Lue keskustelun säännöt.
Jos isä tai äiti kuolee, joutuvatko lapset maksamaan perintöveron?
10.03.2014 |
Siis jos ihan perusperhe kyseessä, vaikka naimisissa olevat vanhemmat ja kaksi alaikäistä lasta. Omaisuutta vaikka se 300 000e omakotitalo, josta vielä 80 000 lainaa, kesämökki, pari autoa, normaali irtaimisto. Omaisuus molempien puolisoiden nimissä. Jos vaikka isä kuolee kolarissa, joutuuko lapset maksamaan perintöosuuksistaan perintöveron? Ja itseasiassa siis puolisokin? Nettoaako valtio perheen surulla? Eli joutuuko perhe tuosta vaan maksamaan yhtäkkiä kymppitonnien verot?
Kommentit (63)
Perintö , perintö , perintö... Hyi teitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joutuu. Äitini kuoli kun minä vielä olin lapsi, joten tuli tutuksi tuo.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 12:26"]Perintö , perintö , perintö... Hyi teitä.
[/quote]
Juu, omia tai lastensa raha-asioita ei missään nimessä kannata suunnitella tai ennakoida mitenkään.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 08:11"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 08:04"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 08:00"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 07:54"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 07:49"]
Perintövero on ihan järkevä systeemi, sillä ehkäistään osaltaan eriarvoisuutta ja yleensä siinä tilanteessa, kun perheen isä tai äiti kuolee, myös julkisten palvelujen tarve perheessä lisääntyy.
[/quote] Mitä ne julkiset palvelut on, mitä saa ilmaiseksi?
[/quote]
terveys- ja sosiaalipalvelut nyt lähinnä ovat melkein ilmaisia. (koulu, päivähoito yms.)
[/quote] =D, ihan hirveesti tekemistä kuoleman kanssa...
[/quote]
Kyllä se vaan niin on, että nekin lapset joiden isä kuolee joutuvat silti menemään päiväkotiin että äiti pääsee töihin. Ja silloin perheen maksettavaksi tuleva päivähoitomaksu on pienempi kun perheen tulot ovat pienemmät, jolloin kunta maksaa hoidosta suuremman osuuden. Eli sosiaaliturvan osuus on suurempi. Saat pitää lopun rautalangan, tarvitset sitä vielä.
[/quote]
Tarkoitukseni oli sanoa, että montako tapausta tunnet?
AP, Jos on lapsiperheessä ostettu asunto velkaa vastaan, niin ehdottomasti pitää sellaisen pariskunnan ottaa henkivakuutus, jossa edunsaajiksi laitetaan lapset. Leski saa korkeintaan tasinkoa, jos sitäkään, se riippuu lesken omasta varallisuudesta, avioehdoista ym. seikoista. (Esim. perinnönjättäjän testamentin ehdolla voidaan avio-oikeus sulkea pois.) Lapset perii ja myös saa sen perintöverolaskun, vaikka ei saisi senttiäkään ulos vielä pesästä. Tuossa tapauksessa se tulee n. 110000 eurosta. Käytännössähän se leski sen velan maksaa tai muuttaa pois, jolloin ositetaan. Mutta jos olisi uusperhe, jossa ei vielä ole lapsia, mutta on niitä edellisen suhteen lapsia, tilanne olisi heille aika kamala sen velan kanssa. Ehdottomasti huolehtikaa aina asuntovelalliset vanhemmat, että lapsenne ei joudu rahallisesti kuseen teidän kuolemanne vuoksi.
Minullakin on äiti, joka lesken asumisoikeudella asui 5 v. asunnossa, josta olen perintöverot pulittanut. Onneksi oli isällä firma, säästöjä ja muuta omaisuutta, joka ns. lyötiin lihoiksi. (Tosin verohan meni kokonaisperityn mukaan asunto-osuus mukaan laskettuna.) Pesä meillä on jaettu ripotellen ja kokonaan vasta hiljan, ja siinä äiti osti meidät asunnosta ulos omilla perintövaroillaan.
Nyt olen velaton, mutta henkivakuutus- ja säästöhenkivakuutus edelleen lasteni hyväksi voimassa, että perintöverot ei kalahtaisi liian kovina niskaan. Se antaa heille suremiselle aikaa ja aikaa miettiä, miten perinnön suhteen toimivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mielestä henkivakuutukseen kannattaa laittaa edunsaajaksi puoliso eikä lapset. Siinä käy muuten niin, että lasten rahoja hoitaa maistraatti eikä huoltaja. Meillä ainakin henkivakuutuksen (oman vakuutusyhtiön kautta) tarkoitus on turvata puolison elämä eli maksaa velat pois. Ja vasta sitä kautta lasten elämä.
Ei kai henkivakuutuksesta mene perintöveroa? Sehän ei ole perintö vaan vakuutuskorvaus.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 08:41"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 08:21"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 07:56"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 07:50"]
Ja 20 000 euroon asti saa periä ilman veroja.
[/quote]Ja alaikäiset rintaperilliset 60 tonniin asti...
[/quote]
Jos omaisuus on vain ja ainoastaan se talo, tai vaikka pikkuisen jotain siihen päälle,on tilanne oikeasti tosi kurja. Käytännössä se leski joutuu siitä koko lainasta vastaamaan jos haluaa sen kodin pitää, vaikka paperilla varoista vähennetään ensin velat jne.
Monella on lisäksi autolainaa, ehkä kesämökkilainaa. Olen monesti miettinyt miten selviäisin, jos mies kuolisi (tai päinvastoin), vaikka meillä ei edellämainittuja olekaan ja asuntolainakin alkaa olla voiton puolella.
Tästä syystä pankit tarjoavat sikakalliita lainaturvia. Meillä on henkivakuutus, jossa edunsaajina puolisot. Henkivakuutus kattaa lainasumman mennen tullen. En uskaltaisi kolmen alaikäisen lapsen kanssa muuten olla asuntovelkainen. Kannattaa muuten muistaa myös työnantajan ryhmähenkivakuutus, joka pitää erikseen hakea. Summa on kuitenkin aika iso.
[/quote]Ennen kuin ryntäätte ottamaan vapaaehtoisia henkivakuutuksia niin muistutan että työnantaja on ottanut työntekijöilleen ryhmähenkivakuutuksen ja tapauksesta riippuen korvaussuma kuolintapauksessa on noin 100-300 tuhatta. Tavisperheessä sillä kuitataan vainajan velat ja maksetaan perintöverot, jos siis kyse on työikäisen kuolemasta.
[/quote]
siis mihin ihmeeseen tämä tieto perustuu?
Peruskorvaussumma on alle 50-vuotiaille rapiat 16.000 ja lapsista tulee korotus n. 7.000 € /lapsi.
Työtapaturmassa kuolleelle tulee iso korotus, 50 %. Mutta 300.000 € korvaussummiin työnantajan ryhmähenkivakuutuksella on kyllä hankalaa päästä.
http://www.trhv.fi/fi/korvaussummat/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 08:10"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 08:05"]
suosittelisin henkivakuutuksen ottoa jällen kerran...
[/quote]Jos on työelämässä, niin työpaikan kauttakin on jo olemassa henkivakuutus. Meillä on ajateltu niin että jos mies nyt kuolisi, niin talo menisi joka tapauksessa myyntiin, sillä en osaa pitää tätä itse, mies on aina hoitanut kaikki kunnossapitotyöt ja tämä olisi liian suurikin ja kallis minulle ylläpidettäväksi. Jos minä taas kuolisin, niin mies pärjäisi talon kanssa myös taloudellisesti.
[/quote]
ei työssäkäyvillä mitään henkivakuutusta sääntömääräisesti ole!
Joillain työnantajilla ehkä on työaikaan sidottu vakuutus, ja joillain ammattiliitoilla on matkavakuutus jäsenilleen, mutta aika harvinaista lienee, että kellään on työnantajan ottama kunnon henkivakuutus.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 17:20"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 08:10"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 08:05"]
suosittelisin henkivakuutuksen ottoa jällen kerran...
[/quote]Jos on työelämässä, niin työpaikan kauttakin on jo olemassa henkivakuutus. Meillä on ajateltu niin että jos mies nyt kuolisi, niin talo menisi joka tapauksessa myyntiin, sillä en osaa pitää tätä itse, mies on aina hoitanut kaikki kunnossapitotyöt ja tämä olisi liian suurikin ja kallis minulle ylläpidettäväksi. Jos minä taas kuolisin, niin mies pärjäisi talon kanssa myös taloudellisesti.
[/quote]
ei työssäkäyvillä mitään henkivakuutusta sääntömääräisesti ole!
Joillain työnantajilla ehkä on työaikaan sidottu vakuutus, ja joillain ammattiliitoilla on matkavakuutus jäsenilleen, mutta aika harvinaista lienee, että kellään on työnantajan ottama kunnon henkivakuutus.
[/quote]
Ja taas höpö höpö.
Pääsääntöisesti kaikilla työsuhteessa olevilla on työnantajan puolesta ryhmähenkivakuutus. Moni ei sitä tiedä ja meille suorastaan pankissa sanottiin, että tämä vakuutus on sellainen, josta kaikkein eniten jätetään korvauksia hakematta, koska ei tiedetä että sellainen on. Minimissään alle 50-vuotiaana kuolleelta korvaussumma on n. 16.000 €. Aika iso raha jättää hakematta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oppia ikä kaikki! Summalla ei kumminkaan hoideta pois murhelistalta 80 tonnin lainaa. Lisäksi jo hautajaisiin huvahtaa monta tonnia, ja lesken täytyy jatkossa elättää lapset ja itsensä yksin. Perhe-eläke on tulosidonnaista, joten keskituloinen saati hyvätuloinen leski ei sitä edes saa, joten edelleen, se vakuutus kannattaa ehdottomasti ottaa!
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 10:30"]
Edelleen menee väärin! Vainajan varallisuudesta vähennetään velat ja muut kulut ja loppuosa jaetaan pesänosakkaiden kesken. Se on perintöosuus. Velat eivät koskaan periydy, jos varallisuutta ei ole, ne jäävät lainanantajan tappioksi.
Ihmettelen, miten sukulaisesi perintötila on jaettu, jos mitään jaettavaa ei edes ollut, jos velat oli suuremmat kuin varat.
"No väärin menee taas. Jos kuolinpesässä ei ole omaisuutta millä maksaa velkaa, niin perilleset perii myös velat, jos ottavat perinnön vastaan. Mutta perinnöstä voi aina luopua, jolloin ei tarvi ottaa velkaa vastaan, mutta ei myöskään saa mitään perintöä."
[/quote]Höpö höpö. Lainat periytyy jos ottaa perinnön vastaan. Tarkasta tietosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyytäkääs työnantajalta selvitys minkälainen vakuutus työpaikalla on ja paljonkon mahdollinen korvaussuma voisi olla eiri vahingoissa.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 17:31"]
Oppia ikä kaikki! Summalla ei kumminkaan hoideta pois murhelistalta 80 tonnin lainaa. Lisäksi jo hautajaisiin huvahtaa monta tonnia, ja lesken täytyy jatkossa elättää lapset ja itsensä yksin. Perhe-eläke on tulosidonnaista, joten keskituloinen saati hyvätuloinen leski ei sitä edes saa, joten edelleen, se vakuutus kannattaa ehdottomasti ottaa!
[/quote]
Siis tottakai kannattaa ottaa myös henkilökohtainen henkivakuutus, mutta ryhmähenkivakuutus on olemassa ja se kannataa ottaa huomioon oman henkivakuutuksen korvaussummaa pohdittaessa, koska se vaikuttaa vakuutusmaksuun. Meille näin neuvottiin jo ihan pankissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka pian perinnönjaosta vero tulee maksuun? Perintö saatu tammikuussa, milloin odotellaan maksulappua?
Siitä, kun perukirja jätetty verotoimistoon, menee Helsingissä n. vuosi siihen, että verolaput tulee. Pienemmillä paikkakunnilla voi maksulaput tulla nopeammin.
Eikö ole ihan normaalia riskien hallintaa katsoa aina välillä, mikä on puolisoiden varallisuus ja paljonko perintöveroa rapsahtaa, jos noutaja tulee? Minä lasken tällaisia välillä ihan huvikseni, välillä varmistaakseni, että lapsella ei ole verojen puolesta mitään hätää.
Riippumatta siitä, onko asuntovelkaa vai ei, on hyvä omistaa myös jotain helposti rahaksi muutettavaa varallisuutta - osakkeita, rahastoja yms. Näitä pitäisi olla sen verran, että hautajaiskulut saadaan maksettua ja mahdollinen perintövero - jos perillisillä ei ole valmiiksi ole tarpeeksi likvidiä varallisuutta.
Ja koska pankin kanssa asiointi vainajan kuoleman jälkeen on välillä yhtä hiuksien repimistä, olisi hyvä laittaa johonkin jemmapaikkaan tukeva setelinippu, jolla voi maksella vaikka hautauskuluja ja muuta pientä. Mitä kiemuraisempi pesä, sen hankalampaa tuo pankissa asiointi.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 13:20"]
Minun mielestä henkivakuutukseen kannattaa laittaa edunsaajaksi puoliso eikä lapset. Siinä käy muuten niin, että lasten rahoja hoitaa maistraatti eikä huoltaja. Meillä ainakin henkivakuutuksen (oman vakuutusyhtiön kautta) tarkoitus on turvata puolison elämä eli maksaa velat pois. Ja vasta sitä kautta lasten elämä.
Ei kai henkivakuutuksesta mene perintöveroa? Sehän ei ole perintö vaan vakuutuskorvaus.
[/quote]
Juuri näin.
Edunsaajaksi pitää ehdottomasti laittaa PUOLISO, ei lapset tai epämääräinen omaiset.
Leski sitten määrää rahoista, maksaa asuntolainat ja myös lasten perintöverot pois. Perintövero on niin pieni, että sen summan pystyy antamaan lapsilleen verottomana lahjana.
Lisäksi puolison ollessa edunsaajana puolet henkivakuutuksesta on verotonta!
Eli leski maksaa perintöveroa vain puolesta vakuutuskorvauksesta.
Henkivakuutuksesta menee perintövero lähiomaisten ollessa kyseessä.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 18:27"]
Perintövero on niin pieni, että sen summan pystyy antamaan lapsilleen verottomana lahjana.
[/quote]
Äläpäs nyt yleistä. Riippu perittävän omaisuuden määrästä ja lapsien määrästä. Yhdelle lapselle ei paljonkaan perintöä tarvitse tulla, kun se vero menee yli 4000 euron. Jokaisen kannattaa laskea nämä verot valmiiksi oman perhetilanteen mukaan ja miettiä sitten, aiheuttaako laskutulos toimenpiteitä vakuutusten tai perintöverosuunnittelun suhteen.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 18:27"]
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 13:20"]
Minun mielestä henkivakuutukseen kannattaa laittaa edunsaajaksi puoliso eikä lapset. Siinä käy muuten niin, että lasten rahoja hoitaa maistraatti eikä huoltaja. Meillä ainakin henkivakuutuksen (oman vakuutusyhtiön kautta) tarkoitus on turvata puolison elämä eli maksaa velat pois. Ja vasta sitä kautta lasten elämä.
Ei kai henkivakuutuksesta mene perintöveroa? Sehän ei ole perintö vaan vakuutuskorvaus.
[/quote]
Juuri näin.
Edunsaajaksi pitää ehdottomasti laittaa PUOLISO, ei lapset tai epämääräinen omaiset.
Leski sitten määrää rahoista, maksaa asuntolainat ja myös lasten perintöverot pois. Perintövero on niin pieni, että sen summan pystyy antamaan lapsilleen verottomana lahjana.
Lisäksi puolison ollessa edunsaajana puolet henkivakuutuksesta on verotonta!
Eli leski maksaa perintöveroa vain puolesta vakuutuskorvauksesta.
Henkivakuutuksesta menee perintövero lähiomaisten ollessa kyseessä.
[/quote]
henkivakuutuskorvauksesta jouduin ainakin minä maksamaan pääomaveron, joka oli siis enemmän kuin perintövero.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 10:59"]
Henkivakuutukset kuntoon, niin nuo muutaman tuhannen euron perintöverot hoituvat helposti!
[/quote]
Muutamien tonnien maksaminen tulee halvemmaksi vaikka sitten lainarahalla, kuin vakuutuksilla.