miten pomo otti raskaaksitulemisen?
Olemme suunniteleet mieheni kanssa lasta. Itse työskentelen rakennusalalle ja meidänkin firmassa ainoa nainen, onko miehet suvaitsevaisempia kuin naispomot ? Vähän tulee semmonen olo ettäanteelks kun tulin raskaaksi. Raskauteni kerron vasta kun on asia varmistettu ja on todistus. Kokemuksia? Entäpelottiklo rahallinen tilanne? Hauskaa kevättä kaikille ja kiitos etukäteen!
Kommentit (36)
Mun pomo onnitteli minua lämpimästi ( naispuolinen). Seuraava pomo (mies) oli aina ihan tippa linssissä, kun joku ilmoitti raskaudesta. Oli siis iloinen aina työntekijöiden puolesta (kun yleensä ne lapset on toivottuja).
Huonosti otti. Ei juuri puhunut mulle moneen kuukauteen. Olin hänen "ihmelapsensa", firmassa kaikki muut viidenkympin molemmin puolin ja minä vähän alle kolmenkymmenen. Olin kielitaitoinen, konttorin epävirallinen it-tukihenkilö ja minulle annettiin paljon erilaisia erityistehtäviä ja vastuuta. Juuri ennen mammalomalle jääntiä oli kehityskeskustelu, jossa pyysi anteeksi ja sanoi kyllä ymmärtävänsä, että lapset pitää tehdä kun on niiden aika. Ja oli miespomo.
Meidän miespomo halasi ja onnitteli ja oli kyllä niin aidon onnellinen mun puolesta :) koko loppu työssäoloajan höösäsi ja huolehti mun asioista, että on varmasti töissä hyvä olla :)
Mukava kuulla! Ehkä mulla on vain jtn ennakkoluuloja :))
Vain nainen voi ajatella omaa elämäänsä koskevia valintoja toisten (ja toissijaisten) ihmisten kautta! Mitä väliä, mitä pomo juuri sinun elämästäsi ajattelee??
Mun miespomo melkein liikuttu kyyneliin ja toivotti oikein paljon onnea. Sanoi, että jäähän sitten hyvissä ajoin äitiyslomalle ja olosuhteiden pakosta keskustelu käytiin puhelimitse niin halasi kun nähtiin. :) olen kuullut kyllä kaikenlaista reaktiota, mutta älä mieti sellaista. Fiksu pomo ottaa asian hyvin vastaan.
Mun miespuolinen pomo yritti saada mua eroamaan töistä kerrottuani olevani raskaana. Olin ollut samassa paikassa töissä lähes kymmenen vuotta ja kaikki oli mennyt siihen asti tosi hyvin. Pomo oli ihan uusi. Hänen painostuksensa ei ollut laillista enkä ottanut lopputiliä, mutta hän sai työpäivistäni hyvin stressaavia moneksi kuukaudeksi jatkuvalla painostuksellaan ja kaikenlaisella pienellä kiusanteolla, kuten määräämällä raskaimmat työtehtävät ja peruuttamalla lomat ym. Vanhempainvapaani aikana hän sai sitten itse potkut.
Mun pomo alkoi nauraa melkein hysteerisesti ja sanoi, että onneksi ei enää itse tarvitse vauvoja hoitaa. Suhtautuminen muuttui niin negatiiviseksi, että jouduin tappelemaan luottamusmiesten avustuksella kaikista normaaleistakin asioista. Meillä ennen niin hyvät välit jäätyivät täysin.
Nooh, olen pienehkössä yrityksessä jota johtaa kolme vanhempaa miestä. Kerroin raskaudesta aika alkuvaiheessa yrityksen tilanteen takia, "kiitos tiedosta". Myöhemmin, kun tuli ajankohtaiseksi, kerroin milloin äitiysloma alkaa. Minulle ei sanottu suunnilleen mitään, onnitteluja ei todellakaan ole tullut. Kaikilla heistä on lapsia ja lasten lapsiakin, heidän tyttärensä on samaa ikä luokkaa kuin minä.
En mitään erityisen innokasta vastaanottoa asialle odottanutkaan, mutta pakko myöntää että yllätyin kun yhtään onnitteluun tms suuntaavaakaan ei tullut.
Mun pomo oli varmasti yllättynyt, kun kerroin kolmannesta raskaudestani (ensimmäisen aikaan olin opiskelija, toisen aikaan silloinen pomo tiesi jo lapsen yrityksestä, oli ystäväni), mutta onnitteli lämpimästi. Oli mies, joka omassa perheessäänkin kävi pohdintaa siitä, yrittävätkö vai eivät toista lasta.
Pomo oli innoissaan huomatessaan olevansa raskaana.
Minun pomoni (mies) otti asian tyynesti, ja ilmoitti, että onnea ja tervetuloa takaisin töihin sitten kun olet lapset tehnyt ja ne hoitanut siihen kuntoon ettei tule poissaoloja lapsen takia. Määräaikaista sopimusta ei enää uusittu, vaikka siihen asti oli ollut puhetta jatkosta. Se oli ihan laillista koska myös projekti, jossa olin töissä, loppui.
Käytännössä sain siis raskauden takia potkut.
5 jatkaa: vähän ennen mammalomalle jäämistä sain aivan tajuttoman flunssan. Olo oli aivan hirveä ja olin ihan tukossa. Tämä sama pomo kuittaili ja arvosteli, kun olin kolme päivää sairaslomalla. Omasta mielestäni aivastelevan, niistävän ja muuten räkäisen asiakaspalvelijan asiakkaana ei ole kiva olla. Ja todellakin olin kuoleman kielissä. Tämä loukkasi erityisesti koska olen tunnollinen työntekijä, nuo kolme saikkupäivää olivat ainoat vuoden sisään. Olisin esim. raskausaikana saanut lomaa iskiaksen ja ennenaikaisten supistusten takia, mutta en ottanut.
Itsekkin olen määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva työsoppari, onko mulla sellainen vaara että pomo voisi junailla minulle potkut ? Entä tämmöisessä tilanteessa jos on lomautettu ja tulen lomautuksen aikana raskaaksi? Olen ollut töissä 3 vuotta..??????
Tuetääkö kukaan miten tämmönen menee?
Alkoi näpyttelemään taskulaskintaan ja kysyi, että onko minulla vielä koeaika menossa. Katseli ympärilleen, että näkikö kukaan (huoneen ovi oli auki). Ei ollut enää koeaika, joten onnitteli raskaudestani sitä seuraavana päivänä. Äitiyslomalle jäädessäni antoi ison ruusukimpun ja halasi.
Olen itsekkin miettinyt tota että jos tulee raskaaksi lomautuksen aikana ja jos on määräaikainen työsopimus ?
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 11:16"]
Nooh, olen pienehkössä yrityksessä jota johtaa kolme vanhempaa miestä. Kerroin raskaudesta aika alkuvaiheessa yrityksen tilanteen takia, "kiitos tiedosta". Myöhemmin, kun tuli ajankohtaiseksi, kerroin milloin äitiysloma alkaa. Minulle ei sanottu suunnilleen mitään, onnitteluja ei todellakaan ole tullut. Kaikilla heistä on lapsia ja lasten lapsiakin, heidän tyttärensä on samaa ikä luokkaa kuin minä.
En mitään erityisen innokasta vastaanottoa asialle odottanutkaan, mutta pakko myöntää että yllätyin kun yhtään onnitteluun tms suuntaavaakaan ei tullut.
[/quote]
Mä en ole ikinä ymmärtänyt sitä onnittelujen kerjäämistä, kun joku on raskaana. Sehän nyt on maailman luonnollisin asia, miksi siitä pitäisi erityisesti onnitella? Siis, jos on joku läheinen ihminen ja saa kuulla, että tämä on raskaana, silloin onnittelut tulee luonnostaan. Tietää, että siitä lapsesta tulee osa minunkin elämääni.
Mutta jos on joku suht vieras ihminen kuitenkin - kuten vaikka työkaveri, jonka kanssa nyt ei niin kamalasti ole tekemisissä - niin en mä koe suurta tarvetta onnitella. Ylipäänsä en ymmärrä, kun ihmiset julistaa joka suuntaan, että OLEN RASKAANA, HEI, HUOMATKAA! Työnantajalle toki pitää ilmoittaa, mutta siinä se. Sitähän on vaan töissä siellä, miksi niiden pitäisi olla riemunkiekaileissa jonkun suht vieraan ihmisen raskaudesta?
Raskaana oleminen on ruumiintoiminto siinä kuin muutkin. Mulle tulee usein vähän kiusallinen olo, kun joku ilmoittaa aamulla jo työpaikan ovelta, että me plussattiin! Vähän kuin ilmoittaisi, että ruoansulatus toimii hyvin!
Sitten voi onnitella, kun se vauva on maailmassa. Vaikka ei mua kyllä joidenkin puolivillaisten tuttavien vauvatkaan jaksa ihmeemmin kiinnostaa.
Älä pomoa murehdi!