Pahin paikka ja tilanne fobiasi suhteen?

^ Useissa elokuvissa on kohtaus, jossa hissi täyttyy vedellä ja ovea ei meinaa millään saada auki. Aika paha tilanne olisi. Samoin voisi ajatella miten järkkyä olisi ajaa autolla veteen...iiiiks

Mä kammoan ahtaita paikkoja, käärmeitä ja hämähäkkejä. Lapsena olin kerran varmaan aika lähellä paniikkikohtausta, kun juutuin itse tehtyyn lumitunneliin. Hetken ajan oli sellainen olo, etten pääse täältä ikinä ulos ja kuolen. Mutta onneksi sain itseni kasaan ja jostain löysin voimat ryömiä ulos. Siihen loppui mun lumitunnelinrakennusleikit.

Komppaan numeroa 16. Mä en pysty seisomaan näkö- tai vesitornin vieressä.

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 18:18"]

14. Mun mielestä tuosta kivusta ja pelosta sun olisi hyvä kertoa hoitajalle. Hän voi auttaa asiassa. ap

[/quote]

Höpö höpö, Suomessa ei saa kunnon kipulääkitystä.

Täällä korkeanpaikankammoinen matofoobikko, eli jossain puussa kun killuisi ja havaitsisi siellä vaikka mittarimadon...

Mä kammoan myös alapeukuttajaa. Hui hirvitys sentään, jos se tähän ketjuun iskisi. ap

Mulla on ahtaanpaikankammo sekä hämähäkkifobia, joten nämä yhdistämällä voisi saada aika kauheaa jälkeä aikaan. Esim. mut pakotettaisiin ryömimään jostain pimeästä, ahtaasta tunnelista sisään ja siellä putken päässä odottaisi isoja, karvaisia hämähäkkejä. 

Mä pelkään pappia. Olen kaksikertaa käynyt alttarilla.

Alastomuus muiden läsnäollessa. Ei, en käy uimahalleissa enkä saunoissa. Hampaita kiristellen olen miehenikään edessä alasti. Takana on melkoisia kokemuksia...

Hämähäkkikammo (erityisesti lukit). Pahin olisi sellainen vanha mökki/aitta, jossa pitäisi nukkua ja jossa olisi lukkeja. Ajatuskin siitä, että heräisin niiden kiipeilyyn mun naamalla ja käsivarsilla ahdistaa.

Jos olisin auton kyydissä jossain kapealla korkealla, kaiteettomalla vuoristotiellä, kuski kaahaisi tuhatta ja sataa ja koko auto olisi täynnä tarantelloja. 

31. Mä oon elänyt vuosikymmenen daddylonglegsien kanssa, mutta kieltämättä kun hän kävelee pitkin päänahkaa, niin saa äkkilähdöt. :D

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 18:15"]

Mä pelkään isoja asioita enkä voi siksi liikkua esim. Satamissa. Myös museot ja vaikka jotku nykytaidenäyttelyt pelottaa koska siellä saattaa yhtäkkiä tulla jostain huoneesta joku hallin kokoinen esine :D kävin kiasmassa loppuvuodesta ja piti juosta vessaan itkemään ja tärisemään kun siellä oli yhtäkkiä vaan sellanen jumalattoman iso taideteos...

[/quote]

Mulla oli tämä pienenä, en voinut katsoa esimerkiksi vesitorneja tulematta täysin hysteeriseksi. Näyttävät ne tosin yhä jotenkin epämiellyttäviltä enkä mielelläni katso, mutta pystyn kyllä.

Pahinta nykyään olisi varmaan joutua ilman ulospääsyä ahtaaseen tilaan, jonka katossa olisi hämähäkkejä. Myös raskaaksi tuleminen ja synnyttäminen olisi painajaismaista (en onneksi tahdo lapsia).

Lidl ja siellä kassajonossa oleminen. Liikennevalot auton sisällä. Molemmat suljettuja paikkoja, missä joutuu odottamaan.

Pelkään korkeita paikkoja. En uskalla kävellä edes kaksikerroksisen ostoskeskuksen yläkerrassa, jos en mene ihan seinän viertä. Tao no uskallan, jos on pakko, mutta alkaa huimata ja tulee kamala kylmä hiki ja hyi... tuntuu että pökertyy.

Tämä pelko tuli vasta sen jälkeen, kun sain lapsen. Sitä ennen korkeat paikat ei tuntunut missään. Onko tämä yleistäkin vai ihan sattumaa, tietääkö kukaan?

Ajoin autoa, ja yhtäkkiä auton katosta laskeutui seitin varassa kädelleni hämähäkki. Ojaanhan siitä sitten päädyin ajelehdittuani ensin muutaman kerran vastaantulevien kaistalle yrittäessäni ravistaa hämähäkkiä kädestäni irti. Onneksi oli aamuyö ja tiellä ei ollut juurikaan liikennettä, olisi voinut tulla pahakin kolari :/

T: araknofobinen

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 21:21"]Lidl ja siellä kassajonossa oleminen. Liikennevalot auton sisällä. Molemmat suljettuja paikkoja, missä joutuu odottamaan.

[/quote]

samat+ pelkään todella paljon kilpikonnia ja pupuja.

Pelkään korkeita paikkoja ja olen joutunut tilanteeseen, jossa olin valvomassa ryhmää tehdasvierailulla. Kiipesimme jonnekin ylempiin kerroksiin ja siellä opas vei ryhmän sellaisesta metallisäleiköstä (siis samanlaista mistä tehdään hätäuloskäyntien portaat) tehtyä "siltaa" pitkin sen tehdassalin yli, kun sieltä näki niin hienosti kaikki koneet... Teki mieli kontata, mutta en voinut tehdä itsestäni naurunalaista ryhmäni silmissä...

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 18:18"]

14. Mun mielestä tuosta kivusta ja pelosta sun olisi hyvä kertoa hoitajalle. Hän voi auttaa asiassa. ap

[/quote]

Olen puhunut ja kysellytkin kivuista. Peloista ja varsinkaan kivun pelkäämisestä en tuolla ymmärtänyt puhua, vaan kerroin jännittäväni hirveästi leikkausta, sekin piti paikkaansa. Jälkikäteen varsinkin on kuitenkin helppo sanoa, että se jännityksen huippu ja hermostumiseni aiheeseen liittymättömästä johtui pelosta. Heti kun kivut hävisivät, kun kipulääkitys saatiin seuraavana päivänä kohdalleen, osasin käsitellä asiaa osittain järjelläkin. Kotiutuksen yhteydessäkin aloin kuitenkin pelkäämään, että myöhemmin tulee kipuja, enkä taas osannutkaan esittää asioitani järkevästi.

Pidän uimisesta, mutta pelkään kaikkea sitä mitä pohjassa on. Sukeltaminen liian syvälle olisi kauheaa, samoin pelkään että jään kiinni johonkin oksaan uidessa.

Ja autohan voi syöksyä sillalta alas. Tämän olen monta kertaa käynyt läpi että mitä silloin tulisi tehdä.