Tapaan päivittäin iäkkäitä pariskuntia, joissa vaimo auttaa muistisairasta miestään autolla ajamisessa

Ilmeisesti tapaat heitä työsi puolesta jos ihan päivittäistä? Eikö sinun velvollisuutesi ole edes yrittää tehdä asialle jotain?

Vierailija kirjoitti:

Tuttu vanhus ei näe lukea telkkarin tekstitystä mutta ajaa edelleen.

Ajokorttia varten ei tarvitse nähdä juuri mitään. ihmettelen kuitenkin niitälääkäreitä, jotka yrittävät väen väkisin pitää miehellä kortin, vaikkei tämä itse haluaisi. Tiedän tapauksen, jossa 85-vuotias mies oli päättänyt luopua kortista. Lääkäri ilmeisesti luuli, että hän haluaa pitää kortin, koska  tuli vuosittoseen määrättyyn näkötesttin. Asenne oli, että koita vielä nähdä tuo rivi, niin kortti säilyy.

Se on joku viimeinen ihmisyyden ripe tai riippumattomuus, tunne pystyvyydestä, näille papparoille.

Kun kortti menee, kuollaan puolen vuoden sisällä koska luovutetaan täysin.

Naisille ajokortittomuus ei ole ongelma, he tilaavat taxin.

Niitä ikäkausitarkastuksia voisi olla vanhuksille vaikka vuoden välein, sekä jokaisen pienenkin rikkomuksen yhteydessä.

Eiväthän he muista että kortti on otettu pois ja ajavat entiseen malliin.

Turha syyllistää vain pappoja. Itselläni on yli 80-vuotias naistuttava, jolta on ajamisen kieltänyt sekä lääkäri että katsastusinsinööri. Itse hän on mielestään mitä parhain kuski, ja jopa tarjoaa kyytiä muille.

Vierailija kirjoitti:

Eiväthän he muista että kortti on otettu pois ja ajavat entiseen malliin.

No sittenhän mitään ei ole tehtävissä. Ei kerta kaikkiaan mitään.

Vierailija kirjoitti:

Samahan se on meillä menieerikoilla. Mulle naureskellaan, kun en huimauksen takia itse aja vaan kuljen taksilla. En saa mitään kela korvauksia taksimatkoista. Moni menieerikko ajaa vaikka huimaus on kovaa eikä tiedä, koska tulee karusellihuimaus tai tumarkin kohtaus. Itse ajattelen muiden turvallisuutta enkä ole ajanut vaikka on kallista ja hankalaa käyttää takseja plus että tulee oltua kotona paljon, kun mihinkään ei pääse.

Kyllä normaali menieerikko tuntee sen huimauakohtauksen olevan tulossa ja ehtii auton pysäyttää ajoissa. Jopa epilepsiassa auran aikana ehtii lopettaa ajamisen. Aika vähän onnettomuuksia sattuu tuollaisten tautien takia, kunhan ne vain ovat hoitotasapainossa.

Pahempi on juuri se vanhuuden itsepäisyys ja kyvyttömyys etsiä vaihtoehtoja sille mukapas pakolliselle oman auton ajamiselle.

Ja ne kriteerit ajokortin saamiseen eivät todellakaan ainakaan näön ja kuulon suhteen ole kovin vaativat. Muistisairauksien diagnosointi on aika pitkällinen prosessi, ehkä ilmiselvät tapaukset jäävät lääkärin tarkastuksessa kiinni (tai tutkitaan kyllä omakannasta sairaushistoria)- on ikävää, että monet eivät sitten mene edes lääkäriin vaikka sairauksien takia, koska pelkäävät ajokortin menetystä.

Jos ekassa näkötestissä ei saa sitä 0,5 niin mennään seuraavalle silmälääkärille/optikolle, ja sitä seuraavalle, kunnes tuurilla läpäisee.

Minusta on ihanaa kuinka vanha pariskunta auttaa toisiaan arkisissa askareissa.

Ei tosiaan pitäisi ottaa ajokorttia!

Ajokortti pitäisi kyllä ottaa tietyssä iässä pois ihan kaikilta. Vaarini ajoi vielä 9-kymppisenä kunnes ajoi kolarin kun ei nähnyt mitään. Uudet lasit ja takaisin liikenteeseen törttöilemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni vanha mies osaa ajaa ihan hyvin vaikka ei muistaisi mihin on menossa tai mistä on tulossa. Jonkun pitää vain neuvoa reitti vieressä istuen, ajaminen tulee lihasmuistista.  

Siihen asti kunnes ekan kerran kääntyy vastaan tulevan liikenteen kaistalle.

Vaimon syy, huonosti neuvottu. 

Muistisairaalla henkilöllä voi ajaminen itsessään sujua hyvin, mutta havannointikyky on huomattavasti heikentynyt ja sen vuoksi hän on liikenteessä vaarallinen niin itselleen kuin muille.

Tuttavaltamme otettiin ajokortti pois vasta siinä vaiheessa, kun hänelle iski voimakasta harhaisuutta liittyen muistisairauteen ja liialliseen alkoholinkäyttöön. Sekin ajokykyä terveydellisin perustein arvioivan inssin jälkeen, joten heppoisin perustein korttia ei viety. Aikaisemmin jäänyt toistuvasti kiinni rattijuoppouksista ja kortti ollut sen vuoksi hyllyllä väliaikaisesti. Poliisien, lääkärien ym. näiden riskikuskien kanssa työskentelevien tulisi mielestäni tehdä keskenään parempaa yhteistyötä, jotta nämä vaaralliset ajajat saataisiin pois liikenteestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiväthän he muista että kortti on otettu pois ja ajavat entiseen malliin.

No sittenhän mitään ei ole tehtävissä. Ei kerta kaikkiaan mitään.

Eihän sitä autoa kortilla ajeta. Lääkärien velvollisuus on ilmoittaa, jos sairaus haittaa ajokykyä ja poliisi ottaa kortin pois, mutta entä sitten?

Omaiset voivat estää ajamista "lainaamalla" autoa, tai aiheuttamalla siihen sellaisen vian, että se ei vaan käynnisty. Tämä on helppoa paitsi silloin, kun ajelija on ammattitaitoinen autonasentaja ja havaitsee heti vaikka irroitetun johdon. Silloin se ajoa estävä vika vaatii vähän enemmän kekseliäisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiväthän he muista että kortti on otettu pois ja ajavat entiseen malliin.

No sittenhän mitään ei ole tehtävissä. Ei kerta kaikkiaan mitään.

Eihän sitä autoa kortilla ajeta. Lääkärien velvollisuus on ilmoittaa, jos sairaus haittaa ajokykyä ja poliisi ottaa kortin pois, mutta entä sitten?

Omaiset voivat estää ajamista "lainaamalla" autoa, tai aiheuttamalla siihen sellaisen vian, että se ei vaan käynnisty. Tämä on helppoa paitsi silloin, kun ajelija on ammattitaitoinen autonasentaja ja havaitsee heti vaikka irroitetun johdon. Silloin se ajoa estävä vika vaatii vähän enemmän kekseliäisyyttä.

No kuule ihan avaimet ottamalla onnistuu. Tuo edellinen kommenttini oli sarkasmia. Onko sinulla joku diagnoosi?

Tehkää oikeasti ilmoitus näistä poliisille. Netti-ilmoituksessa ei kauaa kestä. Liikenneturvallisuus kuuluu heille ja jos ajokunto on tallessa, ei ongelmaa ole.

Joku vanhempi henkilö meinasi ajaa päälleni koulun läheisyydessä ja ilmoitusta tehdessäni mietin enemmän niitä alle jääviä lapsia kun näitä vanhuksia jotka eivät voi päästää elämäntavastaan irti edes kahdeksankymppisinä. Takertuminen on inhimillistä mutta silloin kun arviointikyky ei enää toimi muiden henkeä uhkaavissa asioissa tulee tilanteeseen puuttua. Miksi tuon vanhuksen vapaudet olisi tärkeämpiä kuin esimerkiksi minun, nuoren ihmisen, kyky kävellä?

Tämäkin on tikittävä aikapommi, miettikää kun boomerien suuri sukupolvi alkaa pikkuhiljaa menettää ajakykynsä.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien tuttavilla on kummallakin toinen silmä sokeana. Miehellä on vasen silmä ja rouvalla oikea silmä. Tuolla ne ajelee joka päivä koulujen ja päiväkotien ohi Selloon 😱

Ei estä ajamista. Ukillani oli lapsesta saakka toinen silmä lasisilmä, ja toinen korva kuuro, mutta kortti sillä kyllä oli. En tiedä sitten nykysääntöjä, mutta 80-vuotiaaksi saakka sai ajoluvan pitää. Tuli meinaan viherkaihi siihen terveeseen silmään.

Ikärasismia tavallaan tämäkin!

Ilmoitettu asiattomaksi.

Vierailija kirjoitti:

Ikärasismia tavallaan tämäkin!

Ilmoitettu asiattomaksi.

Ei tällä ole mitään tekemistä iän kanssa, vaan ikääntymiseen yleisesti liittyvien sairauksien vaikutuksista ajokykyyn. Jotkut pörsköttää hyväkuntoisena liikenteessä vielä 85-vuotiaana, mutta kyllä ajokykyyn vaikuttavia sairauksia on noissa ikäpolvissa jo enemmistöllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma pappani on tällainen tapaus. Niska ei enää käänny kunnolla taakse tai sivuille ja autosta pois nouseminen tuottaa hankaluuksia. Ikää hänellä on 87v. Mummo 81v neuvoo vieressä. Onneksi eivät aja muualle kuin lähimpään citymarkettiin, sinne pappa osaa ajaa lihasmuistista.

Minkä paikkakunnan citymarket ja millainen auto? Kävelen kauppaan usein enkä helvetissä halua ylittää suojatietä kun joku kuljettaa tonnin painoista metallikasaa pelkällä lihasmuistilla.

Turun kupittaan citymarket ja harmaa volkkari. Me sukulaiset ollaan kyllä yritetty saada korttia pois, mutta todella vaikeaa on. Poliisi ei oikein ottanut kuuleviin korviinsa kun siellä on töissä papan tuttuja. Ja lääkärin tarkastuksessa se aina jotenkin ihmeen voimalla jaksaa skarpata ja esittää selväpäistä, vaikka jälkeenpäin ei edes muista että lääkärissä on käyty.