.