Mitä tekisit tässä tilanteessa? (muutto USAan)

Lähtisin ehdottomasti. Mahtava kokemus koko perheelle. 

Mahtava tilaisuus!

Todellakin lähtisin! Ja lapset sopeutuvat kyllä.

Olisi helppo lähteä, koska olen lapseton ja siten vapaa tekemään, mitä haluan.

Lähtisin jos miehellä on ex pat sopimus.

Lähtisin heti.

Ap, jos lapsesi ei haluaisi muuttaa toiselle puolelle Suomea, kuinka suuren painoarvon sille antaisit?

Onko tuo työtarjous siis ihan toistaiseksi vai määräaikainen? Riippuu vähän myös, että vakuuttaako työnantaja koko perheen. Ja tietty se, että millaisella paikkakunnalla pitäisi asua ja missä osavaltiossa. Luulen, että saisit kuitenkin haettua työlupaa siellä. Ainakin Expat-sopimuksilla työstentelevien miesten vaimot ovat tässä onnistuneet. Ja nyt kun tarkemmin muistelen niin myös suoraan yhdysvaltalaisiin työpaikkoihin ulkomailta palkatut vaimot. Ei siis kuulunut suoraan viisumin etuihin, mutta luvan kyllä sai kun sitä haki maahan muuton jälkeen.

Miehen sopimus ei olisi ex-pat, vaan vakituinen työ, joten tämä muutto olisi pysyvämmän luonteinen. Toki viisumi olisi ensin 3 vuodeksi. Minäkin uskon lasten sopeutuvan, mutta tuon vanhimman lapsen tilanne vähän huolettaa. Teenkö väärin, jos pakotan 11-vuotiaan muuttamaan maailman toiselle puolelle ja jättämään kaikki kaverit tänne. 

ap

Onko 11 v ulospäinsuuntautunut vai sisäänpäin?????

Mitä todennäköisemmin hän kiittää sinua muutaman vuoden päästä. :) Monet perheet muuttavat vielä silloin, kun lapset ovat pieniä. Totta kai se alkuun surettaa, mutta en ole vielä ketään sellaista tavannut, joka olisi vielä vuoden parin päästä sitä murehtinut.

Päättääkö se 11-vuotias muutenkin, mitä perheessänne tehdään? En tosiaan tarkoita, etteikö lapsien mielipidettä pitäisi ottaa huomioon, mutta teillä on ilmeiseti siis mies + 2 lasta, jotka haluavat lähteä, äiti, joka ei vielä tiedä kantaansa (?) + 1 lapsi, joka ei halua lähteä.

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 21:52"]

Onko tuo työtarjous siis ihan toistaiseksi vai määräaikainen? Riippuu vähän myös, että vakuuttaako työnantaja koko perheen. Ja tietty se, että millaisella paikkakunnalla pitäisi asua ja missä osavaltiossa. Luulen, että saisit kuitenkin haettua työlupaa siellä. Ainakin Expat-sopimuksilla työstentelevien miesten vaimot ovat tässä onnistuneet. Ja nyt kun tarkemmin muistelen niin myös suoraan yhdysvaltalaisiin työpaikkoihin ulkomailta palkatut vaimot. Ei siis kuulunut suoraan viisumin etuihin, mutta luvan kyllä sai kun sitä haki maahan muuton jälkeen.

[/quote]

Vakituinen työsuhde. Sairasvakuutus firman sponsoroimana maksais koko perheelle 130-150/kk. Paikkakunta olisi ihan ok ja olen siellä itsekin käynyt, joten se ei epäilytä. ilmasto paikkakunnalla olisi suurta plussaa tähän Suomen säähän verrattuna. Viisumityyppi olisi H1B, jolla ei mun käsittääkseni saa puoliso tehdä töitä. Myöhemmin tietysti, jos työn perusteella sais green cardin. 

11-vuotias voi pitää yhteyttä kavereihin netissä jne. ja varmaan kävisitte lomilla Suomessa. Ja kohta kaverit olisivat innolla tulossa teille käymään... Eli lähtisin. Kyllä niitä kavereita saa sieltäkin.

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 21:52"]

Onko tuo työtarjous siis ihan toistaiseksi vai määräaikainen? Riippuu vähän myös, että vakuuttaako työnantaja koko perheen. Ja tietty se, että millaisella paikkakunnalla pitäisi asua ja missä osavaltiossa. Luulen, että saisit kuitenkin haettua työlupaa siellä. Ainakin Expat-sopimuksilla työstentelevien miesten vaimot ovat tässä onnistuneet. Ja nyt kun tarkemmin muistelen niin myös suoraan yhdysvaltalaisiin työpaikkoihin ulkomailta palkatut vaimot. Ei siis kuulunut suoraan viisumin etuihin, mutta luvan kyllä sai kun sitä haki maahan muuton jälkeen.

[/quote] Olisin vahan varovainen luulojen ja mutujen perusteella viisumeista neuvomisessa. Jata se USAn lahetyston tehtavaksi on niin monenmoista mutkaa matkassa, lakia ja lupaa.

No meillä on vähän huono kokemus... Meillä toinen lapsista on jo Suomessa vähän ujo ja ollut kiusattu, ja hänelle vieraaseen maahan muutto oli liikaa. Hän vastusti sitä alunperin, mutta emme ottaneet asiaa niin vakavasti. Kuitenkin poika alkoi vetäytyä enemmän ja enemmän kuoreensa, kieltäytyi puhumasta koulussa mitään, istui vain ja tuijotti eteenpäin. Alkuun kotona itki ja valitti, mutta lopulta ei jaksanut sitäkään, istui kotonakin vain apaattisen ja surkean näköisenä sanomatta mitään. Minä sitten muutin lasten kanssa takaisin Suomeen ja mies jäi tekemään työkomennuksensa loppuun.

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 21:47"]

Mun miehelle on tehty hyvä työtarjous USAsta ja nyt pitäisi päättää, ottaako hän sen vastaan. Minä en kyseisellä viisumityypillä saisi tehdä USAssa töitä. Lapsista kaksi olisi innoissaan muuttamassa ja yksi ei ehdottomasti haluaisi muuttaa. (Lapset ovat alakoululaisia.)

Itseäni muutto kyllä houkuttaa mutta lasten puolesta, etenkin tuon yhden vastahakoisen, epäilyttää. Onko täällä palstalla kouluikäisten lasten kanssa ulkomaille muuttaneita? Miten lasten sopeutuminen on mennyt?

Mitä sinä tekisit tässä tilanteessa?

[/quote] Mihin osavaltioon, mita etuja tarjottu sopimuksessa?

t.usalainen

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 21:54"]

Miehen sopimus ei olisi ex-pat, vaan vakituinen työ, joten tämä muutto olisi pysyvämmän luonteinen. Toki viisumi olisi ensin 3 vuodeksi. Minäkin uskon lasten sopeutuvan, mutta tuon vanhimman lapsen tilanne vähän huolettaa. Teenkö väärin, jos pakotan 11-vuotiaan muuttamaan maailman toiselle puolelle ja jättämään kaikki kaverit tänne. 

ap

[/quote]

Eiköhän se 11v kiitä sinua USAan lähdöstä isompana. Se lapsi puhuu oikeasti alta puolessa vuodessa täydellistä jenkkienglantia!

Onko lapsella mitään harrastusta mitä voisi jenkeissä jatkaa?

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 21:59"]

Päättääkö se 11-vuotias muutenkin, mitä perheessänne tehdään? En tosiaan tarkoita, etteikö lapsien mielipidettä pitäisi ottaa huomioon, mutta teillä on ilmeiseti siis mies + 2 lasta, jotka haluavat lähteä, äiti, joka ei vielä tiedä kantaansa (?) + 1 lapsi, joka ei halua lähteä.

[/quote]

11-vuotias ei tietenkään päätä, mitä perheessä tehdään. Näin isossa asiassa pitää kuitenkin mielestäni kuunnella kaikkia perheenjäseniä. Ymmärrän kyllä, että tuolle lapselle on varmasti vaikeampaa muuttaa kuin nuoremmille sisaruksilleen. Tämä vanhin on kyllä sosiaalinen, mutta sopeutuu vaikeammin muutoksiin kuin nuoremmat sisaruksensa ja on aika herkkä. 

En käsittääkseni missään kohtaa sanonut että 11-vuotiaan päätös ratkaisee, vaan aloituksessani kyselin, onko kenelläkään kokemuksia kouluikäisten kanssa muuttamisesta ulkomaille ja miten lapset ovat sopeutuneet. 

ap

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 21:57"]

Onko 11 v ulospäinsuuntautunut vai sisäänpäin?????

[/quote]

Samaa mieltä, riippuu ihan lapsen luonteesta kuinka helppoa tai vaikeaa, tai jopa mahdotonta, sopeutuminen tulee olemaan. Jos se lapsi on selviytyjätyyppi, joka vaan kiukuttelee periaatteesta, niin ei hätää, kyllä sopeutuu. Mutta jos on sisäänpäinkääntynyt, ujo, sellainen jolle jo kotimaassa arjen sosiaaliset tilanteet on haastavia, voi olla isoja ongelmia luvassa. Sellaiselle lapselle kaikki ne muutokset yhtä aikaa voi olla ihan liikaa...

Itselleni tuo olisi ollut täyttä helvettiä 11-vuotiaana.