Minkälainen olisi sinusta tehty dokumentti?

Käsittelisi eniten mielen eri sairauksia

Se käsittelisi jokaista maailmankuvaani erikseen. Kaikkea sitä miten näin ja koin maailman aina uudella tavalla. Se voisi olla jopa mielenkiintoinen, vaikka käytännössä istunkin perseelläni kaiket päivät.

Elämän ylä- ja alamäkiä to the extreme. Onnellinen lapsuus, ujo ja lihava koulukiusattu peruskoululainen, laihtuminen, syömishäiriö, itsen myyminen, muutto ulkomaille, opiskelu ja opiskelijaelämä, rais katuksi tuleminen, abortti...

Loppu olisi kuitenkin onnellinen. Kaiken scheissen jälkeen olen onnistunut näkemään hyvää elämässä enkä ole katkeroitunut. Olen kääntänyt kokemukseni keinoksi auttaa muita samoja asioita läpikäyneinä. Käyn puhumassa ihmisille/pienille ryhmille "kokemusasiantuntijana" ja olen auttavassa puhelimessa vapaaehtoisena.

Se olisi 1.5 tuntia kuvausta maalin kuivumisesta.

Raskausaika nuorena leskenä.

Soittele, kun kirjoitat dokkaria.

Olen ollut pitkillä työsopimuksilla monilla eri aloilla ja ollut ihan hyvä töissäni. Näistä seikkailuista eri duunarina voisi lyhyen elokuvan tehdä.

mielenterveysongelmia ja erityisherkkyyttä.

Tylsä.

Väärin hoidettu.

Erittäin moniulotteinen, värikäs ja tapahtumarikas! Käsittelisi koko elämääni josta ei ole käänteitä puuttunut. Toki suru ja murhekin on ollut lähes aina läsnä tai kulkenut rinnalla.

En katsoisi sitä edes itse.

Varmaankin mun luovimista kahden eri maan ja erilaisten kulttuurien välillä. Todennäköisesti työni näkökulmasta. Kuvaukset kannattaisi tosin aloittaa vasta koronan jälkeen. Nyt ei ole paljon nähtävää.

Hämmentävä varmaan. Viimeisen vuosikymmenen masennus jos olisi taltioiutuna ja leikattuna, voisi olla melkoinen pläjäys. Enimmät makoilut ja yksinäiset surkuttelut eivät kiinnostaisi monia, mutta se välillä tsemppaava ja päihteitä naukkaileva hupiukko olisi kieltämättä jotain. Eukko ja ystäviä on mennyt, joitakin on myös tullut. Lopulta pehmeä erakoituminen on ollut lopputulos.

Katastrofista toiseen

2,5 tuntia kuvaa takaraivostani kun selailen nettiä. Huom, se mitä selaan ei näy, vain takaraivoni. 

Apua, en halua ajatella asiaa! Epäjohdonmukainen ja omituinen siitä tulisi, joskaan ei ehkä varsinaisesti tylsä. Skippaisin ensi-illan ja piilottelisin jossain. En tykkää huomiosta.

Thrilleri. Siinä jää kauhuleffat kirkkaasti toiseksi.

Myötähäpeää aiheuttava :D

Mielenterveyttä ja syrjäytymistä. Tosin helvetin sekava siitä tulisi ja varmaan jäisi kesken, kuten kaikki tässä elämässä .. t. nuori nainen

Kuolettavan tylsä.