Onko muiden miehet tälläisiä???
Meillä minä olen kotiäitinä (lapset k'yvät kerhossa 4pv/vk pari tuntia kerrallaan) Mies käy töissä. Siivous on jäänyt 100% minun harteille.
Olin flunssassa enkä jaksanut tehdä kotitöitä joten nyt asunto on täysin sekaisin. Tiskiallas tursuaa tiskejä, keittiön tasot täynnä roskaa ja ruuantähteitä, lattioilla likaisia vaatteita, muruja, roskia, leluja jne. jos minä en petaa sänkyjä tai siisti paikkoja niin ei sitten kukaan. Mies kyllä tekee pääasiassa ruuan perheelle koska tykkää kokkaamisesta ja on siinä niin paljon parempi kuin minä.
Mutta miksi 100% kodin siisteys on minun harteilla, mies ei vaihda lakanoita eikä pyyhkeitäkään vaikka olisi kuinka likaiset (tai sitten vaihtaa vain itselleen puhtaan pyyhkeen) ei pese pyykkiä jne. Onko tämä poikkeuksetta kotiäidin työtä, ei auteta vaikka kipeänä olisi?? Ihan pelottaa miten käy kun lähden työelämään, onko koti silti minun vastuullani. Miten muilla?
Kommentit (52)
Minä olen kolmen pienen lapsen kotiäiti ja mieheni käy töissä. Teen kotona kaiken. Kun mies tulee töistä, hän ei tee mitään kotitöitä, mutta hoitaa kyllä lapsia. En koe tilannetta ongelmallisena. Mielestäni kotitöissä ei ole mitään erityisen rankkoja hommia - tylsiä ehkä, mutta kun ennakoi, suunnittelee ja puuhailee koko ajan, ei ap:n kuvailemaa kaaosta pääse syntymään. Kyllä flunssaisenakin kodinhoito onnistuu. Itse näen asian niin, että kun mies hoitaa työnsä hyvin, myös minä haluan hoitaa kodin ja lapset hyvin.
Nouse ylös sieltä koneelta ja pistä töpinäksi, niin teillä on viikonlopuksi siisti koti ja kaikilla paljon mukavampi fiilis.
Mitä lapsilla on ikää...Heidät voisi kasvattaa siihen, että tiskit koneeseen ,pyykit koriin ja lelut omille paikoillee.
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 11:38"]
Meille on syntynyt kaaos koska olin sairaana enkä jaksanut siivoilla. Joku kysyi mitä teen päivisin; käyn salilla kun lapset ovat kerhossa. Eli aamutoimet, lapset kerhoon itse salille sieltä lasten haku ja kotiin syömään. Sitten iltapäivällä teen kotitöitä mutta 3krt/vk olen viemässä lapsia harrastuksiin joten aikaa on vain illalla hoitaa kotia kunnolla. Tällähetkellä syön leipää, juon teetä ja olen koneella ja ihmettelen tätä sotkua täällä. AP
[/quote]
Kerroppa nyt mitä sotkua sielä on?
Laitatko astiat suoraan koneeseen lounaan jälkeen, vai keräätkö "välivarastoon" tiskipöydälle?
Samalla kun kokkaat, laitathan käyttämäsi välineet koneeseen?
Kun riisut lapset, laitathan vaatteet suoraan naulakkoon tai kuivumaan?
...päästätkö sen "laiskan" miehen myös joka ilta salille pariksi tunniksi?
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 11:50"]
Noh.
Mulla ei ole kokemusta tuollaisesta. Ollaan molemmat oltu vuorollamme kotona lasten kanssa, molemmat on nyt töissä kun kuopuskin jo kahdeksanvuotias. Kun lapset oli pieniä kotona oleva hoiti huushollin.
Ap:han kuvailee poikkeustilannetta: hän on ollut sairaana eikä ole voinut hoitaa kotia. Silloin mies ei tule "paikkaamaan" vaan antaa kaiken olla. Ikävä, että mies ei kanna vastuuta yhteisestä kodista. Ei tuohon juuri muuta voi sanoa.
[/quote]
Vaikka on flunssassa, niin kait ne jäljet jaksaa sitä mukaan perässään korjata, ei niitä kannata kerryttää ja tehdä asiasta Suuria Kotitöitä. Ei tainnut silti salilla käymiset jäädä AP:lla väliin:)
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 14:33"]
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 11:50"]
Noh.
Mulla ei ole kokemusta tuollaisesta. Ollaan molemmat oltu vuorollamme kotona lasten kanssa, molemmat on nyt töissä kun kuopuskin jo kahdeksanvuotias. Kun lapset oli pieniä kotona oleva hoiti huushollin.
Ap:han kuvailee poikkeustilannetta: hän on ollut sairaana eikä ole voinut hoitaa kotia. Silloin mies ei tule "paikkaamaan" vaan antaa kaiken olla. Ikävä, että mies ei kanna vastuuta yhteisestä kodista. Ei tuohon juuri muuta voi sanoa.
[/quote]
Vaikka on flunssassa, niin kait ne jäljet jaksaa sitä mukaan perässään korjata, ei niitä kannata kerryttää ja tehdä asiasta Suuria Kotitöitä. Ei tainnut silti salilla käymiset jäädä AP:lla väliin:)
[/quote]
Trollihan tämä ketju on, mutta todella, ei ole jäänyt omat harrastukset tekemättä sairaanakaan ja onhan se lasten vienti kerhoihin rankkaa työtä.
Olin aiemmin kotiäitinä, jolloin hoidin suurimman osan siivouksesta, imurointi, pyykinpesu ym. Mies hoiti ja auttoi lasten kanssa työpäivän jälkeen, jotta minäkin sain hetken vapaahetken ja hengähtää. Tiskit ja ruuanlaittoa teki molemmat. Nyt olen palannut töihin ja hoidan lapsia pääsääntöisesti päivät ja mies illat, kun minä olen töissä. Kun molemmat ovat päivävuorossa, lapsia hoitaa isovanhemmat. Koti ehkä hieman sotkuisempi oman iltavuoron jälkeen (lelut pisin kämppää), mutta kyllä tuo mies omat ja lasten tiskit hoitaa ja siivoaa. Vähän kun järjestää ja siivoaa aina omat jäljet, niin ei se koti kovin kamalaksi pääsekkään
[quote author="Vierailija" time="14.03.2014 klo 14:42"]
Olin aiemmin kotiäitinä, jolloin hoidin suurimman osan siivouksesta, imurointi, pyykinpesu ym. Mies hoiti ja auttoi lasten kanssa työpäivän jälkeen, jotta minäkin sain hetken vapaahetken ja hengähtää. Tiskit ja ruuanlaittoa teki molemmat. Nyt olen palannut töihin ja hoidan lapsia pääsääntöisesti päivät ja mies illat, kun minä olen töissä. Kun molemmat ovat päivävuorossa, lapsia hoitaa isovanhemmat. Koti ehkä hieman sotkuisempi oman iltavuoron jälkeen (lelut pisin kämppää), mutta kyllä tuo mies omat ja lasten tiskit hoitaa ja siivoaa. Vähän kun järjestää ja siivoaa aina omat jäljet, niin ei se koti kovin kamalaksi pääsekkään
[/quote]
Kyllä.
Aikuiset korjaavat omat jälkensä, oli ne sitten ruoan laitosta, ruokailusta, lasten ulkoiluttamisista tai mistä hyvänsä. Silloin ei jää erikseen kotitöitä.
Jaa, on mulla ollut flunssia tai muita hetkiä, jolloin ei vain jaksa kuin raahata sen lautasen siihen tiskipöydälle. Ja entä kun tiskikone on täynnä, joutuisi ensin sen tyhjentämään ennen kuin laittaa omansa sinne. Jos mä olen kipeä, niin en rupea imuroimaan lattiaa, koska heikottaa ja pystyssä pysyminen. Kaikki lapset ei opi sitä, että heti leikin jälkeen jokaikinen lelu laitetaan paikalleen. Toiset vanhemmat jopa sallii sen, että leikit jää levällee, koska niistä kuitenkin jatketaan huomenna. Osa lapsista kylvää tavaraa joka paikkaan koko ajan kulkiessaan. Ja jotkut niistä miehistäkin... Totta kai jos olis pakko niin kipeenä voi tehdä ihmeitä, mutta jos on kipeä, niin miksi ei saa sairastaa rauhassa ja toinen aikuinen taloudessa hoitaa niitä muita hommia? En ole ap, mutta ihmettelen ap:n tuomitsemista. Se on kipeä.
Mä olen kotona ja totta kai se tarkoittaa, että mä teen enemmän kotitöitä. Mutta musta parisuhteeseen kuuluisi, että jos puoliso kotiin tullessaan huomaa, että eteinen on täynnä hiekkaa, niin sen sijaan, että se ajattelee, että mä siivon sen sitten joskus, niin voisi ottaa sen imurin käteen ja imuroida itse. Kyllä meillä on monta kertaa päivässä siistiä. Ihan niin kuin on monta kertaa päivässä sotkuistakin. Ei se kerran päivässä tekeminen riitä. Jos mä olen koko päivän tehnyt hommia, niin ei se ole reilua, että mies tulee kotiin ja istuu sohvalla telkkaria katsoen ja mä edelleen jatkan hommia.
Ihme ap:n lyttäystä. Tsemppiä, mulla on tilanne paremmin, monen mielestä varsin hyvin, mutta silti saisi toi mies petrata, esim. laittaa ne omat tavaransa paikalleen...
Ei alfamiehet tee naisten töitä. Nuriskoot akat matkalaukku kourassa jos ei imurin heiluttaminen maistu.
Meillä on pienehkö koti, eikä kaikille tavaroille ole omaa paikkaa. Todella vaikeaa pitää järjestystä yllä. En kyllä ole muutenkaan kovin pedantti, minua ei häiritse lehtikasa sohvapöydällä ja kirjapinot lattialla... Roskia ja pölyä en siedä, eli imuri on pari kertaa viikossa kädessä ja lattiat ja pinnat pyyhitään kostealla 2-3x kuussa.
Emme ole tarkkaan sopineet työnjakoa, mutta koska mies tekee pitkiä työpäiviä, niin minä (kotihoidontuella kotona kahta lasta hoitava äiti) yritän hoitaa ainakin kodin siivoamisen ja pyykkihuollon yksin. Mies tekee välillä iltaisin ruokaa tai hoitaa lapsia jos minä kokkaan. Viikonloppuna vaihdamme lakanat yhdessä, mies vie lapsia ulkoilemaan, tehdään ruokaa yhdessa tms.
Jos olen flunssassa niin teen mitä jaksan. Muistan kun joskus iski joku kamala flunssa ja olin yhden päivän täysin reporankana sohvalla. Buranan voimalla laitoin lapsille ruoan eteen ja itselle juomista. Vauva ja taapero leikkivat yksin lattialla ja laitoin heille piirrettyjä näkymään. Kyllähän siinä sotkua syntyy, mutta enpä jaksanut edes miestä pyytää siivoamaan, enkä kokenut sitä mitenkään ahdistavana. Sotkut siivosin varmaan sitten seuraavana tai sitä seuraavana päivänä ja mies autteli mitä ehti tai jaksoi.
Ap.na pyytäisin mieheltä apua, sanoisin "mulla on tosi heikko olo joten voisitko auttaa keittiön siivouksessa, tyhjentää tiskikoneen jne?" Mun mies on aina suorastaan toinen jalka haudassa kun on pienikin flunssa, joten eiköhän tuo ymmärrä!
Kotiäidilläkin on oikeus (ja velvollisuus) pitää itsestään ja jaksamisestaan huolta, joten kuntosali tai muu liikunta on ihan huippu juttu! Mekin käymme kerhoissa ja siihen menee paljon aikaa. Vain isompi käy 3x viikossa päiväkerhoa ja pienemmän kanssa käyn sillä aikaa perhekerhoissa, ulkoilemassa tai ostoksilla. Kahtena aamupäivänä käymme yhdessä leikkipuistossa, kirjastossa tai ulkoilemassa lähimetsässä.Aamulla ehtii ehkä ennen kerhoon lähtöä järjestellä hieman tai pestä yhden koneellisen pyykkiä, iltapäivällä on aikaa kotitöihin lasten kanssa tai puolisen tuntia jos he innostuvat katsomaan jotain lastenohjelmia. Vilkkaita lapsia ei voi jättää kuin muutamaksi minuutiksi kahdestaan, sillä he keksivät kaikenlaista.
Kumpikin korjaa omat jälkensä, siivooja käy kaksi kertaa kuussa.
meillä molemmat käy töissä, mutta tilanne on sama kuin ap:lla. monta vuotta pyysin miestä osallistumaan jotenkin kodinhoitoon, mutta koska tulos oli täysi nolla, niin en jaksa enää välittää hänen tekemisistään tai tekemättä jättämisistään. nopeimmin saa asiat hoidettua, kun tekee ne itse tai yhdessä lasten kanssa. nalkuttamisen sijaan sorrun välinpitämättömyyteen miestä kohtaan. hän on tehnyt oman valintansa ja sen pohjalta tein omani.