Uuden vuoden lupaus, laihduttaa 30kg. Paino NOUSSUT 5 kg! Onnistuiko uuden vuoden lupaus sulla?

Olen laihtunut vuoden alusta 75 kg -> 60 kg.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tainnut lupailla ja jos lupasin niin se oli naureskellen. En hetkeäkään uskonut, mutta ensi kuussa se tapahtuu.  -14kg vuoden vaihteesta ja 1.5kg jäljellä tavoitteeseen jota silloin ajattelin.

Aika hyvin. Lupasin joulukuuhun mennessä laihduttaa 30 kiloa, muuten ta pan itseni joulukuussa. Miehellenikin kerroin tavoitteestani. Tässä sitä ollaan, 2 viikkoa aikaa laihduttaa 35kg. No, en edes uskalla lopettaa elämää :) ap

Järkevintä olisi aloittaa keventäminen näihin aikoihin, koska lihomaan taipuvainen onnistuu hankkimaan joulun (kestää 3 kk) aikana useita kiloja. Olen itse pysynyt lähellä normaalipainoa, kun aloin viettä vain kaksipäiväistä joulua (syömisten suhteen).

Vaikka tammikuussa alkaa hirveä joulukilojen pudotus, niin monelle niitä kuitenkin jää pari roikkumaan ja 10 vuodessahan se tekee jo 20 kiloa liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään en luvannut. -12 kiloa, kun tuossa keväällä koin herätyksen että jotain tarttis tehdä.

Turha niitä lupauksia on tehdä, jos ei ole niihin valmis.

Olin valmis, mutta ilmeisesti mun itsekuri ei.

Sama täällä. Enemmän kuin valmis uuteen, hoikkaan elämään. Mutta. Ei sitten itsekuria löytynyt. Vielä. Paljon vaikuttaa myös jatkuva työttömyys, varattomuus ja korona. Löysin edullisen salin, jossa olisi voinut työttömänäkin käydä muutaman kerran kuussa treenaamassa. Koronan takai sali suljettiin. Täällä kaupungissa turhaa ulkona liikkumista suositeltiin välttämään, joten keväällä ei tullut edes käveltyä kadulla. Lenkkareita en omista eli eddes kevyttä hölkkää ei oikein voi harrastaa. Eikä kadulla yli satakilosena ehkä kannata muutenkaan yrittää lenkkeillä.

Mitään "lupauksia" tai "sitoumuksia"  en ole tehnyt enkä tee. Mulle laihduttaminen on osa pysyvää elämänmuutosta, ei mikään "kuuri" tms.

Minä näen kaiken vain laihdutuskuurina. En voi kuvitella kunnon elämäntapamuutosta, koska en voisi elää loppu elämää hyvää ruokaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tainnut lupailla ja jos lupasin niin se oli naureskellen. En hetkeäkään uskonut, mutta ensi kuussa se tapahtuu.  -14kg vuoden vaihteesta ja 1.5kg jäljellä tavoitteeseen jota silloin ajattelin.

Aika hyvin. Lupasin joulukuuhun mennessä laihduttaa 30 kiloa, muuten ta pan itseni joulukuussa. Miehellenikin kerroin tavoitteestani. Tässä sitä ollaan, 2 viikkoa aikaa laihduttaa 35kg. No, en edes uskalla lopettaa elämää :) ap

Järkevintä olisi aloittaa keventäminen näihin aikoihin, koska lihomaan taipuvainen onnistuu hankkimaan joulun (kestää 3 kk) aikana useita kiloja. Olen itse pysynyt lähellä normaalipainoa, kun aloin viettä vain kaksipäiväistä joulua (syömisten suhteen).

Vaikka tammikuussa alkaa hirveä joulukilojen pudotus, niin monelle niitä kuitenkin jää pari roikkumaan ja 10 vuodessahan se tekee jo 20 kiloa liikaa.

Tuskin tässä joulu syöminen on ongelma.

Sometilit kiinni oli mun lupaus, ja kyllä siinä olen pysynyt! Aikasyöppöjen sulkemisesta on poikinut muutakin mukavaa sivutuotetta, kuten enemmän ulkoilua ja parempi läsnäolo seurassa. Kämppäkin pysyy paremmassa järjestyksessä kun luuri ei enää kasva kädessä kiinni :D

Olin laihaläski, päätin että jätän sokerin ja alan treenaamaan, sellainen aikainen uudenvuoden lupaus viime vuodelta.

Nyt on kohta vuosi treenattu, painoa en tiedä kun en omista vaakaa, mutta vartalo on kiinteytynyt eikä selkä ole enää kipeä. Vyötäröltä on lähtenyt useita senttejä enkä edes tiedä mistä, olin jo ihan hoikka.

-14 kg tän vuoden alusta. Ei ne lupaukset turhia ole jos niistä oikeasti välittää ja on valmis elämänmuutokseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään en luvannut. -12 kiloa, kun tuossa keväällä koin herätyksen että jotain tarttis tehdä.

Turha niitä lupauksia on tehdä, jos ei ole niihin valmis.

Olin valmis, mutta ilmeisesti mun itsekuri ei.

Sama täällä. Enemmän kuin valmis uuteen, hoikkaan elämään. Mutta. Ei sitten itsekuria löytynyt. Vielä. Paljon vaikuttaa myös jatkuva työttömyys, varattomuus ja korona. Löysin edullisen salin, jossa olisi voinut työttömänäkin käydä muutaman kerran kuussa treenaamassa. Koronan takai sali suljettiin. Täällä kaupungissa turhaa ulkona liikkumista suositeltiin välttämään, joten keväällä ei tullut edes käveltyä kadulla. Lenkkareita en omista eli eddes kevyttä hölkkää ei oikein voi harrastaa. Eikä kadulla yli satakilosena ehkä kannata muutenkaan yrittää lenkkeillä.

Mitään "lupauksia" tai "sitoumuksia"  en ole tehnyt enkä tee. Mulle laihduttaminen on osa pysyvää elämänmuutosta, ei mikään "kuuri" tms.

Minä näen kaiken vain laihdutuskuurina. En voi kuvitella kunnon elämäntapamuutosta, koska en voisi elää loppu elämää hyvää ruokaa. Ap

Miksei voisi syödä hyvää ruokaa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään en luvannut. -12 kiloa, kun tuossa keväällä koin herätyksen että jotain tarttis tehdä.

Turha niitä lupauksia on tehdä, jos ei ole niihin valmis.

Olin valmis, mutta ilmeisesti mun itsekuri ei.

Sama täällä. Enemmän kuin valmis uuteen, hoikkaan elämään. Mutta. Ei sitten itsekuria löytynyt. Vielä. Paljon vaikuttaa myös jatkuva työttömyys, varattomuus ja korona. Löysin edullisen salin, jossa olisi voinut työttömänäkin käydä muutaman kerran kuussa treenaamassa. Koronan takai sali suljettiin. Täällä kaupungissa turhaa ulkona liikkumista suositeltiin välttämään, joten keväällä ei tullut edes käveltyä kadulla. Lenkkareita en omista eli eddes kevyttä hölkkää ei oikein voi harrastaa. Eikä kadulla yli satakilosena ehkä kannata muutenkaan yrittää lenkkeillä.

Mitään "lupauksia" tai "sitoumuksia"  en ole tehnyt enkä tee. Mulle laihduttaminen on osa pysyvää elämänmuutosta, ei mikään "kuuri" tms.

Minä näen kaiken vain laihdutuskuurina. En voi kuvitella kunnon elämäntapamuutosta, koska en voisi elää loppu elämää hyvää ruokaa. Ap

Miks sun tarvis elää ilman hyvää ruokaa? Elämäntapamuutoshan on just sitä, että syödään kunnolla ja nautiskellen, mutta parannetaan syömisen laatua, määrää ja tiheyttä, lisätään aktiivisuutta ja pidetään huoli unesta ja hyvästä mielenlaadusta ja jatketaan samoin loppuelämä. Ei rääkkidieettiä, jonka jälkeen on hirveät ruokahimot ja nälkävelkaa ja kroppa kovilla.

Ostin just eilen tuoreita vihreitä papuja ja pekonia. Teen tänään pekonipapupastaa, paljon valkosipulia. Nam. Hyvää juustoa raasteeksi. Erona aiempaan on se, että syön samalla monipuolisesti kasviksia, joten en syö niin paljon rasvaisempaa ruokaa. Lisäksi olen aloittanut päivän puurolla, maustamatonta jogurttia ja paljon marjoja. Syön kunnon lounaan runsailla kasviksilla ja pienen välipalan. Iltapalaa tuskin jaksan enää syödä. Käyn mielen virkistys kävelyllä, ei rääkkitreeniä.

Aiemmin laihdutin vuosia ja jätin aamupalan syömättä tai söin tosi vähän. Lounaalla olin supernälkäinen ja menin monesti ahmimaan jättiaterian pikaruokapaikkaan. Karkkia sen jälkeen kun väsytti raskaan lounaan jälkeen. Tavallista ruokaa söin, mutta liian vähän ja harvoin kasviksia ja halusin koko ajan syödä herkkuja ja roskaruokaa. Mulla oli myös tavallisrn ruuan syöminen liian vähäistä ja kevyttä, kun yritin laihduttaa. En voinut syödä perunaa tai leipää juuston kanssa tai juoda maitoa koska ne "lihottavat". Söin monesti lounaalla salaattia ja lihaa ja illalla ahmin. Rupesin laihtumaan vasta kun aloin syömään kunnolla ja tuhdisti aiempaan verrattuna. Kaksi perunaa lounaalla ja pari ruisleipää aamulla juuston ja kasvisten kera on paljon parempi kuin levy suklaata, jättiateria ja puolikas sipsipussi illalla. Näin mulla. Edelleen syön kerran tai pari viikossa roskaruokaa, saan syödä sitä, mutta ei tee samalla tavalla mieli eikä laukaise ahmimista kuten ennen. Pieni juustoateria riittää kerrosaterian isojen ranskisten sijaan.

Sinuna hakisin apua ravitsemusterapeutilta tms. Jokin sairasmalli sulla on, jos olet rangaistukseksi ottanut itsesitappamisen. Vaikket sitä aio tehdä, mutta olet tuollaista miettinyt! Itse olen lukenut Patrik borgin blogia ja kirjoja. Mulle ikuiseen laihdutuskierteeseen hänen opit (kielloista eroon ja kunnolla syöminen) auttoivat.

Tsemppiä!

T. Vuosia laihduttanut ja tuloksena +40kg, laihduttamisen lopettanut ja -18 kg tänä vuonna tiputtanut (tosin viime vuoden opettelin jo uusia elintapoja ja tippui -2 kg, eli aikaa on vienyt oppia).

Lakukissa kirjoitti:

Olin laihaläski, päätin että jätän sokerin ja alan treenaamaan, sellainen aikainen uudenvuoden lupaus viime vuodelta.

Nyt on kohta vuosi treenattu, painoa en tiedä kun en omista vaakaa, mutta vartalo on kiinteytynyt eikä selkä ole enää kipeä. Vyötäröltä on lähtenyt useita senttejä enkä edes tiedä mistä, olin jo ihan hoikka.

No miksi edes aloittaa, jos on jo hoikka? First world problems

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään en luvannut. -12 kiloa, kun tuossa keväällä koin herätyksen että jotain tarttis tehdä.

Turha niitä lupauksia on tehdä, jos ei ole niihin valmis.

Olin valmis, mutta ilmeisesti mun itsekuri ei.

Sama täällä. Enemmän kuin valmis uuteen, hoikkaan elämään. Mutta. Ei sitten itsekuria löytynyt. Vielä. Paljon vaikuttaa myös jatkuva työttömyys, varattomuus ja korona. Löysin edullisen salin, jossa olisi voinut työttömänäkin käydä muutaman kerran kuussa treenaamassa. Koronan takai sali suljettiin. Täällä kaupungissa turhaa ulkona liikkumista suositeltiin välttämään, joten keväällä ei tullut edes käveltyä kadulla. Lenkkareita en omista eli eddes kevyttä hölkkää ei oikein voi harrastaa. Eikä kadulla yli satakilosena ehkä kannata muutenkaan yrittää lenkkeillä.

Mitään "lupauksia" tai "sitoumuksia"  en ole tehnyt enkä tee. Mulle laihduttaminen on osa pysyvää elämänmuutosta, ei mikään "kuuri" tms.

Minä näen kaiken vain laihdutuskuurina. En voi kuvitella kunnon elämäntapamuutosta, koska en voisi elää loppu elämää hyvää ruokaa. Ap

Miksei voisi syödä hyvää ruokaa? 

Ei voi syödä pitsaa, lasagnea, pasteijoita, uunikasviksia (öljy), hampurilaisia, ranskalaisia. Kuin ehkä kerran kahdessa kuukaudessa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään en luvannut. -12 kiloa, kun tuossa keväällä koin herätyksen että jotain tarttis tehdä.

Turha niitä lupauksia on tehdä, jos ei ole niihin valmis.

Olin valmis, mutta ilmeisesti mun itsekuri ei.

Sama täällä. Enemmän kuin valmis uuteen, hoikkaan elämään. Mutta. Ei sitten itsekuria löytynyt. Vielä. Paljon vaikuttaa myös jatkuva työttömyys, varattomuus ja korona. Löysin edullisen salin, jossa olisi voinut työttömänäkin käydä muutaman kerran kuussa treenaamassa. Koronan takai sali suljettiin. Täällä kaupungissa turhaa ulkona liikkumista suositeltiin välttämään, joten keväällä ei tullut edes käveltyä kadulla. Lenkkareita en omista eli eddes kevyttä hölkkää ei oikein voi harrastaa. Eikä kadulla yli satakilosena ehkä kannata muutenkaan yrittää lenkkeillä.

Mitään "lupauksia" tai "sitoumuksia"  en ole tehnyt enkä tee. Mulle laihduttaminen on osa pysyvää elämänmuutosta, ei mikään "kuuri" tms.

Minä näen kaiken vain laihdutuskuurina. En voi kuvitella kunnon elämäntapamuutosta, koska en voisi elää loppu elämää hyvää ruokaa. Ap

Miks sun tarvis elää ilman hyvää ruokaa? Elämäntapamuutoshan on just sitä, että syödään kunnolla ja nautiskellen, mutta parannetaan syömisen laatua, määrää ja tiheyttä, lisätään aktiivisuutta ja pidetään huoli unesta ja hyvästä mielenlaadusta ja jatketaan samoin loppuelämä. Ei rääkkidieettiä, jonka jälkeen on hirveät ruokahimot ja nälkävelkaa ja kroppa kovilla.

Ostin just eilen tuoreita vihreitä papuja ja pekonia. Teen tänään pekonipapupastaa, paljon valkosipulia. Nam. Hyvää juustoa raasteeksi. Erona aiempaan on se, että syön samalla monipuolisesti kasviksia, joten en syö niin paljon rasvaisempaa ruokaa. Lisäksi olen aloittanut päivän puurolla, maustamatonta jogurttia ja paljon marjoja. Syön kunnon lounaan runsailla kasviksilla ja pienen välipalan. Iltapalaa tuskin jaksan enää syödä. Käyn mielen virkistys kävelyllä, ei rääkkitreeniä.

Aiemmin laihdutin vuosia ja jätin aamupalan syömättä tai söin tosi vähän. Lounaalla olin supernälkäinen ja menin monesti ahmimaan jättiaterian pikaruokapaikkaan. Karkkia sen jälkeen kun väsytti raskaan lounaan jälkeen. Tavallista ruokaa söin, mutta liian vähän ja harvoin kasviksia ja halusin koko ajan syödä herkkuja ja roskaruokaa. Mulla oli myös tavallisrn ruuan syöminen liian vähäistä ja kevyttä, kun yritin laihduttaa. En voinut syödä perunaa tai leipää juuston kanssa tai juoda maitoa koska ne "lihottavat". Söin monesti lounaalla salaattia ja lihaa ja illalla ahmin. Rupesin laihtumaan vasta kun aloin syömään kunnolla ja tuhdisti aiempaan verrattuna. Kaksi perunaa lounaalla ja pari ruisleipää aamulla juuston ja kasvisten kera on paljon parempi kuin levy suklaata, jättiateria ja puolikas sipsipussi illalla. Näin mulla. Edelleen syön kerran tai pari viikossa roskaruokaa, saan syödä sitä, mutta ei tee samalla tavalla mieli eikä laukaise ahmimista kuten ennen. Pieni juustoateria riittää kerrosaterian isojen ranskisten sijaan.

Sinuna hakisin apua ravitsemusterapeutilta tms. Jokin sairasmalli sulla on, jos olet rangaistukseksi ottanut itsesitappamisen. Vaikket sitä aio tehdä, mutta olet tuollaista miettinyt! Itse olen lukenut Patrik borgin blogia ja kirjoja. Mulle ikuiseen laihdutuskierteeseen hänen opit (kielloista eroon ja kunnolla syöminen) auttoivat.

Tsemppiä!

T. Vuosia laihduttanut ja tuloksena +40kg, laihduttamisen lopettanut ja -18 kg tänä vuonna tiputtanut (tosin viime vuoden opettelin jo uusia elintapoja ja tippui -2 kg, eli aikaa on vienyt oppia).

Minusta aamulla ja aamupäivällä on helppo olla syömättä. Syön illalla paljon.

Vaikka söisin runsaasti aamulla ja lounaalla, niin syön kuitenkin paljon illalla. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään en luvannut. -12 kiloa, kun tuossa keväällä koin herätyksen että jotain tarttis tehdä.

Turha niitä lupauksia on tehdä, jos ei ole niihin valmis.

Olin valmis, mutta ilmeisesti mun itsekuri ei.

Sama täällä. Enemmän kuin valmis uuteen, hoikkaan elämään. Mutta. Ei sitten itsekuria löytynyt. Vielä. Paljon vaikuttaa myös jatkuva työttömyys, varattomuus ja korona. Löysin edullisen salin, jossa olisi voinut työttömänäkin käydä muutaman kerran kuussa treenaamassa. Koronan takai sali suljettiin. Täällä kaupungissa turhaa ulkona liikkumista suositeltiin välttämään, joten keväällä ei tullut edes käveltyä kadulla. Lenkkareita en omista eli eddes kevyttä hölkkää ei oikein voi harrastaa. Eikä kadulla yli satakilosena ehkä kannata muutenkaan yrittää lenkkeillä.

Mitään "lupauksia" tai "sitoumuksia"  en ole tehnyt enkä tee. Mulle laihduttaminen on osa pysyvää elämänmuutosta, ei mikään "kuuri" tms.

Minä näen kaiken vain laihdutuskuurina. En voi kuvitella kunnon elämäntapamuutosta, koska en voisi elää loppu elämää hyvää ruokaa. Ap

Miksei voisi syödä hyvää ruokaa? 

Ei voi syödä pitsaa, lasagnea, pasteijoita, uunikasviksia (öljy), hampurilaisia, ranskalaisia. Kuin ehkä kerran kahdessa kuukaudessa. Ap

Kyllä niitä voi syödä useamminkin, jos osaa syödä maltillisesti ja suhteuttaa ne kulutukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään en luvannut. -12 kiloa, kun tuossa keväällä koin herätyksen että jotain tarttis tehdä.

Turha niitä lupauksia on tehdä, jos ei ole niihin valmis.

Olin valmis, mutta ilmeisesti mun itsekuri ei.

Sama täällä. Enemmän kuin valmis uuteen, hoikkaan elämään. Mutta. Ei sitten itsekuria löytynyt. Vielä. Paljon vaikuttaa myös jatkuva työttömyys, varattomuus ja korona. Löysin edullisen salin, jossa olisi voinut työttömänäkin käydä muutaman kerran kuussa treenaamassa. Koronan takai sali suljettiin. Täällä kaupungissa turhaa ulkona liikkumista suositeltiin välttämään, joten keväällä ei tullut edes käveltyä kadulla. Lenkkareita en omista eli eddes kevyttä hölkkää ei oikein voi harrastaa. Eikä kadulla yli satakilosena ehkä kannata muutenkaan yrittää lenkkeillä.

Mitään "lupauksia" tai "sitoumuksia"  en ole tehnyt enkä tee. Mulle laihduttaminen on osa pysyvää elämänmuutosta, ei mikään "kuuri" tms.

Minä näen kaiken vain laihdutuskuurina. En voi kuvitella kunnon elämäntapamuutosta, koska en voisi elää loppu elämää hyvää ruokaa. Ap

Miksei voisi syödä hyvää ruokaa? 

Ei voi syödä pitsaa, lasagnea, pasteijoita, uunikasviksia (öljy), hampurilaisia, ranskalaisia. Kuin ehkä kerran kahdessa kuukaudessa. Ap

Kyllä niitä voi syödä useamminkin, jos osaa syödä maltillisesti ja suhteuttaa ne kulutukseen.

Tämä se on ongelmallista, olen musta valkoinen ihminen, se on kaikki tai ei mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään en luvannut. -12 kiloa, kun tuossa keväällä koin herätyksen että jotain tarttis tehdä.

Turha niitä lupauksia on tehdä, jos ei ole niihin valmis.

Olin valmis, mutta ilmeisesti mun itsekuri ei.

Sama täällä. Enemmän kuin valmis uuteen, hoikkaan elämään. Mutta. Ei sitten itsekuria löytynyt. Vielä. Paljon vaikuttaa myös jatkuva työttömyys, varattomuus ja korona. Löysin edullisen salin, jossa olisi voinut työttömänäkin käydä muutaman kerran kuussa treenaamassa. Koronan takai sali suljettiin. Täällä kaupungissa turhaa ulkona liikkumista suositeltiin välttämään, joten keväällä ei tullut edes käveltyä kadulla. Lenkkareita en omista eli eddes kevyttä hölkkää ei oikein voi harrastaa. Eikä kadulla yli satakilosena ehkä kannata muutenkaan yrittää lenkkeillä.

Mitään "lupauksia" tai "sitoumuksia"  en ole tehnyt enkä tee. Mulle laihduttaminen on osa pysyvää elämänmuutosta, ei mikään "kuuri" tms.

Minä näen kaiken vain laihdutuskuurina. En voi kuvitella kunnon elämäntapamuutosta, koska en voisi elää loppu elämää hyvää ruokaa. Ap

Miks sun tarvis elää ilman hyvää ruokaa? Elämäntapamuutoshan on just sitä, että syödään kunnolla ja nautiskellen, mutta parannetaan syömisen laatua, määrää ja tiheyttä, lisätään aktiivisuutta ja pidetään huoli unesta ja hyvästä mielenlaadusta ja jatketaan samoin loppuelämä. Ei rääkkidieettiä, jonka jälkeen on hirveät ruokahimot ja nälkävelkaa ja kroppa kovilla.

Ostin just eilen tuoreita vihreitä papuja ja pekonia. Teen tänään pekonipapupastaa, paljon valkosipulia. Nam. Hyvää juustoa raasteeksi. Erona aiempaan on se, että syön samalla monipuolisesti kasviksia, joten en syö niin paljon rasvaisempaa ruokaa. Lisäksi olen aloittanut päivän puurolla, maustamatonta jogurttia ja paljon marjoja. Syön kunnon lounaan runsailla kasviksilla ja pienen välipalan. Iltapalaa tuskin jaksan enää syödä. Käyn mielen virkistys kävelyllä, ei rääkkitreeniä.

Aiemmin laihdutin vuosia ja jätin aamupalan syömättä tai söin tosi vähän. Lounaalla olin supernälkäinen ja menin monesti ahmimaan jättiaterian pikaruokapaikkaan. Karkkia sen jälkeen kun väsytti raskaan lounaan jälkeen. Tavallista ruokaa söin, mutta liian vähän ja harvoin kasviksia ja halusin koko ajan syödä herkkuja ja roskaruokaa. Mulla oli myös tavallisrn ruuan syöminen liian vähäistä ja kevyttä, kun yritin laihduttaa. En voinut syödä perunaa tai leipää juuston kanssa tai juoda maitoa koska ne "lihottavat". Söin monesti lounaalla salaattia ja lihaa ja illalla ahmin. Rupesin laihtumaan vasta kun aloin syömään kunnolla ja tuhdisti aiempaan verrattuna. Kaksi perunaa lounaalla ja pari ruisleipää aamulla juuston ja kasvisten kera on paljon parempi kuin levy suklaata, jättiateria ja puolikas sipsipussi illalla. Näin mulla. Edelleen syön kerran tai pari viikossa roskaruokaa, saan syödä sitä, mutta ei tee samalla tavalla mieli eikä laukaise ahmimista kuten ennen. Pieni juustoateria riittää kerrosaterian isojen ranskisten sijaan.

Sinuna hakisin apua ravitsemusterapeutilta tms. Jokin sairasmalli sulla on, jos olet rangaistukseksi ottanut itsesitappamisen. Vaikket sitä aio tehdä, mutta olet tuollaista miettinyt! Itse olen lukenut Patrik borgin blogia ja kirjoja. Mulle ikuiseen laihdutuskierteeseen hänen opit (kielloista eroon ja kunnolla syöminen) auttoivat.

Tsemppiä!

T. Vuosia laihduttanut ja tuloksena +40kg, laihduttamisen lopettanut ja -18 kg tänä vuonna tiputtanut (tosin viime vuoden opettelin jo uusia elintapoja ja tippui -2 kg, eli aikaa on vienyt oppia).

Minusta aamulla ja aamupäivällä on helppo olla syömättä. Syön illalla paljon.

Vaikka söisin runsaasti aamulla ja lounaalla, niin syön kuitenkin paljon illalla. Ap

Miksi syöt paljon illalla? Onko siihen joku erityinen syy? Syöt tylsyyteen? Jos syö kunnolla päivällä, niin illalla ei voi olla sellainen nälkä, että se vaatisi jonkun oikein kunnon ruokatankkauksen. Sinulle ei riitä illalla esim. munakas tai joku leipä, rahka tai hedelmä?

Jos sinulla on taipumusta ahmimiseen tai tunnesyömiseen, niin hae apua! Enkä nyt tarkoita mitään dieettiryhmiä, vaan ihan psykiatrisen puolen apua.

Mene ap €sp€rille työhön, laihdut takuulla, ellet sitä ennen pääse hengestäsi työskentelemällä kuin orja.

T paino 59 kg, 3 kk päästä 54.

Vierailija kirjoitti:

Mene ap €sp€rille työhön, laihdut takuulla, ellet sitä ennen pääse hengestäsi työskentelemällä kuin orja.

T paino 59 kg, 3 kk päästä 54.

Ja pituus 173

Vierailija kirjoitti:

Lakukissa kirjoitti:

Olin laihaläski, päätin että jätän sokerin ja alan treenaamaan, sellainen aikainen uudenvuoden lupaus viime vuodelta.

Nyt on kohta vuosi treenattu, painoa en tiedä kun en omista vaakaa, mutta vartalo on kiinteytynyt eikä selkä ole enää kipeä. Vyötäröltä on lähtenyt useita senttejä enkä edes tiedä mistä, olin jo ihan hoikka.

No miksi edes aloittaa, jos on jo hoikka? First world problems

Ap

Niin no, moni ns. laihaläski ei ole tyytyväinen ulkonäköönsä eikä sellainenkaan terveellistä ole. Moni ns. laihaläski elää todella niukalla ruokavaliolla eikä liiku yhtään. Jokainen tehkööt, kuten haluaa.

Jätin kahvimaidon pois ja paino on pudonnut 4 kg. Tavoitteena oli 10 kg, mutta muuten en ole pystynyt muuttaan elintapoja. Päivässä on mennyt aijaisemmin 2 dl kahviin, joten kaloreita laskemalla tuo 4 kg on just maidon pois jättämisestä.