Katuuko kukaan että jätti sen viimeisen lapsen vielä tekemättä?
Tai katuuko joku sitä, että teki vielä sen viimeisen pitkän pohdinnan jälkeen?
Kommentit (76)
Meillä kaksi lasta, nuorin alle vuoden ja itse olen 37-vuotias. Ihan hirvittävä vauvakuume ja suren koko ajan sitä, että viimeinen vauvani ei ole oikeastaan enää vauva. Haluaisin hirveästi vielä kokea raskauden ja synnytyksen ja yhden pienen, mutta ikä tulee vastaan ja mies on ehdottomasti vastaan koko ajatusta... Pohdin joka päivä tätä asiaa.. Elämän rajallisuus ja kaiken lopullisuus painaa kauheasti.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 11:10"]
En kadu että on vain 2 lasta...tyttö ja poika.
Joskus 38v. tuli mieleen että josko vielä se kolmas ja mies oli sitä mieltä että minä saan päättää koska minähän se olen raskaana ja synnytän ja olen enemmän siinä vauvassa kiinni.
Mutta onneksi sitten kuitenkin päättelin että "hormonit ja kroppa" ne vaan huutelee että nyt alkaa olla viimeiset hetket jos vauvoja vielä haluat.
Nyt kun on 2 teiniä talossa niin kyllä on heissä ihan tarpeeksi hommaa ilman sitä iltatähteä ja en olisi kyllä nauttinut enää 3 raskaudesta samalla tavalla kuin 2 ekasta raskaudesta ja onneksi ei tarvinnut enää synnyttää..huh huh!
Asunto ja auto on sopivat 2+2 perheelle ja talous on ok ja matkustelu helppoa ja itsellekin jää omaa aikaa.
[/quote]
Noita mantroja minäkin itselleni hoen, mutta tuntuu vaan että on selittelyn makua... Mitä muutakaan vauvakuume on kuin hormoneja?? Sitähän se koko lisääntymisvietti on.
t. 16
Lykkäsin toisen lapsen tekoa. Tuli syöpä, meni kohtu. Nyt kaduttaa että viivyttelin.
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 11:10"]
En kadu että on vain 2 lasta...tyttö ja poika.
Joskus 38v. tuli mieleen että josko vielä se kolmas ja mies oli sitä mieltä että minä saan päättää koska minähän se olen raskaana ja synnytän ja olen enemmän siinä vauvassa kiinni.
Mutta onneksi sitten kuitenkin päättelin että "hormonit ja kroppa" ne vaan huutelee että nyt alkaa olla viimeiset hetket jos vauvoja vielä haluat.
Nyt kun on 2 teiniä talossa niin kyllä on heissä ihan tarpeeksi hommaa ilman sitä iltatähteä ja en olisi kyllä nauttinut enää 3 raskaudesta samalla tavalla kuin 2 ekasta raskaudesta ja onneksi ei tarvinnut enää synnyttää..huh huh!
Asunto ja auto on sopivat 2+2 perheelle ja talous on ok ja matkustelu helppoa ja itsellekin jää omaa aikaa.
[/quote]
Meillä on iltatähti ja on isojen sisarustensa lemmikki. Hoitavat innoissaan ja pääsemme näin miehen kanssa kahdestaan, minne haluamme. Ei todellakaan ole mikään este millekään.
On perheemme suloinen kullannuppu ja kaikki jaksavat ihastella taaperoamme. On pelkästään ilo elämäämme. Me kaikki emme ole niin huonokuntoisia nelikymppisinä, ettemmekö jaksaisi vauva-aikaa.
Jotkut antavat itsensä rapistua ja ovat silloin jo ihan vanhuksia. Silloin on parempi olla tekemättä vauvoja.
Minusta sellaista ei voi katua, mitä ei tiedä. Miten voi katua lasta, jota ei edes tiedä olisiko sitä koskaan tullutkaan?
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 11:15"]
Minusta sellaista ei voi katua, mitä ei tiedä. Miten voi katua lasta, jota ei edes tiedä olisiko sitä koskaan tullutkaan?
[/quote]
Tekemättömiä asioita ja vääriä valintojahan nimenomaan surraan ja kadutaan.
Meillä kolmannen lapsen syntymä ei ole "hankaloittanut" elämää lainkaan. Paljon enemmän on saatu kuin menetetty. Toisen lapsen tulo oli aikanaan paljon isompi mullistus kuin kolmas.
Pienin on nyt reilut 2-vuotta ja isommat ovat koulussa. En tiedä podenko vauvakuumetta vai ikäkriisiä... 2
Hei 16
Sinulla on vielä "pää sekaisin" ;) hormoneista ja siitä johtuu tuo vauvakuume.
Odota pari kkukautta niin voipi mennä ohi. Minulla ainakin meni.
Ajattele välillä järjellä aläkä sydämellä.
Jos nuorin on alle vuoden niin nauti nyt tästä päivästä ja anna pienen olla pieni rauhassa.
Olet vasta 37v. niin et ole mikään ikäloppu vaan ihan hyvin pystyt vaikka vuoden tai parin päästä vielä yhden vauvan saamaan jos mies muuttaakin mielensä kun se pikkuinen nyt ensin vähän tuosta kasvaa.
En kadu. Monta vuotta sitä "viimeistä" vauvaa haikailin ja koetin miestä taivutella. Mutta se vauvankaipuu sitten minullakin himmeni ja nyt, kymmenen vuotta noista ajoista eteenpäin, olen tyytyväinen, että mies pysyi järkevänä eikä vauvaa enää yritetty. Liian tiukoille olisi mennyt meillä sekä aika että taloudelliset resurssit, jos tässä vielä olisi ollut yksi lapsi hoidettavana ja mietittävänä.
Silloin vauvaa haikaillessa en hahmottanut, kuinka paljon aikaa koulu- ja teini-ikäiset lapset tarvitsevat. Rauhallista jutteluaikaa, koulu- ja harrastusasioiden seuraamista ja kuskausta. Isommilla lapsilla myös kiinnostuksen kohteet erityy ja jos haluaa jokaisen kanssa tehdä jotain niin aikaa tarvitaan.
Pienempien lasten kanssa se oli enemmän sellaista kotona pyörimistä ja tavallaan siinä oli se ja sama onko niitä lapsia kaksi vai neljä. Kaikille sopi yhteiseksi tekemiseksi ne ulkoilut ja uimahallikäynnit ja muut perusjutut.
Oma vauvahaikailuni oli näin jälkeenpäin ajateltuna lähinnä omaa vanhenemiskriisiäni. Ja ehkä myös jotain ideaalin tavoittelua - olisi ollut ihanaa olla se nainen, jolla neljä lasta eikä tämä nykyinen kolmen lapsen normiperhe.
Kadun sitä etten aiemmin keksinyt että haluankin perheen. Olisi pitänyt aloittaa pari vuotta aiemmin ja hommata kolme.
19:stä!
Nyt olen jo 45v. ja en ole vieläkään mitenkään "rapistunut rapakunnossa" eli kyllä nyt fysiikka olisi hyvinkin kestänyt raskauden silloin 38v:nä mutta kun en vain sitten halunnut enää sitä samaa rumbaa kuitenkaan.
Meillä oli miinuksia ennemmän kuin plussia.
Ja varsinkin kun tajusin että haluaisin VAUVAN en LASTA eli niinkuin jokainen tietää että vauva-aika on äkkiä ohi niin ei tuo vaan onnistu!
[quote author="Vierailija" time="07.03.2014 klo 11:22"]
19:stä!
Nyt olen jo 45v. ja en ole vieläkään mitenkään "rapistunut rapakunnossa" eli kyllä nyt fysiikka olisi hyvinkin kestänyt raskauden silloin 38v:nä mutta kun en vain sitten halunnut enää sitä samaa rumbaa kuitenkaan.
Meillä oli miinuksia ennemmän kuin plussia.
Ja varsinkin kun tajusin että haluaisin VAUVAN en LASTA eli niinkuin jokainen tietää että vauva-aika on äkkiä ohi niin ei tuo vaan onnistu!
[/quote]
Meinaatko, että et jaksaisi teinin kanssa. Ihmisten pitää olla työelämässä 65 vuotiaaksi asti. Miten meinaatte jaksaa, jos olette noin toinen jalka haudassa, ettekä enää olisi jaksaneet murkkua keski-iässä.
Kannattaa lipittää sitä vinkkua hieman vähemmän, pysyy paremmassa kunnossa ja lapset kiittävät siitä vanhempiaan.
En kadu ettei tehty sitä kolmatta lasta.
Nyt odotan jo innolla jos kävisi niin hyvä säkä joskus että nämä 2 lasta tekisi lapsia niin minusta tulisi mummi. Toki tämä on vain salainen haave ja ymmärrän ettei tänä päivänä tiedä tekeekö/saako omat lapset niitä lapsia koskaan.
B suunnitelma on jatkuva matkustelu niin ei tarvitse sitten istua kiikkustuolissa siunailemassa ettei saanutkaan lapsenlapsia.
Onko itsekkyyttä mieheltä jos ei suostu lapseen vaikka vaimo haluaisi? Joskus koen näin. Minähän sen synnytän jne. Mutta sitten: onhan se lapsi enimmäkseen muuta kuin se vauva ja miehen osallisuus yhtä tärkeää. Kai hän saa sanoa, missä hänen rajansa menee. Silti tunnen kateuden pistoksen kun luen näitä "mies antoi minun päättää"... Mies on sananu että mun pitää sitte vaihtaa puolisoa. No en ny sentäs sitäkää halua.
Onko itsekkyyttä mieheltä jos ei suostu lapseen vaikka vaimo haluaisi? Joskus koen näin. Minähän sen synnytän jne. Mutta sitten: onhan se lapsi enimmäkseen muuta kuin se vauva ja miehen osallisuus yhtä tärkeää. Kai hän saa sanoa, missä hänen rajansa menee. Silti tunnen kateuden pistoksen kun luen näitä "mies antoi minun päättää"... Mies on sananu että mun pitää sitte vaihtaa puolisoa. No en ny sentäs sitäkää halua.
Äskeiseen liäsys, siis entuudestaan on jo lapsia.
En kadu että on vain 2 lasta...tyttö ja poika.
Joskus 38v. tuli mieleen että josko vielä se kolmas ja mies oli sitä mieltä että minä saan päättää koska minähän se olen raskaana ja synnytän ja olen enemmän siinä vauvassa kiinni.
Mutta onneksi sitten kuitenkin päättelin että "hormonit ja kroppa" ne vaan huutelee että nyt alkaa olla viimeiset hetket jos vauvoja vielä haluat.
Nyt kun on 2 teiniä talossa niin kyllä on heissä ihan tarpeeksi hommaa ilman sitä iltatähteä ja en olisi kyllä nauttinut enää 3 raskaudesta samalla tavalla kuin 2 ekasta raskaudesta ja onneksi ei tarvinnut enää synnyttää..huh huh!
Asunto ja auto on sopivat 2+2 perheelle ja talous on ok ja matkustelu helppoa ja itsellekin jää omaa aikaa.