Naapurin raivoava äiti

Nämä ovat kyllä kinkkisiä juttuja. Itsellä aivan samanlainen naapuri. Äiti huutaa pienelle pojalleen aivan kamalia asioita ja vielä joka päivä.

Ei Suomessa voida hyvin, ei.

Meillä noin tehtiin, kunnes isä lähti. Avioeron järjesteli se karjuva äiti. Alkoi järjestellä jo, kun poikamme oli 2v - sain silloin estettyä.

Karjuminen alkoi keinohedelmöityshoidon aikana - jatkui raskausaikana ja vielä imetysaikana raivokohtaus alkoi usein tyhjästä - siis todella ilman mitään provosointia - ja jatkui 2-3 tuntia yhtä soittoa. Minkäänlainen puhe ei toiminut muuna kuin lisäyllykkeenä. Seurakunnan antama perheneuvonta toimi vain asioiden parhain päin selittelynä. Ahdistuslääkkeitä kyllä käytettiin; arvatkaa kuka käytti?

Äitiysloman loputtua kiukku ei laantunut, niin kuin olin toivonut ja odottanut. Työn stressi ja mukaan uudestaan tullut alkoholi piti kotona raivoamisen vauhdissa.

Voi kuinka toivoinkaan, että rivitalonaapurini olisivat viestineet harmistaan. Sillä olisi varmasti ollut normaali sosiaalisen kontrollin vaikutus. Riippumatta siitä, ketä meillä olisi asiasta syytetty.

Pysyin paikalla, koska en halunnut, että pieni poikani olisi yksin joutunut hillittömän raivoamisen kohteeksi. Paitsi sitten 5-vuotiaana, kun iskä heitettiin pois. Aika hyvin poika on kai pärjännyt äitiänsä vastaan, mutta hirveä ikävä on aina isän luokse, rauhaan. Lieviä hermostollisia oireita ja oppimisvaikeuksia tosin esiintyy, mutta niiden kanssa varmaan selvitään, lahjakas kaveri. Isän luokse tullessaan sanoo usein: "ihanaa, kun saa olla IHAN rauhassa"

Vetoan teihin meluakan naapureihin: kantakaa sosiaalista vastuuta jo ennen kuin kuulette pienen lapsen kiljuvan: "äiti, anna isin olla rauhassa!"

- älkää ainakaan odotelko, että joku muuttaisi pois

Huutajia on Suomessa PALJON, miehiä ja naisia. Kamalin tietämäni lapsilleen karjuja on yksi opettaja, joka huutaa omille lapsilleen ihan hirveän rumalla äänellä. Ei siis vaan huuda, vaan tekee siihen sellasen oudon ja inhottavan sävyn, en osaa edes kuvailla sitä. Opettajana on tosi rauhallinen ja kärsivällinen eikä huuda ikinä koulussa, mutta omille lapsilleen huutaa tyyliin kaiken mitä niille sanoo. Ei hakkaa lapsiaan tai ole muutenkaan mikään hirviö tietääkseni, paitsi lapset on eriarvoisessa asemassa. En kuitenkaan näe, että se olisi lastensuojeluilmoituksen paikka. Itsensä kehittämisen paikka sille äidille todellakin, mutta tollasesta asiasta on erittäin vaikea mennä kenellekään sanomaan. Itse en jättäisi naapurille edes sitä lappua, tuskin sillä on yhtään mitään vaikutusta, aiheuttaa vaan ahdistusta sille äidille.

Äidillä voi olla kova stressi enkä usko, että naapureiden joukkohyökkäys auttaa. Se mitä ette kuule seinien läpi, on ne hiljaiset anteeksipyynnöt, rakkaudentunnustukset ja halaukset.

Ei kai huutaminen sinänsä ole muuta kuin ärsyttävää, mutta jos viestin sisältö on alentavaa, vähättelevää tai muuten ilkeää, silloin kyse lienee jonkinasteisesta henkisestä väkivallasta. Toki sama sisältö puheäänellä esitettynä on lähes yhtä haitallista, mutta silloin se ei ehkä ole yhtä uhkaavaa. Itseäni ainakin ahdistaa eniten sellainen kiukkuisella puheäänellä ivalliseen sävyyn esitetty komentely ja vähättely, jota aika moni aikuinen harrastaa. Tietenkin lapsissakin on eroja, joten on vaikea sanoa miten kyseisten lasten kanssa ystävällinen keskustelu toimisi, ehkä sitä on kokeiltu ja havaittu se toimimattomaksi.

Mun naapurissa asuu samanlainen tapaus, teini tyttö tosin joka huutaa kuin psykoosissa harva se päivä nyt vuoden ajan . Pistin lappua luukusta että lopeta tai soitan seuraavalla kerralla poliisit. Satuin seur päivänä näkemään tytön kellarissa ja sanoin suorat sanat. Oli kuin eti ihminen, ujo ja alistunut. Huuto loppui mutta tänään heräsin taas aamukasilta hirveeseen rähinään vaikka herätys olisi ollut vasta 10ltä:(

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 12:18"]

Mun naapurissa asuu samanlainen tapaus, teini tyttö tosin joka huutaa kuin psykoosissa harva se päivä nyt vuoden ajan . Pistin lappua luukusta että lopeta tai soitan seuraavalla kerralla poliisit. Satuin seur päivänä näkemään tytön kellarissa ja sanoin suorat sanat. Oli kuin eti ihminen, ujo ja alistunut. Huuto loppui mutta tänään heräsin taas aamukasilta hirveeseen rähinään vaikka herätys olisi ollut vasta 10ltä:(

[/quote]

Kenelle se huutaa?

Miksi te puolustelette huutavaa äitiä? Ei kukaan häiriinny pienestä, satunnaisesta huudosta. Jatkuva huutaminen on väärin vaikka johtuisikin stressistä, täytyy löytyä joku muu tapa purkaa omaa pahaa oloa. Ei vaimon hakkaajaakaan puolustella sillä, että se nyt vaan on niin stressaantunut niin purkaa sen vaimoonsa, että älkää nyt puuttuko siihen. 

Itse menisin huutavan naapurin ovelle. Silloin kun meteli on kovaa, menisin soittamaan ovikelloa ja kysymään onko täällä kaikki ok kun meteli on niin hirveän kova vai tarvitseeko teille soittaa joku avuksi. 

Naapuri ei ehkä itse ihan tiedosta kuinka hyvin meteli kuuluu ja miltä se ulospäin kuulostaa kun kukaan ei valita. Tajuaa ehkä jatkossa olla hiljempaa, ainakin tuttavani tapauksessa muutos tapahtui.

Keksisitte omaa tekemistä kyylät. Meillä on aina ollu varmaan aika kova meteli kun väkeäkin välillä enemmän kuin asuntoon mahtuisi. Huutaminen voi olla ainoa keino saada sanottavansa sanottua ja ei se huutaminen ole ketään vielä satuttanut. Kivempaahan se on elää kun elämän ääniä ympärillä. Herkät naapurit voi kyllä saada ihan väärän kuvan kun joku huutaa että tapan sut nyt niin eihän se nyt sitä tarkoita. Toiset osaa tehdä eron ja toiset sitten tottuu ja alkaa tykkäämään elämisen äänistä.:DD

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 12:21"]

Miksi te puolustelette huutavaa äitiä? Ei kukaan häiriinny pienestä, satunnaisesta huudosta. Jatkuva huutaminen on väärin vaikka johtuisikin stressistä, täytyy löytyä joku muu tapa purkaa omaa pahaa oloa. Ei vaimon hakkaajaakaan puolustella sillä, että se nyt vaan on niin stressaantunut niin purkaa sen vaimoonsa, että älkää nyt puuttuko siihen. 

Itse menisin huutavan naapurin ovelle. Silloin kun meteli on kovaa, menisin soittamaan ovikelloa ja kysymään onko täällä kaikki ok kun meteli on niin hirveän kova vai tarvitseeko teille soittaa joku avuksi. 

Naapuri ei ehkä itse ihan tiedosta kuinka hyvin meteli kuuluu ja miltä se ulospäin kuulostaa kun kukaan ei valita. Tajuaa ehkä jatkossa olla hiljempaa, ainakin tuttavani tapauksessa muutos tapahtui.

[/quote]

Minusta on erittäin vastenmielistä verrata hakkaamista huutamiseen. On aika eri kaliiberia vahingoittavuudessaan. Menepäs hetkeksi itseesi ja pohdi tätä asiaa.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 12:30"]

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 12:21"]

Miksi te puolustelette huutavaa äitiä? Ei kukaan häiriinny pienestä, satunnaisesta huudosta. Jatkuva huutaminen on väärin vaikka johtuisikin stressistä, täytyy löytyä joku muu tapa purkaa omaa pahaa oloa. Ei vaimon hakkaajaakaan puolustella sillä, että se nyt vaan on niin stressaantunut niin purkaa sen vaimoonsa, että älkää nyt puuttuko siihen. 

Itse menisin huutavan naapurin ovelle. Silloin kun meteli on kovaa, menisin soittamaan ovikelloa ja kysymään onko täällä kaikki ok kun meteli on niin hirveän kova vai tarvitseeko teille soittaa joku avuksi. 

Naapuri ei ehkä itse ihan tiedosta kuinka hyvin meteli kuuluu ja miltä se ulospäin kuulostaa kun kukaan ei valita. Tajuaa ehkä jatkossa olla hiljempaa, ainakin tuttavani tapauksessa muutos tapahtui.

[/quote]

Minusta on erittäin vastenmielistä verrata hakkaamista huutamiseen. On aika eri kaliiberia vahingoittavuudessaan. Menepäs hetkeksi itseesi ja pohdi tätä asiaa.

[/quote]

Jos se sinua helpottaa niin vaimon hakkaaminen voidaan vaihtaa jatkuvaan vaimolle huutamiseen, joka häiritsee naapureita. Sama se, aikuinen ihminen voi opetella purkamaan stressinsä muuten kuin huutamalla ja kaatamalla sen toisten niskaan. 

Millaisia keinoja stressin ja ahdistuksen purkamiseen huutava vanhempi opettaa lapsilleen. Jatkuvasti huutava vanhempi ei ole etu kenellekään, ei lapselle, ei vanhemmalle itselleen eikä sille naapurillekaan.

Se on muuten kumma, että ihmiset häiriintyvät mamujen yöelämästä ja yleisestä metelöinnistä tosi helposti, mutta kun suomalainen äiti huutaa lapsilleen niin ollaan kyllä valmiit sulkemaan korvat. Ei lähde isännöitsijälle ilmoituksia eikä usein taida tulla valituksia päin naamaakaan.

Mä huudan ja joskus jopa raivoan! Ja mietin mitä nsspuritkin ajattelee kun lapsikin huutaa au au au kun kädi jää jumiin pukiessa tms ylidramatisoi...ja minä huudan että lopeta jo pälä pälä. Mutta minä pyydän lapselta aina anteeksi huutoa ja halimme ha kehun lasta muutoin paljon..teemme yhdessä. Aina ei pinna kestä.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 12:30"]

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 12:21"]

Miksi te puolustelette huutavaa äitiä? Ei kukaan häiriinny pienestä, satunnaisesta huudosta. Jatkuva huutaminen on väärin vaikka johtuisikin stressistä, täytyy löytyä joku muu tapa purkaa omaa pahaa oloa. Ei vaimon hakkaajaakaan puolustella sillä, että se nyt vaan on niin stressaantunut niin purkaa sen vaimoonsa, että älkää nyt puuttuko siihen. 

Itse menisin huutavan naapurin ovelle. Silloin kun meteli on kovaa, menisin soittamaan ovikelloa ja kysymään onko täällä kaikki ok kun meteli on niin hirveän kova vai tarvitseeko teille soittaa joku avuksi. 

Naapuri ei ehkä itse ihan tiedosta kuinka hyvin meteli kuuluu ja miltä se ulospäin kuulostaa kun kukaan ei valita. Tajuaa ehkä jatkossa olla hiljempaa, ainakin tuttavani tapauksessa muutos tapahtui.

[/quote]

Minusta on erittäin vastenmielistä verrata hakkaamista huutamiseen. On aika eri kaliiberia vahingoittavuudessaan. Menepäs hetkeksi itseesi ja pohdi tätä asiaa.

[/quote]

Minä kyllä olen kuullut ihan kaikkea puolusteltavan stressillä, esim. ylensyömistä, urheiluhulluutta, lapsentappoa, you name it. Aika moni on stressaantunut, ja joku saattaa huutaa vaikkei ole edes stressaantunut, vaan se on pelkkä huono tapa.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 12:22"]

Keksisitte omaa tekemistä kyylät. Meillä on aina ollu varmaan aika kova meteli kun väkeäkin välillä enemmän kuin asuntoon mahtuisi. Huutaminen voi olla ainoa keino saada sanottavansa sanottua ja ei se huutaminen ole ketään vielä satuttanut. Kivempaahan se on elää kun elämän ääniä ympärillä. Herkät naapurit voi kyllä saada ihan väärän kuvan kun joku huutaa että tapan sut nyt niin eihän se nyt sitä tarkoita. Toiset osaa tehdä eron ja toiset sitten tottuu ja alkaa tykkäämään elämisen äänistä.:DD

[/quote]

Keksisitte omaa tekemistä kyylät... Luuletko että ketään kiinnostaisi esim. teidän perheen elämä että pitäisi kyylätä? Kyse on siitä, että liikaa metelöivä naapuri tunkee metelillään toisen elämään, ei siinä mitään kyyläämistä tarvitse tehdä. Päinvastoin naapurisi todennäköisesti pitäisi ihan mielellään etäisyyttä teidän elämään, eikä haluaisi kuulla sitä seinien läpi. 

Myönnän, että välillä korotan ääntäni etenkin uhmaikäiselleni kun yritän kieltää häntä tekemästä jotain kiellettyä. Perheessä on tämän uhmiksen lisäksi myös vauva, joten välillä on korotettava ääntä, jos en ehdi heti muuten ojentamaan lasta. Meillä on perusasiat hyvinkin kunnossa ja aina anteeksi pyydän jos ääntäni joudun korottamaan. Tekeekö tämä minusta huonon äidin? Eivätkö muut hyvät äidit ole koskaan väsyneitä tai korota ääntään?

Itse olisin hyvin loukkaantunut jos joku tekisi tästä satunnaisesta äänen korotuksestani ls-ilmoituksen. Enemmänkin se, ettei lasta kielletä/ei välitetä yhtään on mielestäni huonompi asia lapsen kehityksen kannalta.

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 12:22"]

Keksisitte omaa tekemistä kyylät. Meillä on aina ollu varmaan aika kova meteli kun väkeäkin välillä enemmän kuin asuntoon mahtuisi. Huutaminen voi olla ainoa keino saada sanottavansa sanottua ja ei se huutaminen ole ketään vielä satuttanut. Kivempaahan se on elää kun elämän ääniä ympärillä. Herkät naapurit voi kyllä saada ihan väärän kuvan kun joku huutaa että tapan sut nyt niin eihän se nyt sitä tarkoita. Toiset osaa tehdä eron ja toiset sitten tottuu ja alkaa tykkäämään elämisen äänistä.:DD

[/quote]Juu on minulla tekemistä. Mutta jos kaksivuotiaalle karjutaan, ei siis huudeta vaan karjutaan raivon vallassa vittusaatanaa ja perkelettä illalla klo 11 kun hän ei vie lelua huoneeseen yms. ei kyse ole normaalikommunikoinnista. Ja se kyllä kuuluu tuohon aikaan. Kerran heräsin klo 4 yöllä kun tämä samainen teiniäiti karjui: NYT KYLLÄ NUKUT VITTUSAATANA! Tervettä?

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 13:28"]

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 12:22"]

Keksisitte omaa tekemistä kyylät. Meillä on aina ollu varmaan aika kova meteli kun väkeäkin välillä enemmän kuin asuntoon mahtuisi. Huutaminen voi olla ainoa keino saada sanottavansa sanottua ja ei se huutaminen ole ketään vielä satuttanut. Kivempaahan se on elää kun elämän ääniä ympärillä. Herkät naapurit voi kyllä saada ihan väärän kuvan kun joku huutaa että tapan sut nyt niin eihän se nyt sitä tarkoita. Toiset osaa tehdä eron ja toiset sitten tottuu ja alkaa tykkäämään elämisen äänistä.:DD

[/quote]Juu on minulla tekemistä. Mutta jos kaksivuotiaalle karjutaan, ei siis huudeta vaan karjutaan raivon vallassa vittusaatanaa ja perkelettä illalla klo 11 kun hän ei vie lelua huoneeseen yms. ei kyse ole normaalikommunikoinnista. Ja se kyllä kuuluu tuohon aikaan. Kerran heräsin klo 4 yöllä kun tämä samainen teiniäiti karjui: NYT KYLLÄ NUKUT VITTUSAATANA! Tervettä?

[/quote]

Musta tuo edelleen on vain hermostumista koska jokainen tietää ettei äitinä niin kauhean helppoa aina ole. Se kyylääminen ja demonisoiminen ainoastaan pahentaa ja aivan liian monelle äidille se etenkin teiniäitiys tuntuu olevan punainen vaate ja tiedostamattoman vihan kohde. Voi purkaa omaa pahaa oloaan ja ei niin täydellistä kulissiperhettään niihin joita muutenkin vihaa. Ihan varmasti jokainen joka tuntee ettei enää kykene pitämään huolta lapsistaan hakee apua ja väkivaltaan kuuluu puuttua. Ihmiset kommunikoi eri lailla ja jos yleisin sana perheessä on vittu niin ei se minusta vielä mistään ongelmasta kyllä kerro. Nämä on oikeasti vähän sellaisia asioita joissa ollaan nopeasti repimässä toisilta hiuksia päästä. Toiset luulee voivansa loukata ihan miten tahansa ja ettei heitä uskalleta vastustaa. Sitten ne jotka eivät siihen enää kykene elävät vanhempien mammojen ehdoilla. Tämä on ihan normaali kuvio kyllä ilman lapsiakin. Aika erikoista että teiniäidit ei toisistaan pahemmin valittele vaan liittoutuvat. Miksiköhän??

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 12:52"]

[quote author="Vierailija" time="12.03.2014 klo 12:22"]

Keksisitte omaa tekemistä kyylät. Meillä on aina ollu varmaan aika kova meteli kun väkeäkin välillä enemmän kuin asuntoon mahtuisi. Huutaminen voi olla ainoa keino saada sanottavansa sanottua ja ei se huutaminen ole ketään vielä satuttanut. Kivempaahan se on elää kun elämän ääniä ympärillä. Herkät naapurit voi kyllä saada ihan väärän kuvan kun joku huutaa että tapan sut nyt niin eihän se nyt sitä tarkoita. Toiset osaa tehdä eron ja toiset sitten tottuu ja alkaa tykkäämään elämisen äänistä.:DD

[/quote]

Keksisitte omaa tekemistä kyylät... Luuletko että ketään kiinnostaisi esim. teidän perheen elämä että pitäisi kyylätä? Kyse on siitä, että liikaa metelöivä naapuri tunkee metelillään toisen elämään, ei siinä mitään kyyläämistä tarvitse tehdä. Päinvastoin naapurisi todennäköisesti pitäisi ihan mielellään etäisyyttä teidän elämään, eikä haluaisi kuulla sitä seinien läpi. 

[/quote]

Korvatulpat on keksitty ja kerrostalossa moni niitä osaa käyttää. Tahallista terrorismia on soittaa oopperamusiikkia täysillä ja toiset poraa jatkuvasti. Huutaminen ei sitä ole vaan siihen on syy. Humalaisten rähinöinti sitten taas on iso ongelma kaikille.