Tosi elämän Valheen Vangit. Mitä asiaa et ole kertonut puolisollesi/kenellekään?

Minäkään en juuri muista lapsuuttani luultavasti siksi, että isäni oli juoppo. Olen aina ajatellut, että olen 'tietoisesti' unohtanut. Pelottaisi alkaa muistoja kaivelemaan...

Mulla oli nuorena sp-tauti eli herpes. Vieläpä tosi ärhäkkänä monta kertaa. vuosiin ei ole oireillut joten en ole uskaltanutnykyiselleni kertoa. Pelottaa jos se puhkeaa jossain vaiheessa jommalla kummalla meistä. Aion kyllä pokkana syyttää sit miestä (oli käynyt maksullisissa juuri ennen kuin tapasimme) että oot pettänyt, senkin sika. Toivottavasti näin ei käy.

Mieleen tulee, että sain kuukausi sitten töissä varoituksen, josta en ole kertonut miehelle. On pitkässä juoksussa kuitenkin aivan turha varoitus tai siis oli sitä jo saadessa =D.

Mieheni ei tiedä, että olen ollut tosi rankasti koulukiusattu aikoinaan. Ei tienneet vanhempanikaan. En aio miehelle koskaan kertoa, äiti on jo kuollut ja isä ei sillä tiedolla mitään tee, säälisi ehkä itseään vain. 

En ole kertonut olevani bi.

Jätin pillerit salaa pois, koska halusin tulla raskaaksi. Ja tulinkin tuosta parin kuukauden jälkeen. Tämä epärehellisyys osoittautui lopulta elämäni parhaaksi päätökseksi.

Mieheni ei ole lapsemme isä, petin häntä niihin aikoihin aktiivisesti toisen miehen kanssa. Aviomieheni meni kanssani raskauden takia naimisiin, koska koki sen vastuulliseksi teoksi sillä hän halusi tarjota lapselle ehjän perheen. Tämä oli hyvä sillä lapsi meni automaattisesti "väärän" isän nimiin ilman tunnustamisia ja mahdollisia testejä. Lapsen biologinen isä on paljon paremman näköinen kuin mieheni, mutta täysi renttu ja kykenemätön elättämään perhettä. Koen tehneeni lapsen kannalta oikein, sillä hän sai sekä komeat geenit että vastuullisen isän. (Ja suuren perinnön aikanaan.)

Kerran ahmin kaikki karkit salaa enkä ole vieläkään saanut kerrottua. Hävettää.

Pienenä lapsena käytin ystävääni seksuaalisesti hyväksi. Hän oli minua muutaman vuoden nuorempi, ei ymmärtänyt mitä tapahtui, enkä ymmärtänyt minäkään. Toistin vain "leikin" muodossa sen mitä itselleni oltiin tehty.

Häpeällisin asia koko tähänastisessa elämässäni. Ja ennen kuin joku kysyy, kuinka pystyn elää itseni kanssa, niin voin kertoa, että aika huonosti pystyn. Hädintuskin.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 22:08"]Pienenä lapsena käytin ystävääni seksuaalisesti hyväksi. Hän oli minua muutaman vuoden nuorempi, ei ymmärtänyt mitä tapahtui, enkä ymmärtänyt minäkään. Toistin vain "leikin" muodossa sen mitä itselleni oltiin tehty.

Häpeällisin asia koko tähänastisessa elämässäni. Ja ennen kuin joku kysyy, kuinka pystyn elää itseni kanssa, niin voin kertoa, että aika huonosti pystyn. Hädintuskin.

[/quote]

Tuli vähän paha mieli tästä, siis sun puolesta. Antaisit itselles anteeksi, et ole tiennyr mitä oot tehnyt sillon kun asioita on tapahtunut:/

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 23:47"]

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 22:08"]Pienenä lapsena käytin ystävääni seksuaalisesti hyväksi. Hän oli minua muutaman vuoden nuorempi, ei ymmärtänyt mitä tapahtui, enkä ymmärtänyt minäkään. Toistin vain "leikin" muodossa sen mitä itselleni oltiin tehty.

Häpeällisin asia koko tähänastisessa elämässäni. Ja ennen kuin joku kysyy, kuinka pystyn elää itseni kanssa, niin voin kertoa, että aika huonosti pystyn. Hädintuskin.

[/quote]

Tuli vähän paha mieli tästä, siis sun puolesta. Antaisit itselles anteeksi, et ole tiennyr mitä oot tehnyt sillon kun asioita on tapahtunut:/

[/quote]

korostan samaa asiaa kuin edellinen. Anna itsellesi anteeksi. Aloita näin: Sano se ääneen niin monena iltana, kunnes tunnet antaneesi itsellesi anteeksi. Näet kuinka elämäsi tulee helpottumaan.

En ole kertonut, että en näe miestäni seksuaalisesti kiihottavana. Mies olisi periaatteessa kivannäköinen, jos laihtuisi n. 20kg ja vähän kuntoilisi, ajelisi viiksensä jne. pientä. Mutta nyt hän on sitä mieltä, että haluaakin näyttää tuolta ja olla "vähän pläski"...sepä kiva, kiristelen hampaitani tässä oman kuntoremonttini kanssa. Nuorempana tavatessa oli timmissä kunnossa, nykyään tissinsä ovat kohta niin isot että tarvitsee rintsikat.

mieheni ei ole kysynyt mutten koskaan kertoisikaan montako seksikumppania minulla oli ennen häntä

En ole kertonut miehelleni että minulla on ollut kondylooma teininä. Siitä on jo 20 vuotta aikaa, eikä tauti ole sen jälkeen ollut aktiivinen. En itse sitä aina edes muista täyttää gynen esitietolomakkeisiin.

En myöskään ole kertonut kaikista ihastumisistani. Mulla on paha tapa ihastua milloin keneenkin. 2-3 isompaa ihastusta tulee vuodessa. Yleensä nämä eivät johda yhtään mihinkään, mutta pari kertaa on sattunut vahinko :-( Miehessäni ei ole mitään vikaa, en osaa selittää käytöstäni. Sitä tunnetta ei voi estää.

Up

Mä tiedän yhden tosi elämän "valheen vangin". Tosin vankeus on varmaan helpottanut, kun pääsi eläkkeelle. Teki yli 30 vuotta vakituisessa virassa töitä ilman tutkintoa, joka on ehdoton vaatimus. Aikanaan meni opintojen ohessa toisena opiskeluvuotena opettajaksi ja oli ensin muutaman vuoden sijaisena. Opinnot hiipui vaan ja käytännössä oli kasassa max. parin vuoden kurssit, ei edes välitutkintoa. Rehtori aina kyseli, että miten etenee ja tuo vaan heitteli, että hyvin etenee. Sitten rehtori alkoi vinkata, että siihen perustetaan lehtorin virka ja jos tuo tyyppi valmistuisi, niin saisi siitä viran. Lupasi yrittää puristaa ja lopulta sitten vaan ilmoitti, että on valmistunut. Siihen aikaan tutkinnon tarkastaminen oli työläämpää, kun olisi pitänyt soittaa johonkin seinäpuhelimeen, tiedot hakea arkistosta, ihmiset oli kesälomalla jne. Lopputuloksena sai lehtoraatin ja kökkelehti siinä eläkeikään asti ilman minkäänlaista tutkintoa.

mieheni tietää että äitini ja isäpuoleni ovat alkoholisteja.En kuitenkaan ole avannut hänelle koskaa lapsuuttani.Hän ei tiedä millaista elämäni on ollut; ei pahoinpitelyitä,hyväksikäyttö yrityksiä,ruoattomuutta.. olen vain vähän raottanut menneisyyden verhoa,ja on paljon sellaista mitä tulen tuskin koskaan miehelleni kertomaan.

Ei myöskään tiedä että isäni on minut ja siskoni aikanaan hylännyt,oli monia vuosia kun isä oli elämästämme pois.Nykyään isä on elämässämme mutta mies ei tiedä että näin ei ole aina ollut.

En usko että mieheni tulisi ikinä ymmärtämään jos hänelle asiosta rupeaisin kertomaan.Hän on ns hyvänperheen poika,jolla on tiiviit perhe/sukulaissuhteet.

Parikymppisenä autoin opiskelukaveriani itsensä tappamisessa, eli olin osallisena ns. avustetussa itsemurhassa.

[quote author="Vierailija" time="16.05.2014 klo 21:31"]Parikymppisenä autoin opiskelukaveriani itsensä tappamisessa, eli olin osallisena ns. avustetussa itsemurhassa.

[/quote]

Miten pystyit? Miten voit elää tuollaisen asian kanssa?

Mä oon tosi paha uhkapeluri.. Kaikki pelit käy, kolikko pelit parhaimpia ja casinolla en oo käyny vuosiin :) Välillä voitan, mut aika usein häviän. Mies tietää, mut ei hyväksy ollenkaan. En oo muille kertonu.