Korona-ahdistuksesta
Telkkarissa puhuttiin aamulla korona-ahdistuksesta. Miten ihmeessä tästä joku pystyy ahdistumaan? Hyvin lievää epämukavuutta, hiukan toisten huomiointia ja pientä vaivan näköä yhteisen edun nimissä. Eikä tätä ole kestänyt vielä vuottakaan. Mitähän näille reppanoille tapahtuisi jos tapahtuisi jotain oikeasti vakavaa? Vaikka sota? Mikäli tällaisesta ahdistuu niin on kyllä peiliin katsomisen paikka. Niskasta kiinni ja potku perseelle. Taitaa olla niin, että ahdistutaan ahdistumisen ilosta koska se on kuuminta hottia juuri nyt.
Kommentit (23)
Ai miten ihmeessä pystyy ahdistumaan, kun ei ole mitään tietoa, saako töitä vielä tämän vuoden puolella tai meneekö ensi kesään tai vieläkin pidempään? Miten ahdistua, kun taloudellinen tilanne on muuttunut aiempaa huonommaksi eikä ol emitään tietoa, milloin se mahdollisesti paranee? Miten voi ahdistua, kun töissä on koko ajan louamautusten ja irtisanomisten uhka päällä? Miten voi ahdistua, kun läheisiään ei pääse tapaamaan? Miten voi ahdistua, kun joutuu riskiryhmäläisenä pelkäämään, että kaikesta varovaisuudesta huolimatta lapsi tuo koulusta tartunnan? Siinäpä sitä ihmettelemistä ap:lle.
Ihmiselle on vastenmielistä elää komennossa, eli toisen laatimien sääntöjen mukaan, eli tulee toimia sen mukaan kuin valtiovalta meitä käskyttää, kyllä se paineita tekee mieleen.... ja tuo ahdistus on jokaisessa päivässä, ainakin käymäseltään.
No se taudin saaminen tai vaikka karanteeniin joutuminen ei ole tässä ainoa murhe. Monilla on loppunut työt ja tulevaisuus näyttää muutenkin epävarmalta.
Minä aloin vasta tänään heräämään tähän kaoottisuuteen, kun kävin pitkän tauon jälkeen kaupassa. Roskikset oli täynnä maskeja ja niitä oli maassa, sekä oven edustalla ja pitkin parkkipaikkoja. Hieman nyt järkyttää tämä järjettömyys tämän asian ympärillä.
Vierailija kirjoitti:
No jotkut esim. altistuu ja pitää varoa koko ajan
Niin ja aivan varmasti on tiedossa mitä pitää tehdä. Mikä siinä ahdistaa?
Ei mua ahdista mikään höpö höpö korona, huvittaa vaan tää pelleily.
Vierailija kirjoitti:
Ai miten ihmeessä pystyy ahdistumaan, kun ei ole mitään tietoa, saako töitä vielä tämän vuoden puolella tai meneekö ensi kesään tai vieläkin pidempään? Miten ahdistua, kun taloudellinen tilanne on muuttunut aiempaa huonommaksi eikä ol emitään tietoa, milloin se mahdollisesti paranee? Miten voi ahdistua, kun töissä on koko ajan louamautusten ja irtisanomisten uhka päällä? Miten voi ahdistua, kun läheisiään ei pääse tapaamaan? Miten voi ahdistua, kun joutuu riskiryhmäläisenä pelkäämään, että kaikesta varovaisuudesta huolimatta lapsi tuo koulusta tartunnan? Siinäpä sitä ihmettelemistä ap:lle.
No eipä kuulosta kovin vakavalle. Ei tässä maassa ketään nälkään tapeta jos ei itse aktiivisesti hölmöile.
Melko kermaperseitä on ihmiset nykyään. Tuskinpa ahdistaa montaa -70 luvulla tai aikaisemmin syntynyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai miten ihmeessä pystyy ahdistumaan, kun ei ole mitään tietoa, saako töitä vielä tämän vuoden puolella tai meneekö ensi kesään tai vieläkin pidempään? Miten ahdistua, kun taloudellinen tilanne on muuttunut aiempaa huonommaksi eikä ol emitään tietoa, milloin se mahdollisesti paranee? Miten voi ahdistua, kun töissä on koko ajan louamautusten ja irtisanomisten uhka päällä? Miten voi ahdistua, kun läheisiään ei pääse tapaamaan? Miten voi ahdistua, kun joutuu riskiryhmäläisenä pelkäämään, että kaikesta varovaisuudesta huolimatta lapsi tuo koulusta tartunnan? Siinäpä sitä ihmettelemistä ap:lle.
No eipä kuulosta kovin vakavalle. Ei tässä maassa ketään nälkään tapeta jos ei itse aktiivisesti hölmöile.
Jos ainoa kriteeri hyvälle ja mielekkäällä elämälle on se, että ei kuole nälkään niin ei kyllä hyvin mene.
Vierailija kirjoitti:
No se taudin saaminen tai vaikka karanteeniin joutuminen ei ole tässä ainoa murhe. Monilla on loppunut työt ja tulevaisuus näyttää muutenkin epävarmalta.
Sellainen vaihtoehto on aina olemassa. Järkevät ihmiset varautuvat tällaisiin tilanteisiin. Eivätkä ahdistu ja ryhdy muiden riesaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jotkut esim. altistuu ja pitää varoa koko ajan
Niin ja aivan varmasti on tiedossa mitä pitää tehdä. Mikä siinä ahdistaa?
Ahdistaa pomo, joka ärsyyntyy, kun sille ilmoittaa, että taas joutuu menemään testiin ja odottelemaan tuloksia ts ei tule muutamaan päivään töihin.
Nauran paskasesti päin naamaa noille joita ahdistaa joku korona.
Suomessa ei ahdista, koska meillä on hyvä yhteiskunta, joka pitää huolen siitä ettei kukaan kuole nälkään tai jää tahattomasti asunnottomaksi, vaikka ei töitä olisikaan. Kaikenlaisia rahallisia tukia kyllä saa, kun hakee. Toki, jos joutuu jatkuvasti työn takia alttiiksi virukselle ja läheisissä on riskiryhmäläisiä, niin se on ymmärrettävää.
Vierailija kirjoitti:
Melko kermaperseitä on ihmiset nykyään. Tuskinpa ahdistaa montaa -70 luvulla tai aikaisemmin syntynyttä.
Nykyisin ahdistutaan ja masennutaan aina kun pitäisi osoittaa tahdonvoimaa ja luonteen lujuutta. Vain siksi että tuo jälkimmäinen vaihtoehto ei ole niin helppoa ja kivaa ja voisi joutua tekemään sellaisiakin asioita mistä ei välttämättä tykkää. Sehän olisi hirveänkamalaa joten helpompi vaan vedota ahdistukseen ja masennukseen.
Vierailija kirjoitti:
Melko kermaperseitä on ihmiset nykyään. Tuskinpa ahdistaa montaa -70 luvulla tai aikaisemmin syntynyttä.
Minua ahdistaa, olen syntynyt 1960. Ei oman työn menettämisen pelko, itselläni on niin varma työpaikka kuin nyt ylipäätään voi olla, mutta surettaa, kun nuorilla aikuisilla lapsillani ja heidän ystävillään on nyt työpaikan saaminen niin epävarmaa.
Ahdistaa myös pelko oman ja läheisten terveyden puolesta. Tunnen yhden koronan vakavan muodon sairastaneen, perusterveen alle viisikymppisen, joka ei ole edelleenkään, kuukausien jälkeen, kunnossa.
Ahdistaa tietyllä tapaa myös tämä tylsyys, kun päivät toistuvat kuin Päiväni murmelina -leffassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai miten ihmeessä pystyy ahdistumaan, kun ei ole mitään tietoa, saako töitä vielä tämän vuoden puolella tai meneekö ensi kesään tai vieläkin pidempään? Miten ahdistua, kun taloudellinen tilanne on muuttunut aiempaa huonommaksi eikä ol emitään tietoa, milloin se mahdollisesti paranee? Miten voi ahdistua, kun töissä on koko ajan louamautusten ja irtisanomisten uhka päällä? Miten voi ahdistua, kun läheisiään ei pääse tapaamaan? Miten voi ahdistua, kun joutuu riskiryhmäläisenä pelkäämään, että kaikesta varovaisuudesta huolimatta lapsi tuo koulusta tartunnan? Siinäpä sitä ihmettelemistä ap:lle.
No eipä kuulosta kovin vakavalle. Ei tässä maassa ketään nälkään tapeta jos ei itse aktiivisesti hölmöile.
Jos ainoa kriteeri hyvälle ja mielekkäällä elämälle on se, että ei kuole nälkään niin ei kyllä hyvin mene.
Kermaperse.
Ymmärrän ahdistuksen terveytensä puolesta perussairailla, sekä heillä, joiden työt ovat loppuneet/vähentyneet Koronan vuoksi.
En ymmärrä itkemistä siitä, ettei voi huvin vuoksi matkustella ulkomaille, tai ettei pääse johonkin yökerhoon.
Vierailija kirjoitti:
Ai miten ihmeessä pystyy ahdistumaan, kun ei ole mitään tietoa, saako töitä vielä tämän vuoden puolella tai meneekö ensi kesään tai vieläkin pidempään? Miten ahdistua, kun taloudellinen tilanne on muuttunut aiempaa huonommaksi eikä ol emitään tietoa, milloin se mahdollisesti paranee? Miten voi ahdistua, kun töissä on koko ajan louamautusten ja irtisanomisten uhka päällä? Miten voi ahdistua, kun läheisiään ei pääse tapaamaan? Miten voi ahdistua, kun joutuu riskiryhmäläisenä pelkäämään, että kaikesta varovaisuudesta huolimatta lapsi tuo koulusta tartunnan? Siinäpä sitä ihmettelemistä ap:lle.
Lievää epämukavuutta siis täytyisi nyt edes hetki sietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melko kermaperseitä on ihmiset nykyään. Tuskinpa ahdistaa montaa -70 luvulla tai aikaisemmin syntynyttä.
Nykyisin ahdistutaan ja masennutaan aina kun pitäisi osoittaa tahdonvoimaa ja luonteen lujuutta. Vain siksi että tuo jälkimmäinen vaihtoehto ei ole niin helppoa ja kivaa ja voisi joutua tekemään sellaisiakin asioita mistä ei välttämättä tykkää. Sehän olisi hirveänkamalaa joten helpompi vaan vedota ahdistukseen ja masennukseen.
Ei se, että korona ahdistaa, sitä tarkoita, etten pysty tekemään asioita mistä en tykkää.
No jotkut esim. altistuu ja pitää varoa koko ajan