Mies opettaa lapsille huonoja tapoja
Jotenkin sellainen ?sieltä mistä rima alin" -tyyppi lastes suhteen, kasvatuksellisesti. Aikaa kyllä antaa heille mutta se laatu... Esim komentaa vanhempaa lasta jos tämä kljuu kun pienempi tahallaan kiusaa isompaa kun tämä keskittyisi johonkin - onhan se helpompi komentaa vanhempaa jika tottelee, jättää hommansa ja menee huoneeseensa. Pienempi kun pitäisi ottaa topakasti pois ja kiljuminen kävisi, mies ei jaksa sitä ja siksi ei aseta tälle rajoja. Sitten suututtaa, kun puhuu ihan reilusti valkoisia valheita vaikka minulle lasten edessä. Kun kysyn teitkö jonkun sovitun pikku jutun (tänä iltana oli että rasvaa lapsen) niin sanoo tehneensä, lapsi toteaa että eihän mua rasvattu! Mies vaan kohauttaa olkia että ei se nyt niin tärkeää tai nauraa lapselle että ai niinkös se menikin.... Inhottaa!! Olen puhunut esimerkkinä olon tärkeydestä, onko hänestä ok että lapset aikanaan valehtelevat meille vaikka läksyistä. Puydän, ettei enää tekisi tuota mutta sitten taas tulee joku.
Kommentit (27)
No tuo esimerkin valhe ei ollu mikään valkoinen valhe. Parisuhteessa ei valehdella tai ukko kiertoon
Mutta miksei ole edes halukas ja motivoitunut? Kun kerron ja neuvon niin ei mitään muutosta, perheneuvolaan tai minnekään ei kuulemma lähde.
Kysyin äsken miksi valehtelu, tokaisi että "laita ite rasvas vaan jos meinaat et siyä tarttee"
Kysyin äsken miksi valehtelu, tokaisi että "laita ite rasvas vaan jos meinaat et sitä tarttee"
Kysyin äsken miksi valehtelu, tokaisi että "laita ite rasvas vaan jos meinaat et sitä tarttee"
Täällä samanlainen...miksi niin unelma miestä ennen lapsia ja sitten lasten läsnäolon ja kasvatuksen suhteen niin SAAMATON ! Tiedän tunteesi.. ja kaikki tuohan jatkuisi mahdollisesti vielä pahempana jos eroaa...kun varmaan mikään laki ei kiellä tuollaista isää tapaamasta lapsia yhtä paljon kun äitikin. Vaikka kasvatus ois sieltä ja syvältä....
Niinpä, ero tekee paljon tuskaa lapsille ja olisivat sitten isän kanssa ilman minua: ei ketään, joka pitäisi ryhtiä yllä. Ap
Ei taida isä tietää miten paljon hänen käyttäytymisensä vaikuttaa lasten kasvuun psyykkisesti. Ihan oksettaa tuollainen...
Mutta on tämäkin, ettei mies arvosta minua. Huono kuva lapsille. Meinaa, että ihan sama mitä minulle puhuu. Eikä anna hellyyttä ja mitään sellaista huomiota.
Miten tuollaisen voi lopettaa tai muuttaa, kun tunnetusti jokainen voi vaikuttaa vain omaan käytökseen... ja uskoisi että jokainen vanhempi haluaisi lapsensa parasta mutta tuollaisista isistä en voi uskoa että rakastaavat aidosti. Tai sitten ovat saaneet kotoaan yksinkertaisesti niin huonot eväät elämään ja siihen pientä tunne elämän häiriötä niin siinäpä se...
Ihan sama täälläkin myös tuon arvostuksen ja hellyyden kanssa kaiken muun lisäksi....
Teillä on ihan väärä työnjako. Tehkää vastaisuudessa niin, että sinä hoidat ihan kaiken lapsiin liittyvän. Mies siivoaa ja kokkaa ja tienaa kunnolla rahaa.
No miehen isä oli alkoholisti, ankara. Liekö rikkonut miehen
[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 20:27"]
Miten tuollaisen voi lopettaa tai muuttaa, kun tunnetusti jokainen voi vaikuttaa vain omaan käytökseen..
[/quote]
Itse iskisin miehelle mm. kehityspsykologian kirjan kouraan ja käskisin lukemaan tai ei hyvä heilu. Lisäksi suhteen tilasta ja toisen kunnioittamisesta olisi hyvä pitää myös palaveri...
[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 21:19"]
Ei se lukisi..
[/quote]
Jos mies ei ole valmis muuttamaan käytöstään lapsien kehityksen kannalta suotuisaan suuntaan, en näkisi muuta vaihtoehtoa kuin eron.
Mitäs se ero auttaa kun mies jatkaa samaa lasten kanssa kun heitä kuitenkin edelleen kasvattaa ? Äiti vain korjailee jälkiä kun lapset hänen luokse tulevat....
Ehkä suurin ongelma on parisuhteemme? Mieshän ei tunnu arvostavan minua yhtään, ei haluavan, ei rakastavan. Tosin olen sanonut erittäin selvästi, että mikäli näin on niin hän voi erota minusta, se on pienempi paha lapsille kuin rakkaudettomassa suhteessa kasvaminen. Mies kun on tokaissut tylysti että "itsehän naimisiin halusit ja mut melkein pakotit" - tämä ei pidä paikkaansa, todellakaan en pakottanut eikä aikuista voikaan pakottaa, mutta miehen tyyli koko elämänsä ollut se, ettei ota viimeistä vastuuta vaan voivottelee kun "asiat vaan tapahtuvat hänelle". Mies on monellalailla hyväkin isä, mutta se tietty välinpitämättömyys näkyy ja puhuu töykeän loukkaavasti minulle jos siltä tuntuu. Kerran tokaisi, että hoida oma tonttis vaan, mä hoidan omani, ei tarvii muuta keskustella.
ap
[quote author="Vierailija" time="16.03.2014 klo 22:43"]
Mitäs se ero auttaa kun mies jatkaa samaa lasten kanssa kun heitä kuitenkin edelleen kasvattaa ? Äiti vain korjailee jälkiä kun lapset hänen luokse tulevat....
[/quote]
Silloin saat ainakin määrätä säännöt omassa kodissasi ilman että juntti paska torppaa kaikki järkiasiat. Tuota tekosyytä nykyään käytetään kaikissa erotilanteissa; en voi erota kun se isä sitten juo siellä lasten kanssa. Hyvä vetää marttyyriviitta päälle että minä se tässä vain uhraan elämäni ja kärsin, koska se on lasten parhaaksi. Paskat se ole, kyllä te sen tiedätte mutta olette vain liian saamattomia tekemään asialle mitään.
Mies ei osaa kasvattaa. Voit kysyä apua vaikka neuvolasta, ehkä miehesi tarvitsee opastusta ja neuvoja.
Linkki MLL:n Vanhempainnettiin. "Kasvatus ja kasvatustietoisuus"
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/vanhemmuus_ja_kasvatus/kasvatuksen_tapoja/