Miten te olette onnistuneet lihottamaan itsenne yli satakikoiseksi?

Sairastumalla, vuodelepoon joutumisella ja siihen ikävään syömällä. Lihosin 25kg kuudessa kk. 

Aikoinaan mietin ihan samaa. Söin neljä vuotta kuin hevonen - roskaruokaa, suklaata, keksejä, leivoksia jne. päivittäin, aivan hillittömiä määriä, enkä urheillut yhtään. Silti sain kerättyä 169-senttiseen runkoon "vain" 13 kiloa, eli painoa oli pahimmillaan 73 kg. Sadan kilon ylitys vaatii kyllä todella kovaa työtä, jos tekee sen nuorena. Toinen vaihtoehto on pitkäjänteinen (vuosikymmenten) harjoittelu.

Helposti. Ei siihen tarvita kuin ylisuuret annokset ja päivittäin leivonnainen tai suklaata.

Olen menossa psykologin kanssa juttelemaan asiasta mutta tokkapa hänkään kykenee antamaan ohjeita, joilla pääsen herkuttelusta eroon. Kas kun olen antanut siihen itselleni luvan koska seksiä ei ole tarjolla. Ja tiedoksi: kaipaan nimeomaan toisen ihmisen fyysistä läheisyyttä, joten please, älkää lässyttäkö dildoista.

Helposti se kävi. Masennukseen sairastuminen, lääkityksen aiheuttama lihominen ja ahdistuksen lääkitseminen viinalla ja päivittäisillä sipsipusseilla tuotti tulosta nopeasti jo ennestään tuhtiin varteen.

Mutta eikö edes mielessä ole käynyt pysäyttää painonnousu, kun se alkaa ylittää satsa tai vaikka 120? Jaksaako sellaisen painon kanssa tehdä töitä vai oletteko sairaslomalla?

Mä en liho yli 68 kg:n ja syön niin paljon kuin pystyn. Enempää en pysty syömään/lihomaan. Siis vaikka söisin joka päivä pitsan ja leivoksen. Ja joisin pari siideriä, leipää jne.

[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 17:39"]

Mutta eikö edes mielessä ole käynyt pysäyttää painonnousu, kun se alkaa ylittää satsa tai vaikka 120? Jaksaako sellaisen painon kanssa tehdä töitä vai oletteko sairaslomalla?

[/quote]

Siinä vaiheessa kun sata tuli täyteen, en jaksanut keskittyä mihinkään muuhun kuin omaan pahaan olooni. Nyt painoa on edelleen himpun verran yli sata, on ollut jo monta vuotta, ja jaksan oikein hyvin tehdä töitä ja liikkua. Pyöräilen, uin, kävelen sauvoilla ja ilman, hiihdän...

10

[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 17:43"]Mä en liho yli 68 kg:n ja syön niin paljon kuin pystyn. Enempää en pysty syömään/lihomaan. Siis vaikka söisin joka päivä pitsan ja leivoksen. Ja joisin pari siideriä, leipää jne.

[/quote]

Tarkoitan, että tuo on maksimi minkä voin roskaa päivässä syödä jailmeisesti sen pystyn myös kuluttamaan, koska paino ei koskaan nouse yli 68. Nyt 169/63

En rehellisesti masennukseltani ja huomannut lihovani. Ei käynyt mielessäkään käydä vaa'alla ja käytin onnettomuuden jälkeen muutenkin todella löysiä vaatteita, jotka sain kipseistä yms metallituista huolimatta päälleni. Mies kuulemma huomasi, mutta olin kuulemma kaunis isompanakin. Huoh. Olisipa sanonut, tosin en rehellisesti tiedä olisiko se auttanut. Nyt 4v myöhemmin läski on edelleen tiukassa :(

Helposti. Nälkä kasvaa syödessä. Iso jano ei lähde juomalla. Lisää kaljaa!

Ja tätähän ei saa sanoa julkisesti ääneen, että toiset lihoo herkemmin kuin toiset. Kalorinkulutus vaihtelee henkilöittäin; jos olet tosi pitkä, liikkuvainen, ja suolentoiminta nopeaa (ns läpipasko) niin tarvitset enemmän kaloreita päivässä kuin erittäin lyhyt, siro, hitaampi kanssasisar, joka ei juuri elehdi, liiku ja jolla ei ole ns. läpipasko suoli.

Ystäväni syö siis aina tavattaessa kuin hevonen (ja kuulemma syö aina sellaisia määriä) mutta on hyvin liikkuvaista sorttia, elehtii, kävelee paljon, urheilee ja on kokoajan tekemässä jotakin (siivoilee, harrastaa agilityä koiriensa kanssa, ulkoilee lasten kanssa jne) syö herkkuja useasti ja paljon, mutta on normaalipainoinen, hoikka, pitkä ihminen. Toinen ystäväni on hyvin hidas, peruslaiska (ei juuri siivoa koskaan, ei urheile, ulkoile jne) syö paljon pienempiä annoksia kuin toinen ystäväni, laihduttelee usein ja saakin painoa alas, mutta sitten taas se paino nousee. On ylilihava ihminen... Että kaikki te läpipaskot, hoikat ihmiset, kyllä toiset ihmiset lihoo herkemmin kuin toiset. Ei siinä tarvitse jokapäivä mättää jätevuorellinen roskaruokaa suuhun, riittää että syö joka päivä oman kulutustarpeen yli muutaman sata kaloria, esim. pullan, leivän ja limsan...

No mä en juuri liiku, ehkä huomattavasti normaalia vähemmän. Syön mitä mieli tekee ja joka päivä tekee mieli ja paljon. En myöskään ole pitkä. En syö kuitenkaan useita lautasellisia, kuten lihava ystäväni, joka esim. lounas buffassa ottaa kolme kukkurallista lautasellista, joka arkipäivä ja päälle muut syömiset. Painaa jotain 140kg ja on mun pitunen. Syön ihan älyttömästi, mutta silti vain kirpun annoksen häneen verrattuna!

Ihan sata kiloa ei ole vielä koskaan mennyt rikki, mutta lihon kymmeniä kiloja kun kunnon masennus päällä. Alkoa ja siihen "parannukseksi" herkkuja kun krapula iskee.

Sairastin masennusta ja söin huonoon olooni. Ei silloin jaksanut kiinnostaa, mitä tein itselleni. Kun paranin masennuksesta niin paino lähti putoamaan melkein itsestään. 

Mun paino on lähemmäs 110kg ja jaksan tehdä töitä ja en sairastele usein ja syön myös paljon kasviksia ja liikun melkein päivittäin. Juosta en jaksa ja vatsalihaksia en saa tehtyä.

7000 kilokaloria vastaa yhtä kiloa. Jos syö joka päivä 200 kcal liikaa, lihoo kilon suurinpiirtein kuukaudessa.

[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 17:39"]

Mutta eikö edes mielessä ole käynyt pysäyttää painonnousu, kun se alkaa ylittää satsa tai vaikka 120? Jaksaako sellaisen painon kanssa tehdä töitä vai oletteko sairaslomalla?

[/quote]

Painan 140 kg ja olen ollut viimeksi sairauslomalla marraskuussa 2009 yhden päivän flunssan vuoksi. Olisin varmaan ollut senkin päivän töissä jos olisin normaalipainoinen. Näin keväällä työpäivät venyt 10-tuntisiksi. Lisäksi toimin aktiivisesti kahden koulun vanhempainyhdistyksessä olen taloyhtiön hallituksessa ja esim. organisoin taloyhtiön talkoot kahdesti vuodessa. Kuun lopussa olen mukana järjestämässä koulun myyjäisiä. Omasta mielestäni elän täysin normaalia elämää.

Lihoin, lihominen. Ei lihosin, lihoaminen.

Olen miettinyt aivan samaa! Itse olen huomannut lihoneeni noin kolme kiloa viime syksystä ja sekin on jo aivan hirveän paljon mielestän. Painoindeksi on minulla kuitenkin siis vasta vähän alle 22,5. Hassua miten joku toinen voi havahtua lihomiseensa vasta kun alkaa olla se 50 kiloa ylimääräistä...

Helposti. Tulin raskaaksi ja lopetin tupakoinnin. Röökinpolton sijaan vetelin kaikenmaailman herkkuja ja söin mitä huvitti. Nyt vauva melkein 2kk ja  näitä kiloja sitten pää punasena laihdutetaan pois.