Olemme seurustelleet 7 kk. muutan nyt mieheni kotipaikkakunnalle.

Anna mennä vaan, ei ole olemassa mitään sääntökirjaa mitä voi milloinkin tehdä ja millä aikataululla.

Kiitos kannustuksista :) Olipa mukava lukea tuo viimeinen kirjoitus. Ystäväni ovat olleet myös iloisia puolestani. No pari on ottaneet nokkiinsa ja heidän käytös nyt saikin ajatukset valloilleen että olenkohan aivan päätön kun näin suuria muutoksia elämässäni teen. Mutta eihän sitä saakkaan jos ei uskalla kokeilla ;)

No jos kerran työkuviokin on ok niin kyllä menisin. Pääseehän sieltä pois jos homma ei suju piirustusten mukaan!

Ihan ok, sen kun menet :)

Olen kyllä ajatellut että en takaisin muuttaisi jos kuitenkin kävisi huonosti. Ajattelen että am haluaisi vaihdella kaupunkia yhtenään. Ja tuo uusi paikkakunta kyllä myös miellyttää. Minulla on siellä jo ennestäänkin tuttuja mikä helpottaa sopeutumista.

Mun mies muutti mun luo suunnilleen yhtä pitkän seurustelun jälkeen. Välissä oli 700 km joten oli kahelle työttömälle liian kallista olla etäsuhteessa. Mies halusi pois vanhoista kuvioista ja minä tuumin, että kyllä tuosta eroon pääsee jos niikseen tulee. Rankkaa on ollut, mutta on kannattanut. Ollaan oltu yhdessä kohta kolme vuotta ja asuttu kimpassa reilu kaksi vuotta. Niinku äiti ruukas sanoa, niin mitäpä sitä selvää asiaa jappasemaan! Nyttemmin opiskellaan molemmat korkeakoulussa ja suhde kukoistaa. Olen alkanut itse miettiä, että mitä jos valmistumisen jälkeen muuttaisimme yhdessä miehen entiselle paikkakunnalle, jossa on enemmän työnsaantimahdollisuuksia.

Onnea matkaan :)