Jos miehesi on läski, kuittailetko siitä?
Kommentit (17)
Yritän olla kuittailematta, ainakaan ulkonäköä en arvostele mutta välillä tulee kritisoitua kun mies yrittää laihduttaa mutta ostaa silti olutta ja muita herkkuja. Ei se paino noin putoa! Kyllä saatan välillä kavereillekin tilittää sitä kun mies on taas dieetillä muttei kuitenkaan pysy päätöksessään. Olen jo huolissani yli 40-v. mieheni terveydestä, kolestroli on hieman koholla ja suvussa on diabetestä.
Entä tunnetko ylemmyyttä, jos itse olet miestä hoikempi ?
Ap
Ainoastaan erittäin surkealla itsetunnolla varustettu tuntee tarvetta arvostella toisten painoa tai ulkonäköä muutenkaan. Vähiten sen rakkaimman ihmisen habitusta.
Kuvaavaahan tuo jo on että käytät sanaa läski ylipainon sijasta.
Hellämielistä kuittailua, puolin ja toisin. Olen raskaana, ja tänään joku mies katsoi pitkään. Mieheni sitten vitsaili miehen varmaan olleen muumien yksi eläintarhan vartijoista ja luulleen minua karanneeksi virtahevoksi. Näytinhän ihan muumimammalta valkoisessa puserossani ;)
Tuollaista puolin ja toisin :)
Mieheni on hiukan tanakoitunut alkuvuosista. Tämä on perheemme ja kiireisen elämäntilanteen aiheuttamaa. En kuittaile. Pyrin tukemaan hänen itsetuntoaan, jotta hän voi olla minulle se upea mies (sisäisesti), jonka haluan.
Mun miehellä on luonnostaan sellainen ruumiinrakenne, että yläkeho todella leveä ja keskivartalo näyttää täysin sopusuhtaiselta, on siis paljon paljon kavempi mutta BMI:n käyrillä ollaan normipainon yläpuolella. Ei käy salilla, on siis varmaan fifty-fifty lihasta ja sitä rasvaa ;)
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 21:45"]
Mun miehellä on luonnostaan sellainen ruumiinrakenne, että yläkeho todella leveä ja keskivartalo näyttää täysin sopusuhtaiselta, on siis paljon paljon kavempi mutta BMI:n käyrillä ollaan normipainon yläpuolella. Ei käy salilla, on siis varmaan fifty-fifty lihasta ja sitä rasvaa ;)
[/quote]
ja sitten siihen itse kysymykseen, eli en kuittaile kun ei ole mitään kuitattavaa.
Muistan kyllä aikoinaan seurustelin reilusti ylipainoisen miehen kanssa, vaikka siis oli 189 cm pitkä, oli painoakin iha reilusti jakautunut ympäri kehoa. Minä en ikinä hänelle siitä sanonut, sillä mielestäni miehellä pitääkin olla kehossa rasvaa. Minulle, häntä aivan reilulla kädellä pienemmälle, naiselle, kyllä kehotti aina menemään lenkille & ravintoasioiden ohjeistuksessa oli oikea mestari ;-).
nro. 8 siis taas. :)
No hyväntahtoisesti puolin ja toisin kuittaillaan. Miehelle kasvaa sellanen iso mahakumpu kun lihoo, muuten on ihan entinen hoikkaraajainen ja -kasvoinen. Onhan se hassu.. =) Mä taas pursuan enempi ahterista.
Mutta mies taas laihtuu ihan ajatuksesta ja mä en.. =( Siitä se kuittailee mulle.
Kuittailen miehen vartalosta, jos hän minua alkaa haukkumaan.
Miehille sopii pyöreys tai sitten sitä muuten vaan ei yleisesti ajatella "muotikkaasti", että miehenkin pitäisi olla trimmi vartalo, että sopii naiselle, kuten aina miehet jankuttaa sitä, että pienikin jenkkakahva naisilla on pahasta tai "seurustele läskistää naisen ja saa unohtaman vartalon ja miehen ilon" tms. puheen...
Toki minustakin silmänilo naiselle on miehen hyvin treenattu kroppa, koska urheilu tuo myös hyvän itsetunnon. Läskillä miehillä on huono itsetunto ja purkaavat sen yleensä seurustelukumppaniinsa. Olisi hyvä löytää tasapaino, niin, että jos molemmat ovat pyöreät, nin ei oikeasti kommentoitaisi toisten vartaloa. Naisille kommentointi satuttaa eniten. Jos mies ei älyä pyytää aikuisten oikeasti anteeksi, niin suhde tulee loppumaan.
Eipä ole minulla yhtään varaa kuittailla, kun mies on minua hoikempi :D
Kuittaileeko miehesi sinulle, kun olet läskiperse?
Painosta en, oluen ryystämisestä kyllä. Kavereille tilittämiseen myönnän syyllistyneeni.
En todellakaan. Molemmat ollaan tasaisesti pyöristytty suhteemme aikana, ja ollaan tyytyväisiä vähän pyöreitä ihmisiä :)
Ei ole läskiä miestä ollut. Esteettinen haitta. Tämä on sitä rajua huumoria.
En minä miehelleni vittuilemaan ala. Jos hän kysyy, pitäisikö laihduttaa, sanon rehellisesti, että kyllä se hyvää tekisi. Hänellä on nimittäin tullut painoa selvästi lisää, ja laihduttaminen olisi hyväksi jo ihan terveydenkin takia. Mutta samanlainen pikkuläski minä itsekin olen, joten ei tässä oikein voi ruveta inhottavasti asiasta huomauttelemaan.
En koskaan, koska häntä on koulussa kiusattu ylipainosta. Hänpä kuitenkin katsoi asiakseen huomauttaa mulle, aika ilkeästi, raskauksien jälkeisestä roikkuvasta mahasta. Kieltämättä kirpaisi ja itkinkin. Yritti myöhemmin lieventää puheitaan, mutta sanottu mikä sanottu. Olen toki lihonut lasten saannin jälkeen, mutta olen vieläkin normaalipainoinen. Koskaan en voisi häntä loukata samoin.
En kuittaile puolisoni ulkonäöstä. Hän piti nuorena miehenä itseään liian ruipelona ja nyt taas keski-ikäisenä valittaa pientä vatsaa (minä en mitään näe), joten tiedän ulkonäön olevan hänelle ihan yhtä herkkä asia kuin minulle itsellenikin. Lähinnä kehun että toisella on hyvä mieli. Komia onkin. :)