Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Meillä on Suomessa paljon vanhempia jotka ei uskalla hakea keskusteluapua lastensuojelun pelossa
15.11.2020 |
Esimerkiksi minä. Ja moni muu. Tavallisia, hyviä ja rakastavia vanhempia jotka haluaisivat keskusteluapua ja ehkä jopa ennaltaehkäisyä mielenterveyttä rasittaviin asioihin.
Olen elänyt traumaattisen lapsuuden ja nuoruuden, ja vanhempieni kuoleman jälkeen halusin jutella ja tehdä jonkinlaista tilinpäätöstä eletystä elämästä ja menneisyyden tapahtumista. Olen siitä huolimatta hyvä vanhempi ja lapseni ovat normaaleja iloisia lapsia.
Tein tyhmästi ja hain keskusteluapua. Itkin käynnillä ja annoin tunteiden tulla vapaasti. Seurauksena sairaanhoitajan tekemä lastensuojeluilmoitus. Tuo hoitaja ei edes kertonut että aikoo sellaisen tehdä, lohdutti vain että ei hätää, hän tekee kaikista perheellisistä asiakkaistaan lastensuojeluilmoituksen.
Seurasi järkyttävä ja nöyryyttävä prosessi tutkimuksineen. Jouduin kertomaan työpaikalle mitä on tapahtunut, koska palavereja järjestettiin työaikanani/lasten kouluaikana. Nämä ajat vain annettiin, eikä kysytty sopiiko nämä ajat meille. Kouluun tehtiin kyselyt lapsista myös. Tämä oli äärimmäisen nöyryyttävää, lapset ottivat tämän myös leimaa antavana ja nöyryyttävänä. Sairaskertomukseni tilattiin sosiaalitoimesta, ja tietoja meni myös exälleni joka on toinen huoltaja. Ruuhkautuneen lastensuojelun takia selvitysprosessissa kesti yli puoli vuotta. Tänä aikana koimme erilaista psyykkistä nöyryytystä. Ihmisiä istui olohuoneessamme ja he pakottivat lapseni pelaamaan joillain nallekorteilla. Lapsia nauratti, nolotti ja he olivat silminnähden kiusaantuneita. Tämän prosessin aikana kaivettiin meistä kaikki mahdollinen irti ja aikaamme varastettiin painostaviin palavereihin. Lopulta todettiin että asiat ovat hyvin.
Tuttavaperheessä kävi samoin. Perheen isä oli varannut itselleen ajan käsitelläkseen vaikeita menneisyyden traumoja. Tästä seurasi sama prosessi.
Sen lisäksi kirjaukset ovat olleet molemmissa tapauksissa osin virheellisiä ja todella leimaa antavia. Nämä tiedothan jäävät asiakirjoihin. Korjauspyyntöjä ei suostuttu tekemään, vaan annettiin ymmärtää että asiakas in vain hankala. Viranomaiset suojelivat toisiaan ja mitään virheitä ei suostuttu myöntämään. Seurauksena tästä ystäväni perhe joutui ottamaan lakimiehen avukseen jotta kirjaukset saadaan korjattua. Tietoja oli lähetetty viranomaisten toimesta myös aivan väärille tahoille osittain vahingossa, joten myös tietosuojaa on loukattu huolimattomuudella.
Nämä kertomukset kulkevat ihmisten keskuudessa, ja tiedän omasta ja muiden kokemuksesta että meillä on kasvava joukko perheellisiä ihmisiä jotka eivät puhu ongelmistaan enää viranomaiselle, eivät hakeudu siis avun piiriin. Mitä tällaisesta seuraa myöhemmin? Ongelmat ja hätä kasaantuu kun ihminen ei uskalla ajoissa lähteä hakemaan apua.
Tämähän on katastrofaalista. Tälläkö tavalla ihmisiä kohdellaan ja se on ihan ok? Ja juuri tuo mädännäisyyden määrä virkamieskoneistossa on jotain pöyristyttävää.
Kommentit (79)
tuttava sairastui , haki kotiapua. normaali ihminen,raitis ym. lapset huostattiin ja se johti itsetuhoon. en suosittele avun hakemista, kun näin tän tapauksen läheltä. äidiltä varastettiin lapset!!!
sukulaiset tarjos apua mutta äiti luotti et apua saa ammattilaisilta...jälkeenpäin olis kannattanu ottaavastaan sukulaisten apu.olis perhe koossa vieläkin.
lapset oireilee tästä pahasti haluavat kotiin. onneks saa tavata äitiän edes joskus. en luota sosiaali väkeeen enää nähtyäni tän tapauksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kerropa AP, mitä tuossa tilanteessa olisi mielestäsi pitänyt tehdä? Jättää asia sikseen?
Sairaanhoitajan vastaanotolle tulee yksinhuoltaja, joka itkee valtoimenaan vanhempiensa kuolemaa ja traumaattista lapsuuttaan.
Sairaanhoitaja tekee lastensuojeluilmoituksen ja lastensuojelu selvittää tilannetta olemassa olevien resurssien puitteissa onko äidin tilanne sellainen että lapset/äiti tarvitsevat apua. Ja muuten, opettajat joilta lastesi vointia on kyselty, ovat vaitiolovelvollisia, kuten myös pomosi jolta olet ne pari vapaata joutunut pyytämään palavereja varten. Ja ikävä kyllä taitaa siellä sosiaalitoimessa olla sama kuin terveyspuolellakin, töissä ollaan virka-aikana ja asiakas saa ajan silloin kun se ajan antajalle sopii.
Selvityksen jälkeen todettiin että ette apuja kaipaa? Hieno juttu, mutta osaatko kurkata yhtään sinne oman kuplasi ulkopuolelle? Lastensuojelun selvityksessä kun jonkun toisen perheen kohdalla olisikin voinut selvitä että se sh.n vastaanotolla valtoimenaan itkevä äiti ei ole enää aikoihin kyennyt huolehtimaan lapsistaan, hänellä ei ole tukiverkkoja ja nuorimmat lapset ovat vanhimman, hädin tuskin teini-ikäisen lapsen hoidettavana. Äiti makaa kotona ollessaan vaan sohvalla humalassa, huutaa lapsilleen, saattaapa lyödäkin. On vieraannuttanut lapset isästään, joka on huolesta suunniltaan. Olisiko ollut hyvä juttu että se sh-ilkimys olisi jättänyt sen lasun tekemättä ja tämänkaltainen tilanne jatkunut ennallaan?
Jokainen täysjärkinen varmaan tajuaa että ei. Ikäväähän se on kun aiheetta epäillään (tästä ihan omakohtainen kokemus psyyk. sairaan naapurin tekemästä aiheettomasta lasusta), mutta miten ihmeessä muka ne oikeasti apua tarvitsevat lapset saisi sitä apua jos ei lasulle tehtäisi ilmoituksia ja lasu niitä tutkisi? Just lähiaikoina oli palstalla ketju kuinka oli 3v lapsi ollut yöllä rappukäytävässä. Hyvinhän siinäkin olisi voinut olla kyseessä se, että lapsi on livahtanut ovesta rappukäytävään muiden nukkuessa. Mutta ei, kun asiaa selvitettiin, selvisi että äitee oli lähtenyt ryypylle, jättänyt lapsen yksin ja ilmeisesti otti muutenkin alkoholia useamman kerran viikossa kun lapsi oli paikalla.
Ärsyttäväähän tuo on, kun siinä selvitysprosessissa kestää niin pitkään, meilläkin meni monta kuukautta. Mutta taas voi ottaa sen pään pois omasta navasta ja miettiä, mistä se voi johtua? Voiko olla että kuten sairaanhoidossa, kiireelliset tapaukset menevät jonon ohi? Pitäisikö joku seksuaaliväkivaltaa kokenut lapsi jättää jonon hännille ettei joku aikuinen nyt traumatisoidu siitä kun pitää odottaa sitä omaa palaveriaan pidempään?
Valtaosa selvityksistä tehdään yhdellä tapaamisella. Se vaiva on siis mennä kerran tunnin vastaanotolle sinne lasuun. Ei vielä mielestäni ihan katastrofaalista.
No jaa, voihan homma hoitua yhdellä tapaamisella, tai sitten ei.
Voi mennä vuosi, jonka aikana perheestä kirjataan mielikuvitustarinoita. Uhkaillaan ja vainotaan. Aiheutetaan koko perheelle stressiä ja ahdistusta. Perhe leimataan lasuperheeksi. Ei sitten ollutkaan mitään syytä jatkaa "auttamista".
Menee monta vuotta toipua myllytyksestä. Kokemusta on.
Vastaamo-tapauksen kanssa on puhuttu paljon siitä miten haitallista ja traumaattista on kun tietoja terapiakäynneistä julkaistiin laittomasti. Kuitenkin niiden laillinen käyttö lastensuojelun toimesta voi aiheuttaa enemmän haittaa kuin jotkut darknetin syövereissä olevat tekstit joita harva lukee.
Minä! Tarvitsisin antabusta ja masennuslääkkeet.
No en uskalla ottaa asiaksi, koska lapset.
Vastaamo-keissin yhteydessä on myös puitu sitä, miten vahingollista tuollainen yksityisyyden loukkaaminen uhreille on. Lastensuojelu tekee sitä koko ajan ja panoksen on ihan hemmetin kovat - pahimmillaan on uhka lasten viemisestä pois, mikä on äärimmäinen väkivallanteko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea uskoa... kirjoitti:
Lastensuojelu ei tilaa kenenkään sairauskertomuksia. Aikuisen siis. Tuo kohta on keksitty, aloittaja on antanut luvan tai kyseessä on pienen paikkakunnan sisäsiittoinen viranomaisverkosto jossa usea rikkoo lakia.
Toistan, lastensuojelun tarpeen arvioinnissa ei lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä ole oikeutta eikä pääsyä vanhempien sairauskertomuksiin eikä tietoihin ilman lupaa.
Velvollisuus antaa sosiaalihuollon viranomaiselle salassa pidettäviä tietoja asiakaslain 20 §:n nojalla
Kenellä on velvollisuus luovuttaa tietoa sosiaalihuollon viranomaiselle?
Seuraavat tahot ovat velvollisia luovuttamaan sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot, jotka ovat välttämättömiä esim. sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi tai sen järjestämiseksi:
valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö
kansaneläkelaitos, eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos
vakuutuslaitos
koulutuksen järjestäjä
sosiaalipalvelun tuottaja
terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai toimintayksikkö sekä terveydenhuollon ammattihenkilö.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 20 § (asiakaslaki, Finlex)
https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/toimijat-tyon-tuki-halli…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja työttömät, köyhät pelkäävät edunvalvontaan joutumista jos menevät avautumaan ongelmistaan ja mielenterveydestään.
Mulle ihan pokkana joskus sossun tantta pyöritteli ääneen vaihtoehtoa edunvalvojasta, olin tilapäisesti joutunut vuokranmaksun kanssa ongelmiin. Luulen, että en ole ainoa ihminen tässä maassa, jolla on maksuvaikeuksia. Kyseisen sossun käytös oli muutenkin sairasta, jotain pakonomaista halua saada pitää vallassaan. Vuosia kyttäsi ja kyyläsi ja uhkaili. Se loppui heti siihen kun tantta jäi äitiyslomalle ja tilalle tuli normaali ihminen.
Ajatella, millaiset ihmiset niitä lapsia saa.
Toivottavasti joku tekee siitä sossun lapsesta lasuilmoituksen. Saisi akka maistaa omaa lääkettään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa... kirjoitti:
Lastensuojelu ei tilaa kenenkään sairauskertomuksia. Aikuisen siis. Tuo kohta on keksitty, aloittaja on antanut luvan tai kyseessä on pienen paikkakunnan sisäsiittoinen viranomaisverkosto jossa usea rikkoo lakia.
Toistan, lastensuojelun tarpeen arvioinnissa ei lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä ole oikeutta eikä pääsyä vanhempien sairauskertomuksiin eikä tietoihin ilman lupaa.
Velvollisuus antaa sosiaalihuollon viranomaiselle salassa pidettäviä tietoja asiakaslain 20 §:n nojalla
Kenellä on velvollisuus luovuttaa tietoa sosiaalihuollon viranomaiselle?
Seuraavat tahot ovat velvollisia luovuttamaan sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot, jotka ovat välttämättömiä esim. sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi tai sen järjestämiseksi:
valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö
kansaneläkelaitos, eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos
vakuutuslaitos
koulutuksen järjestäjä
sosiaalipalvelun tuottaja
terveyden- ja sairaudenhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai toimintayksikkö sekä terveydenhuollon ammattihenkilö.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 20 § (asiakaslaki, Finlex)
https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/toimijat-tyon-tuki-halli…
Niin, eli mitkään Raijan peräpukamat tai seksiongelmat Ranen kanssa ei ole mitään sossuille kuuluvaa tietoa, koska sossutäti ei tule sieltä niitä pukamia kuristamaan tai Ranen kikkeliä pystyssä pitämään.
Sen olen päättänyt kun näitä " tapauksia" olen läheltä seurannut, että vaikka miten väsynyt olisin ja mitä tapahtuisi, niin apua en hae.
SILLÄ MITÄÄN APUA ei ole nämä tarvitsijat saaneet. Päinvastoin hirveä rumba alannut.
Hyppäämisiä siellä ja täällä. Lautapelien pelaajia on heillä hypännyt kahvittelemassa ja lisää kuormittanut perheitä.
Kyttäämistä ja kyyläämistä. Lisäksi pelko kokoajan, että tekevät jonkun virheen jonka vuoksi lapset huostaanotetaan.
Juu, ei kiitos. Pärjään mainiosti ja hyvin pyyhkii, jos minulta kysytään vointia.😁
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen hakenut apua masennukseen, kävin terapiassa eikä siihen sotkettu mitään lastensuojelua. Ihan hullua täällä pelotella että lapset viedään sun muuta jos puhuu ongelmista.
Ja jos ne lapset aiheuttaa väsymystä eikä selviä arjesta niin sittenhän ihan hyvä että siihen saisi tukea. Niitä lapsia kukaan tule hakemaan pois.Suomi täynnä perheitä joissa vanhemmat ryyppää ja käyttää muita päihteitä ja niitä tuetaan viimeseen asti vaikka sellaisista oloista lapset pitäis ottaa heti turvaan. Ja sittenkin ne palautetaan pian takaisin kun vanhemmilla on oikeuksia.
Aina kun alaikäisten lasten vanhempi menee puhumaan ongelmistaan, hän tekee sen sillä riskillä, että lastensuojeluilmoitus tehdään. Toiset tekee sen rutiininomaisesti lähes kaikille, toiset vain sitten jos oikeasti kerrotaan lapsen olevan heitteillä, toiset ei koskaan. Seuraukset lasusta voi olla puhelinkeskustelu tai jotain huomattavasti laajempaa. Turha kuitenkaan väittää, ettei niitä lasuja tehtäisi, vain koska sinun tapauksessasi sitä ei tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelulla on oikeasti tärkeä tehtävä ja on hyvä, että meillä täällä Suomessa on näinkin toimiva lastensuojelu. Mutta. Sanotaanko nyt näin, että itse en hirveästi asioitani huutelisi ympäriinsä juurikin ap:n kertomasta syystä. Se on niin työntekijöistä kiinni, mitä siitä seuraa.
Lastensuojelu on mennyt vuosien/vuosikymmenten takaisesta välinpitämättömyydestä toiseen äärilaitaan, nyt herää huoli kaikille kaikesta. Lastensuojelua pelätään juurikin ap:n kertomista syistä vaikkei perheellä olisi mitään tosiasiallista "pelättävää". Lastensuojelun pitäisi auttaa. Ei kiusata tällä tavoin oikeasti kunnollisia ihmisiä turhaan.
Anteeksi, mutta voisitko avata, mitä "turhaa kiusaamista" tässäkään tapauksessa on lastensuojelun puolelta tapahtunut? Siis sinne lasuun on tullut terveydenhuollosta ilmoitus, että nyt voisi olla perhe joka hyötyy jostain avusta, kun äiti itkee täällä vastaanotolla ongelmiaan, ja lasu lähtee selvittämään. Riittääkö ja onko luotettavaa asian selvittämistä että soitetaan vaan vanhemmalle ja kysäistään että hei, mikäs on tilanne? Mitäs jos se vanhempi on vaikka pahasti persoonallisuushäiriöinen ja valehtelee että eeeeei tässä mitään ollut. Onko luotettava selvitys? No ei, vaan varmaan pitää vähän selvittää laajemminkin? Selvitystyön tuloksena käy ilmi, että no tämä perhe ei yhteiskunnan apua nyt kaipaa. Miksi tämän tapahtuneen vuoksi muidenkin pitää nyt alkaa pelätä lastensuojelua?
Edelleen, mikä oli kiusaamista? Mistä lasun olisi pitänyt heti, ilman selvitystä tietää että kyseessä nyt just tälläkertaa onkin "kunnolliset ihmiset" joita ei pidä "kiusata" selvittelemällä sitä, tarvitaanko apua?
Se on kiusaamista, että tehdään automaattisesti ja asiakkaalle etukäteen kertomatta kaikista perheellisistä lastensuojeluilmoitus. Prosessia ei myöskään tarvitsisi lastensuojelun puolelta pitkittää ja tulisi ottaa huomioon myös se seikka, että äidin terveystiedot saattavat myös kulkeutua lasten isälle, kuten tässä tapauksessa. Persoonallisuushäiriöiset valehtelevat halutessaan hyvinkin taitavasti ja kauan. Ei ihmisiä voida tutkia puolta vuotta ihan vaan siksi, jos siellä sattuukin olemaan patologinen valehtelija vastassa.
Olen itse entinen lastensuojelun työntekijä. Koko ala tarvitsisi tällä hetkellä enemmän kritiikkiä, myös sisäistä kritiikkä. Jos asiakas kokee prosessin kiusaamisena, varsinkin silloin kun huolta ei lopulta edes ole, systeemiä pitäisi parantaa. Totta, ettei tiedetä onko huolta ennen kuin asia on selvitetty, mutta eihän kukaan halua joutua ihan vain varmuuden vuoksi tällaiseen rumbaan mukaan, että jospa vaikka jotain huolta jossain olisikin. Tämä johtaa vain siihen, etteivät perheelliset hae enää sitäkään apua, mitä tarvisivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinänsä ymmärrän, että jos vastaanotolle tulee äiti jolla on traumoja, uupumista, henkisesti todella raskasta, niin siinä aletaan tarkemmin selvittelemään olisiko tarvetta saada apua. Harvoinhan se lastensuojelun asiakkuus mitään huostaanottoa tarkoittaa kuitenkaan, vaan esim. tukiperhettä/siivousapua/muuta vastaavaa, ja parhaiten tuollaisen tarve kartoitetaan tapaamisilla, kun esim. nopean puhelun aikana on ihan helppo vähätellä tilannetta (ei välttämättä pahuuttaan, vaan vaikka vaatimattomuuttaan/siksi että ei halua kuormittaa resursseja tms.).
Osa tuon prosessin nöyryyttävyydestä tulee ehkä lastensuojelun stigmasta (ajatellaan, että lastensuojelun asiakas on aina paha vanhempi, vaikka syitä on paljon muitakin) eikä tahona, jolta saa tukea silloin kun on syystä tai toisesta vaikeaa. Kyllä lastensuojelullakin on paljon parannettavaa toki, tarkoitus kun kuitenkin olisi parantaa eikä pahentaa tilannetta.
Hyvää keskustelua. Se joka on tähän myllytykseen joutunut, on realisti enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Sitä sinisilmäisenä lähtee hakemaan empaattista kuuntelevaa korvaa ja hitusen myötätuntoa, ja seuraavaksi huomaakin olevansa perheineen tarkkailussa. Syytön vanhempi on täysin aseeton mielivaltaista virkakoneistoa vastaan. Lastensuojelu on sitä rankinta puuttumista perheen elämään. Olit syytön tai et (tämän päättää muut tahot kuin sinä) sanaton uhka leijuu päällä koko ajan, ja se johtuu siitä että lastensuojelulla on valta tehdä perheellesi lähestulkoon mitä vain. Se mitä tehdään riippuu lasun ihmisistä ja heidän johtopäätöksistään, jotka perustuu vaarallisen paljon mutuilulle.
Eritoten kylmää kyytiä saavat ne vanhemmat jotka ovat valveutuneita ja tietävät oikeutensa. Vaikka olisit syytön, mutta tarkka että asiat menevät oikein, olet silmätikkuna ja joudut suorastaan kiusatuksi. Siellä ollaan totuttu että kanveesiin lyöty ihminen ei jaksa ottaa selvää oikeuksistaan. Eikä edes osaa. Itsekin jouduin turvautumaan lastensuojeluun perehtyneen lakimiehen apuun. Vallanhaluinen ihminen ja yhteisö ei siedä sitä että alisteisessa asemassa oleva tietääkin paremmin ja vaatii oikeudenmukaisuutta.
Koko systeemi pitäisi myllätä läpi ja tarjota matalan kynnyksen apua ilman että lastensuojelu otetaan mukaan samantien. Olkoon se viimesijainen apu niille jotka todella sitä tarvitsevat. Lastensuojelu terminä on jo uhkaavan kuuloinen, eikä nämä ihmisten kokemukset edesauta sitä että mielikuva muuttuisi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Erika -jutun aikoihin vaadittiin lastensuojelua aivan eri äänenpainoilla. Nyt kun se toimii ei sekään kelpaa.
Vilja-Eerikasta tehtiin lukuisia lastensuojeluilmoituksia. Ilmoittajina niin naapurit kuin koulu. Lastensuojelu ei todellakaan toimi.
Resurssit laitetaan täysin turhien ilmoitusten selvittelyyn. Todelliset ongelmat lakaistaan maton alle. Ihmetellään sitten, miten se tyttö on myöhästynyt kaksi kertaa koulusta ja miten sillä pojalla oli eripari sukat. Että mitäs ongelmia teillä mahtaakaan olla?
Setvitään nyt seuraava vuosi tätä ongelmaa. Jos mitään ei löydy, niin äkkiäkös niitä vikoja keksitään.
Tuntemallani perheellä on asiat edelleen asiat huonosti. Sossujen mielestä menee hyvin.
Se, että isukki raivoaa ja retuuttaa, on ok. Molemmat lapset kyllä oireilevat rankasti, mutta hyvin menee.
Vaikea uskoa... kirjoitti:
Lastensuojelu ei tilaa kenenkään sairauskertomuksia. Aikuisen siis. Tuo kohta on keksitty, aloittaja on antanut luvan tai kyseessä on pienen paikkakunnan sisäsiittoinen viranomaisverkosto jossa usea rikkoo lakia.
Toistan, lastensuojelun tarpeen arvioinnissa ei lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä ole oikeutta eikä pääsyä vanhempien sairauskertomuksiin eikä tietoihin ilman lupaa.
Sosiaalihuollon asiakaslain perusteella voi tilata vanhemman terveystietoja vaikka ilman suostumusta, mutta vaan siinä laajuudessa mikä on asian, vaikka nyt lastensuojelun tarpeen selvittämisen kannalta välttämätöntä. Lähtökohta kuitenkin pitäis aina olla että nää tiedot pyydetään toimittamaan itse, jos ei onnistu niin pyydetään suostumus, ja jos ei sitä saada niin voi tarvittaessa pyytää terveydenhuollosta ilman suostumusta. Mitenkään rutiininomaisesti näitä ei kyllä pitäis tilata vaikka se psyk.asiakkuus oliskin.
Heti pakko kommentoida, että tuo hoitajahan toimii väärin, jos automaattisesti kaikista tekee. Lastensuojelullinen huoli pitää olla, lapsen turvallisuus, kasvu ja kehitys vaarassa.
T. Sossun täti
Ei kannata kertoa ei. Menin psyk.sh:n puheille. Kerroin, että puolisoni oli saanut sairaskohtauksen, jonka yhteydessä ollut aggressiivinen. Tähän kohtaukseen eivät olleet syynä päihteet, vaan elimellinen sairaus. Soitin ambulanssin. Lapset eivät kohtausta nähneet, vaikka olivat paikalla. Hoitaja oli heti tekemässä lasua, kun perheessä väkivaltaa!!!! Mitään fyysistä kontaktia ei edes tapahtunut kohtauksen aikana, aggressiota voi olla muutakin. Ja oli niin huolissaan kun oli jouduttu soittamaan ambulanssi. Oli sitten palaveerannut asian suhteen jossain tiimissä ja lasu asia unohtui sille tielleen. Puhuin asiasta yksityisen psykiatrin kanssa myöhemmin ja hän totesi, ettei se ole lasun paikka jos lapsiperheeseen joudutaan ambulanssi soittamaan! Myös muualla, yksiyisellä puolella, (kunnalliseen meni luotto tämän suhteen) ihmeteltiin toimintaa.
Muuten en ota mitään kantaa, mutta perheen alkoholismiin, syrjäytymiseen yms. Sellaiseen ei auta mikään raha mikä sinne kaadetaan. Vaikka he saisivat miljoonan, niin se ei tulisi riittämään. Ne ongelmat on ihan muualla.
Vierailija kirjoitti:
Heti pakko kommentoida, että tuo hoitajahan toimii väärin, jos automaattisesti kaikista tekee. Lastensuojelullinen huoli pitää olla, lapsen turvallisuus, kasvu ja kehitys vaarassa.
T. Sossun täti
Nii-i.. jotain on mennyt perusteellisesti pieleen että töissä on joukko ihmisiä jotka eivät erota omaa hysteeristä mutuiluaan todellisesta vaarasta. Eikä tajuta sitä, että täydellisen kontrollin tavoittelu ihmisiä kiusaamalla ei tuo turvallisuutta yhteiskuntaan.
Alue: Aihe vapaa
Edelleen se tilanne on, että siellä voi olla se rais kattu pikkulikka tai pahoinpidelty vauva, jonka asiat menee sen aikuisen vaivan ja trauman edelle. Sen takia ne prosessit saattaa kestää. Sosiaalityölle on tyypillistä, että sossu ei aamulla töihin tullessaan välttämättä tiedä miten se päivä menee, kun siellä voi tulla mitä tahansa kiireellistä koska tahansa.