Tämä kiltteydestä kipeä sanoi suorat sanat kusipäiselle työkaverille :)

Sinä järkytyt siitä, että et enää siedä huutamista vaan keskustelet asiallisesti?

Minä järkytyn siitä, että jollekin huudetaan töissä, ja huutaja on työkaveri tai esimies.

Ei huudeta minulle, eikä ole koskaan kukaan huutanut.

12: ehkä sinä todella olet jollakin tavalla antanut aihetta "lässytykseen"; koulutuksestasi huolimatta. Jos et olisi niin varmaan olisit jo ajat sitten sanonut selvät sanat ilkeilijälle.

[quote author="Vierailija" time="04.03.2014 klo 08:16"]

Oletteko kuulleet millaista läppää miehet heittää toisilleen? Miten naiset voi olla niin herkkänahkaisia, että ottavat kaiken selkään puukottamisena? Sanon kyllä jatkossakin ääneen, että minua vituttaa yksi työkaveri joka on ihan tautisen hidas. Silti pystyn tekemään hänen kanssaan töitä ja nauramme samoille jutuille.

[/quote]

Ja sinun vittuilusi ja ilkeilysikö jotenkin nopeuttaa työkaverisi työtä? Mitä hyötyä siitä on sinulle tai työkaverillesi jos saat häntä mollattua ja hänen itsetuntoaan lytättyä?

Mulla oli kanssa tuollainen työkaveri. Lisäksi haukkui ihmisiä solkenaan selän takana jne. Kaikenlaista piiloveettuilua, jonka nyt tajusi heti. Mun meni kerran hermot ja sanoin kunnolla takaisin. Sen jälkeen lopetin puhumisen hänelle. Työasiat hoidin ja sen puhuin, mutta muuten aloin avoimeista dissata. Jos tuli kahvipöytään, nousin heti pois. Parin viikon jälkeen alkoi katsoa mua varovaisesti, koska oli tottunut siihen, että tältä kakaralta kaikki hyväksytään ja ihmiset ei ole pitkävihaisia. Minä olin. Viisi vuotta olin sitä touhua katsellut ja loput 3 vuotta olin käytännössä puhumaton hänelle. Se auttoi. Oli sen jälkeen varovainen aina mun seurassa.

Hyvä ap! Tais ko. räkyttäjä säikähtää :)

Vierailija kirjoitti:

Koko elämäni olen ollut ns. kiltti. En puolustaudu jos joku tölväisee, vaan olen vain hiljaa, tai vastaan sovittelevasti takaisin. En riitele kenenkään kanssa.

Duunissa on eräs eukko, joka jostain syystä vastailee ilkeilevästi ja ylimielisesti takaisin, ei vastaa asiallisiin kysymyksiin, ei tervehdi ym. Joskus hän vastaa vaikkei kysykään, tai kysyn joltain toiselta. Hän tulee heittämään nokkavia kommentteja väliin. Jos esim. kysyn toiselta työkaverilta, että mihin tulostimeen tämä tulostuu, niin tämä tulee väliin räyhäämään että etkö sä nyt sitä tiedä. Tai jos kerron nukkuneeni huonosti, hän kiiruhtaa sanomaan väliin, että asiat pitää pistää tärkeysjärjestykseen, että HÄNELLE lapset on ne tärkeimmät, että hän jättäisi työn jos väsyttäisi.

Tänään ryhdyin valmistelemaan päivän työtehtäviä ja ehdotin hänelle työlistaa. Sanoin että jos se on hyvä, niin ok, jos tarvitsee tehdä muutoksia, niin tehdään. Se ärsytti häntä jostain syystä suunnattomasti, ja sylki vaahdoten hän todellakin huusi, että tällaiseen listaan hän ei suostu ja mitä oikein kuvittelen ym. Muut ympärillä havahtuivat tuohon rähjäämiseen ja pyörittelivät silmiään. Joku sanoi mulle että älä välitä.

Mulla alkoi pitkään jatkuneen kuittailun jälkeen kiehua. Pyysin tyypin sivummalle ja kysyin että mikä sen ongelma on. Tämä hämmentyi ja rupesi juttelemaan ihan muista asioista. Tuijotin silmiin ja kysyin uudelleen. Vastauksena tuli sitten, että kun en tajua mitään! Sanoin että mun ymmärryksessä ei ole mitään vikaa, ja että jos hänellä on tapana puhua ihmisille tuohon tyyliin, niin nyt on aika opetella uudet käytöstavat. Mulle voi puhua asiallisesti, ok? Hän rupesi sopertamaan taas jotain hämmentyneenä. Kysyin toistamiseen onko asia selvä. Vastauksena tuli äimistynyt joo. Sanoin hyvä, ja sitten pyyhkäisin ohi jatkaamaan hommiani.

Tiesin että kohta hän on avautumassa työpaikan röökipaikalla tästä kamaluudesta, ja kuinka hänen käytöksensä on ollut varmasti ihan oikeutettua jne. Ja niin hän olikin :) Olin järkyttynyt siitä, että sanoin näin, mutta tyytyväinen siitä että näytin etten ole mikään pahan olon kaatopaikka. Selvästikään tuolla lailla käyttäytyvällä ihmisellä ei ole kaikki ihan kohdallaan.

Vanha ketju, mutta vastaan silti.  Epäilen nimittäin, että kyseinen eukko on siirtynyt meille duuniin. Oliko nimensä Tiina P ?      Ihan samanlaista käytöstä kuitenkin.  Täytyykin kokeilla neuvoasi.  Kiitos!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko elämäni olen ollut ns. kiltti. En puolustaudu jos joku tölväisee, vaan olen vain hiljaa, tai vastaan sovittelevasti takaisin. En riitele kenenkään kanssa.

Duunissa on eräs eukko, joka jostain syystä vastailee ilkeilevästi ja ylimielisesti takaisin, ei vastaa asiallisiin kysymyksiin, ei tervehdi ym. Joskus hän vastaa vaikkei kysykään, tai kysyn joltain toiselta. Hän tulee heittämään nokkavia kommentteja väliin. Jos esim. kysyn toiselta työkaverilta, että mihin tulostimeen tämä tulostuu, niin tämä tulee väliin räyhäämään että etkö sä nyt sitä tiedä. Tai jos kerron nukkuneeni huonosti, hän kiiruhtaa sanomaan väliin, että asiat pitää pistää tärkeysjärjestykseen, että HÄNELLE lapset on ne tärkeimmät, että hän jättäisi työn jos väsyttäisi.

Tänään ryhdyin valmistelemaan päivän työtehtäviä ja ehdotin hänelle työlistaa. Sanoin että jos se on hyvä, niin ok, jos tarvitsee tehdä muutoksia, niin tehdään. Se ärsytti häntä jostain syystä suunnattomasti, ja sylki vaahdoten hän todellakin huusi, että tällaiseen listaan hän ei suostu ja mitä oikein kuvittelen ym. Muut ympärillä havahtuivat tuohon rähjäämiseen ja pyörittelivät silmiään. Joku sanoi mulle että älä välitä.

Mulla alkoi pitkään jatkuneen kuittailun jälkeen kiehua. Pyysin tyypin sivummalle ja kysyin että mikä sen ongelma on. Tämä hämmentyi ja rupesi juttelemaan ihan muista asioista. Tuijotin silmiin ja kysyin uudelleen. Vastauksena tuli sitten, että kun en tajua mitään! Sanoin että mun ymmärryksessä ei ole mitään vikaa, ja että jos hänellä on tapana puhua ihmisille tuohon tyyliin, niin nyt on aika opetella uudet käytöstavat. Mulle voi puhua asiallisesti, ok? Hän rupesi sopertamaan taas jotain hämmentyneenä. Kysyin toistamiseen onko asia selvä. Vastauksena tuli äimistynyt joo. Sanoin hyvä, ja sitten pyyhkäisin ohi jatkaamaan hommiani.

Tiesin että kohta hän on avautumassa työpaikan röökipaikalla tästä kamaluudesta, ja kuinka hänen käytöksensä on ollut varmasti ihan oikeutettua jne. Ja niin hän olikin :) Olin järkyttynyt siitä, että sanoin näin, mutta tyytyväinen siitä että näytin etten ole mikään pahan olon kaatopaikka. Selvästikään tuolla lailla käyttäytyvällä ihmisellä ei ole kaikki ihan kohdallaan.

Vanha ketju, mutta vastaan silti.  Epäilen nimittäin, että kyseinen eukko on siirtynyt meille duuniin. Oliko nimensä Tiina P ?      Ihan samanlaista käytöstä kuitenkin.  Täytyykin kokeilla neuvoasi.  Kiitos!

Vedä sitä turpiin.

Vierailija kirjoitti:

Olen vilpittömästi kiinnostunut tuollaisten ihmisten psykopatologiasta. Mikä mättää oikeasti? Onko se kateutta, puhdasta ilkeilynhalua vai mitä. Vai huomaako edes ihminen omaa käytöstään. Mietin joskus voiko käytös johtua siitä että olen nuorempi, - ja anteeksi vain - nätimpikin, korkeasti koulutettu. Mielestäni nuo on kuitenkin pinnallisia asioita, tuntuu uskomattomalta ajatella että ne olisivat jatkuvan vittuilun syynä. En ole tuonut itseäni mitenkään esille, olen enemmänkin ihminen, joka vastaa silloin kun kysytään, ja puhun asiasta. En esim. jaarittele tai juorua työpaikalla. Kai se sitten vituttaa ihmistä, joka on pettynyt itseensä. Mutta on mullakin sisimpäni. Tölväisyt sattuu. Ja varsinkin kun tyynen pinnan alla voi olla vaikka mitä. Vaikka rahahuolia, läheisen itsemurha ja ero :(

 

Ap

Tähän asti pidin sua ihan fiksuna ja ajattelin, et yllättävän rakentavasti hoidettu tuo asia.

Nyt tuli taas vaan jotenkin ylimielinen kuva... No, mut onneks olkoon sun nuoruudesta ja ulkonäöstä!

Vierailija kirjoitti:

Ap. Jos olet hiljainen vetäytyjä niin oikeasti Se On Tosi ärsyttävää myös. Ei Se että jutustelee muille ole juoruilua tms. Joskus te sun tyyppiset itseään parempana pittävät introvertit voitte myös olla aika raskaita työyhteisössä (jos nyt tulkitsen oikein sun käytöstä) ei Tää yhteiskunta sillä lailla pyöri että kaikki on töissä hiljaa kahvipöydässä.

Millä tavalla introvertit on raskaita työpaikalla? Koska juttu ei lennä kun menet työpisteelle notkumaan? Jotku meistä on töissä tekemässä töitä eikä höpöttelemässä työkavereiden kanssa.

Pitää paikkansa tuo eräs kommentti. Naisporukoissa siihen tiettyyn käyttäytymiseen ja kiusaamiseen lähdetään mukaan. Muuten joutuu itse kohteeksi. Ei ketään oikeasti kiinnosta mikään ilmapiiri millään tapaa.

Omasta mielestä sellainen ilmapiiri on raskas. En viihdy sellaisessa. Suuri osa nauttii. Se on ihmisluonto.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa varmasti hassulta, mutta moni nuori on vähän idealisti töiden suhteen ja kokee kokeneemmat työntekijät tylyinä. Siihen on syynsä, mutta työntekijä kypsyy työpaikallaan työnjohtoon ja annettuun työhönsä vuosien kokemuksella. Suosittelisin ap:ta tutustumaan työpaikkaansa hyvin ennenkuin aloitaa mellakkaa tuulimyllyä vastaan. Ap:n kokema työntekijä on luultavasti puutunut akseli. Akseli joka on vuosia tehnyt vasten tahtoaan sitä mitä yläluokka sanelee. Hänen ideologiansa on huuhtoutunut ideologioiden suohon. Sieltä suosta valmistuu uusia työläisiä liukuhihnalle kirkkain mielin, kunnes kiertokulku on valmis. Ap on tämä sama vihaamansa henkilö :/

Tässä pieni totuus. Kuitenkin osa ei silti säti toisia kituvia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa varmasti hassulta, mutta moni nuori on vähän idealisti töiden suhteen ja kokee kokeneemmat työntekijät tylyinä. Siihen on syynsä, mutta työntekijä kypsyy työpaikallaan työnjohtoon ja annettuun työhönsä vuosien kokemuksella. Suosittelisin ap:ta tutustumaan työpaikkaansa hyvin ennenkuin aloitaa mellakkaa tuulimyllyä vastaan. Ap:n kokema työntekijä on luultavasti puutunut akseli. Akseli joka on vuosia tehnyt vasten tahtoaan sitä mitä yläluokka sanelee. Hänen ideologiansa on huuhtoutunut ideologioiden suohon. Sieltä suosta valmistuu uusia työläisiä liukuhihnalle kirkkain mielin, kunnes kiertokulku on valmis. Ap on tämä sama vihaamansa henkilö :/

Tässä pieni totuus. Kuitenkin osa ei silti säti toisia kituvia.

Mutta jonkinlainen AnsaKynttiläsyndrooma varmasti usein käy.