Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kummia ei sitten yhtään kiinnosta :( (älä lue jos et jaksa vuodatusta)
08.03.2014 |
Minulla on siis 5v.tytär, jonka kummi on ystäväni. Ystäväni oli toisinaan hoitanut isompia lapsiani, he olivat tuohon aikaan 2 ja 4vuotiaat. Nyt lapset on 9 ja 7 ja nuorin tämä 5vee. Yhden kerran hoitanut kummilastaan + isompia sisaruksia kun ehdotti että jos halutaan käydä jossain ja tästä on 2vuotta aikaa.
Sen jälkeen ei ole ehdottanut enkä itse kehtaa pyytää.
No nyt sitten laitoin synttäreille kutsua ensi viikonlopulle kun juhlitaan 5vee synttäreitä. Kummi sanoi, ettei pääse ja laittaa kortin tulemaan (kortin!) Ja kortti tulikin. Samoin jouluna tuli pelkkä kortti. 1 ja 2vuotis synttäreille pääsi kummi, 3v ei päässyt, mutta kävi seuraavalla viikolla kylässä lahjan kera ja viime vuonna ei päässyt synttäreille niin laittoi paketin postiin, jossa vaatetta. Nyt sitten tuli onnittelukortti
Pointti ei ole lahjat vaan se, ettei kummia näytä kiinnostavan. Viimeksi nähtiin lokakuulla eikä meillä nyt erityisen pitkä välimatka ole. Asumme 30km päässä toisistamme.
Toinen lapsen kummi asuu todella kaukana ja hänellä on useita kummilapsia, joten ymmärrän, ettei voi antaa lahjoja saati tulla synttäreille. Kolmas kummi on sitten mieheni poikamieskaveri, joka käynyt kerran kylässä ristiäisten jälkeen.
Harmittaa juuri siksikin lapsen puolesta, ettei ole sellaista kiinteää kummisuhdetta. Edes se lahjapaketti voisi olla mukava lapselle, mutta huom.lapsella on tarpeeksi tavaraa eli en sinänsä tarvi mitään, mutta lapselle se voisi olla ihana juttu.
Ennen kummi kyseli kuulumisia, laittoi synttäri ja joululahjat sekä lähetti ystävänpäiväkortteja, muuten vaan toi tuliaisena jonkin kivan jutun esim.pehmolelun tai saattoi kesän alussa lähettää hellemekon. Ne teki niin minut kuin lapsenkin tosi iloiseksi. Miksi ei enää toimi noin? Harmittaa :(
Kommentit (43)
Kummilapset yli 20 vee ja ei muista syntymäpäivää, ei nimipäivää ei joulua joten taidan myös minä alkaa olemaan muistamaton. Olen antanut lahjana rahaakin. En halua enää kummiksi, kerran olen jo kieltäytynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosiaan, kummeilta et voi vaatia tai odottaa mitään. Ymmärrätkö edes kummien tehtävän? Ainakin siltä tuntuu, ettet ole sisäistänyt kummin tehtävää, kun et sanallakaan mainitse lapsen kristillisestä kasvatuksesta vaan kerrot jostakin synttärilahjoista tai hoitoavusta ja vaadit niitä lisää ja lisää.
Muuten, mistä tiedät, ettei lapsen kummi hoida velvollisuuttaan esim. rukouksin jne. joka on ensisijainen kummin tehtävä.
"Eli kummilta ei voi vaatia ja odottaa mitään? En tarkoita, että vaatisin, mutta tuntuu oudolta, että kummi voi olla osallistuva tai olla olematta ja sitä ei saa kritisoida?
ap"
Valitsitko lastesi kummit paksun rahapussin ja hoitoavun perusteella?
Kummin tehtävä on olla tukena lapsen kristillisessä kasvatuksessa, ei suinkaan olla ilmainen lahja-automaatti tai lastenhoitaja.
Miten itse olet tukenut lapsesi ja hänen kumminsa suhdetta kristillisessä kasvatuksessa, hoitoavun ja lahjojen vaatimusten ja odotusten sijaan.
Älä oleta, että kummia kiinnostaa sinun lapsesi. Sinun lapsesi on sinun, eikä kummin, joten on luonnollista että kiinnostus jonkun toisen lasta kohtaan ei ole kovin suuri, muuta kuin ne "pakolliset muistamiset". Itse pidän koko kummiutta maailman turhimpana asiana, ja olenkin kieltäytynyt kaikista kummipyynnöistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisten lapset ei jaksa kiinnostaa. Vain harvaa jaksaa kiinnostaa muiden lapset, ne omat on vain jotain.
Itseltäni meni kiinostus muiden lapsia kohtaan kuin sain omat lapset ja kummiksi en aio ryhtyä.
Moni suostuu kummiksi ja sitten vaan huomaa ettei enää nappaa.
Olenkohan sinun lapsesi kummi? No ei, kummilapseni on lastasi pienempi. Alussa olin ns.innokaampi kummi. Muistin synttäri + joululahjalla sen lisäksi pienillä ylläreillä. Kävin kylässä useammin yms.
Kunnes tajusin, että minä olen aina se aloitteentekijä. Kun ehdotin tapaamista ei kummilapsen äidille sopinut, paitsi jos miehensä oli jossain vaikka reissussa.
Kun lähetin ystävänpäiväkortteja ja pieniä lahjoja, vein tuliaisia yms.niin huomasin, etten koskaan itse saanut mitään. En odottanutkaan, mutta pieni ele vastavuoroisuudesta olisi ollut aika kiva.
Nyt ottanut etäisyyttä. Muistan kortilla ja jos pääsen kutsuille, voin viedä pienen paketin. Mielestäni myös kummilapsen vanhemmat vastuussa minkälainen suhde kummin ja lapsen välille muodostuu.
En ota kummiudesta stressiä. Jos joku minua vielä pyytäisi kummiksi niin kieltäytyisin kohteliaasti. MInulla on myös toinen kummilapsi, siskoni tyttö, jonka kummius ei ole aiheuttanut päänvaivaa ollenkaan. Enää en kuitenkaan suostuisi kenenkään kummiksi. Jos haluan muistaa jotain ihmistä lahjalla, teen sen mieluummin halusta, en velvollisuudesta
Ja ap, muistihan se kummi lastasi. Laittoi kortin, se ei ole vähempi arvoinen muistaminen kuin lahja. Muisti kuitenkin lapsesi synttärit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turhaan pahoitat mielesi. Ei lapsi siitä traumatisoidu, ellet itse koko ajan jankkaa sitä asiaa lapselle. Ei minunkaan kummini ollut minusta kiinnostunut kuin vauva-aikanani, sen jälkeen en häntä oo edes nähnyt kuin parissa hautajaisissa. Tärkeintä on oma perhe. Kummius on nykyään enää pelkkä muodollisuus. Toki jotkut on aktiivisiakin kummiudessaan, mutta aika yleistä on, että se innostus lässähtää jossain kohtaa.
Siis ihan tosissaanko täällä valitetaan kummin käytöksestä? Se ei ole mikään lapsenlikka tai lahjakone. Ihan normaalia käytöstä, lopeta tommonen nirppailu ja tyhjästä loukkaantuminen, nolaat vain itsesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin kertoa, miksi minua ei kiinnosta.
meille tehtiin selväksi jo pyytäessä, että kelpaamme kummeiksi vain, koska kaikki muut sukulaiset ja serkunkumminkissankaimat on jo käyty läpi. Eikä kielletty, kun mun mies puolileikillään totesi, että "ette oo ennen pyytäneet kun inhoatte meitä". Tästä huolimatta suostuimme kummeiksi, koska se oli miehelleni tärkeää ja lapsi on hän veljensä. Veljet eivät inhoa toisiaan, veljen vaimo inhoaa meitä.
Tämän jälkeen on tehty selväksi, että emme oiikein kelpaa lapsenhoitajiksi normaalioloissa, eikä laspet saa tulle meille kylään esim mökille uimaan, vaikka esikoisen uimaanoppiminen kesti lähes kymmenvuotiaaksi siksi kun äidillä ei ollut mahdollisuutta lähteä pikkusiskojen kanssa rannalle.
Mitä niihin lahjoihin tulee, niin jokaisessa antamassamme lahjassa on ollut jotain vikaa, sitä on katsottu huoahtaen ja sitten se on pantu syrjään. Lahjapaeri on avattu, mutta esim muovia muovailuvahan päältä ei avattu kuukausiin. Lahjat on olleet erilaisia, kirjoista ja muovailuvahoista ja väreistä pieniin koruihin ja traktoreihin. Kastelahjaksi annoimme helminauhan. Sekään ei kelvannut: kaikkea muuta äiti nosteli plydältä näkyviin ja ihasteli, tätä ei edes vilkaissut.
ei meinaan kiinnosta yrittää enää. Jatkan hommaa sitten kun lapsi on sen verran iso, että homma ei jää sen åidistä kiinni.
Omasta kummistani en kuullut lapsuuteni ja teini-ikäni aikana kuin yhden ainoan kerran; silloin kun valmistuin ylioppilaaksi tuli häneltä kukkakimppu ja ihan hyvin olen elämästä selvinnyt. Minusta koko nykyinen kummi-hössötys on taas yksi yritys ulkoistaa vanhemmuus muille ihmisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole pitänyt kummilapseeni yhteyttä sen jälkeen, kun hänen äitinsä jostain syystä lakkasi kommunikoimasta kanssani. Minulle ei ole selvinnyt syytä siihen, eikä hän kerro.
[quote author="Vierailija" time="08.03.2014 klo 13:13"]
Luojan kiitos olen ymmärtänyt kieltäytyä kummirasitteista.
[/quote]
Luojan kiitos, erosin kirkosta. Ei tarvitse enää olla kummi. Pari karmeaa kokemusta on, kun nuorena sorruin lupaamaan.
Soiteltiin jopa perään ja kerjättiin rahaa kummilapselle, vaikka luvattiin kummiksi pyytäessä, ettei ole mitään velvoitteita. Että alkaisin kummiksi vain siksi, että saavat kastettua lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.03.2014 klo 13:22"]
Turhaan pahoitat mielesi. Ei lapsi siitä traumatisoidu, ellet itse koko ajan jankkaa sitä asiaa lapselle. Ei minunkaan kummini ollut minusta kiinnostunut kuin vauva-aikanani, sen jälkeen en häntä oo edes nähnyt kuin parissa hautajaisissa. Tärkeintä on oma perhe. Kummius on nykyään enää pelkkä muodollisuus. Toki jotkut on aktiivisiakin kummiudessaan, mutta aika yleistä on, että se innostus lässähtää jossain kohtaa.
[/quote]
Kyllä lapset pärjää hyvin ilman kummeja, ellei äiti tee siitä draamaa. Lapseni toinen kummi on kuollut ja toisella on mielenterveysongelmia. Joten 12v pärjää vallan mainiosti ilman kummeja ja ei ole ikinä edes kysynyt heistä kummempaa. Ei edes kumminsa hautajaisissa ollut, kun oli vielä silloin niin pieni, etten lähtenyt raahaamaan häntä sinne.
Mitä SINÄ olet tehnyt lapsesi ja kummin välisen suhteen ylläpitämiseksi? Oletteko muistaneet kummia HÄNEN syntymäpäivänään esimerkikis kortilla, lahjalla tai onnittelupuhelulla? Oletteko esimerkiksi askarrelleet hänelle tai teettäneet hänelle kuvan kummilapsesta? Kyseletkö sinä ikinä hänen kuulumisiaan?
Voi olla, että kummi ei halua puuhata kaksin lapsesi kanssa, koska kokee, että se olisi epäreilua isommille lapsille, jotka hän on tuntenut jo pidempään ja kolmen lapsen viihdyttäminen nyt vaan on jo aika rankkaa. Ja toivottavasti et tosissasi oleta, että kummin pitäisi tulla hoitamaan lapsiasi... Luulen, että tässä on käynyt niin, että kummi on kyllästynyt yksipuoliseen suhteeseen, kun sinä odotat häneltä kokoajan jotain.
Olen kyllä viestillä kiittänyt kortista ja muusta yllätyspaketista. En ole antanut joululahjaa, enkä edes tarkalleen tiedä kummin synttäripäivää, koska ei hän ole sellaisia ikinä viettänyt.
En odota, että hoitaisi tai muistaisi kalliilla lahjoilla. Toivoisin kiinnostusta lasta kohtaan, jonka kummiksi aikoinaan suostui. Tulisi syntymäpäiväkutsuille vaikka sitten ilman mitään pakettia tai toisi karkkipussin tullessaan.
Oli ihan kivaa joskus viedä lapset ystävälle ja kerran sitten myös nuorimmainen, jonka kummi ystäväni on. En kuitenkaan velvoita häntä siihen, koska mitään pakkoa hänellä ei ole.
ap
On tämä kummiperinne ihan saatanasta, onneksi itse erosin kirkosta jo vuosia sitten kun olin 18-v niin ei kukaan pysty pyytämään kummiksi. Tosiaan, alkuperäinen tarkoitus kummilla on ollut "kasvattaa kummilastaan hengellisessä elämässä ja tavoissa" mutta nykyään se on enää lahja-automaatin virka. Kuka sellaista haluaa? Pitäisi lopettaa koko perinne kun ei sillä enää mitään todellista tarkoitusta ole
Kummi hoiti, kummi antoi lahjoja, kävi usein kylässä... Mitä sinä teit?
Hoidit kummin mahdollisia lapsia, veit joskus tuliaisen kummille tai hänen lapsilleen? Kävit kylässä kummin luona? Ehkä kummi tosiaan kyllästyi yksipuoliseen suhteeseen ja päätti käyttää aikansa ja energiansa jonnekin muualle
Kyllä tuosta aloitusviestistä nyt saa vähän sellaisen kuvan, että kummi no käynyt teillä lahjomassa mukuloita ja hoitelemassa omasta aloitteestaan, ja sinä vaan odotat että miksei se tule taas ja tee sitäjatätä. Taidat olla vähän arka ja avuton tyyppi, joka olettaa että kaikki elämässä tapahtuu muiden aloitteesta.
Synttäreillä kutsutaan muutama viikko etukäteen, vähintään. Ja jos kortin saatte, on sekin ihan kuule muistamista.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 20:46"]
Minä sain muutamaa päivää ennen synttäreitä kutsun. Kun vastasin, etten pääse niin kummilapsen äiti vastasi "joo, tänne tuleekin miehen sukulaisia niin ajattelinkin, että mukavampi tavata eri aikaan"
Ehkä ei sitä ihan noin tarkoittanut. Kutsui ja toivoikin että pääset, mutta kun et päässyt niin ajatteli että mukavampikin tavata eri aikaan kun ei sukulaisia?
Ehkä kirjoitti sen vain hölmösti
Tuli vähän hölmö olo. Eli mua ei haluttu juhliin, mutta kutsuttiin pakosta? Miksi ei suoraan kysytty eri päivälle kun kerran mukavampi tavata ilman sukulaisia?
[/quote]