En uskalla jäädä lapsettomaksi

Vierailija kirjoitti:

Miksi vanhukset on espereissä, attendoissa yms jos kerran lapset ne hoitaa? Aivan, kun ei hoida. Mutta tee toki miten itse haluat. Toi on tyhmin syy hankkia lapsi mutta eipä niitä erityisen fiksuista syistä hankitakaan.

Ei sillä, että se nyt olisi mikään syy lapsia tehdä, mutta monet lapset kyllä auttelevat ikääntyviä vanhempiaan, kyläilevät, jakavat elämäänsä tai muuten vain ovat olemassa rikastuttuamassa vanhempien elämää. Bonusta tietenkin on, jos ns. hoitavat vanhuksia.

Attendot, esperit yms. ovat paikkoja, missä ollaan sitten, kun omat voimat eivät usein tahdo riittää. Siltikin sitä yhteyttä pidetään lapsiin jotka "auttelevat ikääntyviä vanhempiaan, kyläilevät, jakavat elämäänsä tai muuten vain ovat olemassa rikastuttuamassa vanhempien elämää".

Isänä minusta on ollut upeaa katsella lasten kasvamista kipuineen ja onnistumisineen. Välillä on ollut harmaita hiuksia, kun toilailevat koulussa, vapaaa-ajalla tai muuten vain, välillä esim. viime sunnuntaina oli aivan mahtavaa herätä, kun lapset tulivat halailemaan ja toivottavamaan hyvää isänpäivää tai alkavat jutella jostain asiast, missä saa oikein päätään raapia, että mitä tuohon nyt vastais :D. Itse pidän siitä kaikkein eniten, kun lapset eivät enää ole niin pieniä, vaan sitä on kiva nauraa hölmöille asioille jne.

Ja kuten sanoin, on meillä ikäviäkin hetkiä ollut, mutta elämässä nyt vain on sekä hyviä että huonoja hetkiä. Joillakin valitettavasti enemmän huonoja kuin toisilla, ikävä kyllä. Hyvää joulunodotusta aloittajalle.

Vierailija kirjoitti:

Älä tee lapsia.

Et ole lapsen arvoinen, jos ajatuksesi ja asenteesi ovat tuota luokkaa. Se olisi vain kärsimystä lapselle. Sinun täytyy olla vastuulinen eli olla lapseton.

Saatat jäädä yksin joka tapauksesssa vaikka sinulla olisi lapsi.

Jos lapsella on huono lapsuus niin tuskin hän sinua auttaa, kun olet vanha. Tuolla sinun asenteella ei voi syntyä mitään muuta kuin:

huonoa vanhemmuutta  --->  huono lapsuus  --->  lapsi hylkää + jättää sinut vanhenemaan yksin

Moni saattaa jättää vanhemmat vanhenemaan joka tapauksessa yksin.

Ihmiset muuttavat eri paikkakunnille ja eri maihin. Suku asuu monilla satojen kilometrien päässä.

Ei ne omat lapset takaa että ei jäisi yksin.

Vierailija kirjoitti:

Ei lapset takaa apua omassa vanhuudessa, valitettavasti. On paljon perheellisiä jotka ovat vanhana yksin. Valitettavasti.

Kannattaa miettiä tuollainen asia järjellä eikä tehdä hätiköityjä päätöksiä. Jos et halua lapsia niin ei niitä kannata väkisin tehdä.

Tähän. Ei lasten tehtävä ole toimia vanhempiensa huoltajina näiden ikääntyessä. Lapsilla on oma elämä eikä heidän tarvitse toimia kenenkään seuralaisina. Sen takia ei lapsia kannata hankkia.

En ole maininnut ikääni missään, joten en tiedä mistä tuo kommentti tuli että olisin liian iäkäs. En todellakaan ole vaan synnyttäjäksi ihan keski ikäinen. Enkä kaipaa hoitajaa itselleni vaan tarkoitin juuri tuota että vanhana olisi joku rikastuttamassa elämää. Saisi seurata kun oma lapsi lentää pesästä ja alkaa elää omaa elämäänsä. Ei meidän suvussa kukaan ole vanhempiaan kotona hoitanut, joten en sitä todellakaan edes odottaisi. Pelkään yksinäisiä jouluja sitten vanhana. Ja haluaisin jättää oman perintöni omalle lapselle. Mutta jos nyt tähän hetkeen kuvittelisin vauvan tai pienen lapsen jolta ei saa hetkenkään rauhaa, tunnen lähestulkoon paniikkia. Ajatus siitä että minnekään ei pääse enää yksin on kertakaikkisen ahdistava. Ja se että kotona tehdään kaikki lapsen ehdoilla. En tiedä kuinka nopeasti tekisi mieli jättää lapsi oman onnensa nojaan jos sellainen nyt tuossa olisi pyöritettävänä.

Tarkoitan että kadehdin ajatusta siitä että lapsiperheellisillä on sitten lasten aikuistuttua omaa aikaa ja ne lapset. Itsellä olisi vain omaa aikaa. Mutta nyt kun katson oman ikäisiä pikkulasten vanhempia, ystäviäni, ajattelen ainoastaan että onneksi olen vapaa tekemään ihan mitä haluan. Tai sitten olla tekemättä mitään. Kun on lapsia, on pakko tehdä jotain koko ajan vaikka ei haluaisikaan. Sitä tarkoitan. Mutta en tiedä osaanko nauttia tästä vapaudesta lopun elämää. Nämä ovat niin hankalia asioita kun niitä ei ennalta voi tietää.

Kyllä niitä yksinäisiä jouluja voi tulla, vaikka olisikin lapsi. Voihan olla, että hän/he haluavat/joutuvat viettämään joulunsa vaikkapa puolisonsa perheen kanssa tai jos lapsella lapsia, niin oman perheensä kanssa. Mutta ymmärrän huolesi ja samoja asioita olen itsekin miettinyt. Olen siis vela ja samat ajatukset taustalla. Vapaus on mulle niin tärkeää, että en todellakaan halua lapsia ja lapsiperhe-elämää ja täytyy sanoa, että olen todella tyytyväinen valintaani. Eihän tässä elämässä tiedä mitä tapahtuu, mutta kannattaa muistaa, että ajatuksesi ovat tässä vaiheessa uhkakuvia, eivät todellisuus ja moniin asioihin voi varautua, vanhuuteenkin. Oma neuvoni on, että ennakoi. Laaja sosiaalinen piiri, taloudelliset asiat kunnossa ja näin. Ja onhan sulla kumppani, et ole yksin ja vaikka ei olisikaan kumppani, et ole yksin, jos järjestät asiasi niin. Ja eikös ne pienten lasten vanhemmat ole juuri sitä porukkaa, jotka kärsivät yksinäisyydestä (eivät kaikki) ja on totta, että lapsellisten elämä on monessa kohtaa tosi rankkaa ja ahdistavaakin. Harkitse tarkkaan ja täydellistä, aukotonta vaihtoehtoa ei ole, koska tämä on elämää.

Vierailija kirjoitti:

En ole maininnut ikääni missään, joten en tiedä mistä tuo kommentti tuli että olisin liian iäkäs. En todellakaan ole vaan synnyttäjäksi ihan keski ikäinen. Enkä kaipaa hoitajaa itselleni vaan tarkoitin juuri tuota että vanhana olisi joku rikastuttamassa elämää. Saisi seurata kun oma lapsi lentää pesästä ja alkaa elää omaa elämäänsä. Ei meidän suvussa kukaan ole vanhempiaan kotona hoitanut, joten en sitä todellakaan edes odottaisi. Pelkään yksinäisiä jouluja sitten vanhana. Ja haluaisin jättää oman perintöni omalle lapselle. Mutta jos nyt tähän hetkeen kuvittelisin vauvan tai pienen lapsen jolta ei saa hetkenkään rauhaa, tunnen lähestulkoon paniikkia. Ajatus siitä että minnekään ei pääse enää yksin on kertakaikkisen ahdistava. Ja se että kotona tehdään kaikki lapsen ehdoilla. En tiedä kuinka nopeasti tekisi mieli jättää lapsi oman onnensa nojaan jos sellainen nyt tuossa olisi pyöritettävänä.

38 v on vanha ensisynnyttäjä.

38 vuotias on vanha, mutta minä en ole vielä lähelläkään tuota ikää. Piti oikein lukea uudestaan keskustelu läpi, onko iästä ollut jossain jotain puhetta. Joku mainitsi olevansa 40 vuotias, mutta se en ollut minä. Ap

Mutta jos lapsella olisi oma perhe, jonka kanssa hän viettää joulua, voisin mennä heidän luokseen joulunviettoon. Ei tarvitsisi aina olla yksin. Vaikka tällä hetkellä yksin olo ei minua mitenkään häiritse, mutta vanhana kun ei enää ole työelämässä ja muutenkin on paljon aikaa, luulen että yksin olo ei enää olisi yhtä mukavaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei lapset takaa apua omassa vanhuudessa, valitettavasti. On paljon perheellisiä jotka ovat vanhana yksin. Valitettavasti.

Kannattaa miettiä tuollainen asia järjellä eikä tehdä hätiköityjä päätöksiä. Jos et halua lapsia niin ei niitä kannata väkisin tehdä.

Palvelutalot on täynnä vanhuksia joita omat lapset ei käy katsomassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä tee lapsia.

Et ole lapsen arvoinen, jos ajatuksesi ja asenteesi ovat tuota luokkaa. Se olisi vain kärsimystä lapselle. Sinun täytyy olla vastuulinen eli olla lapseton.

Saatat jäädä yksin joka tapauksesssa vaikka sinulla olisi lapsi.

Jos lapsella on huono lapsuus niin tuskin hän sinua auttaa, kun olet vanha. Tuolla sinun asenteella ei voi syntyä mitään muuta kuin:

huonoa vanhemmuutta  --->  huono lapsuus  --->  lapsi hylkää + jättää sinut vanhenemaan yksin

onpas ikävä kommentti tällä mammalla, tyrkyttää omaa lapsettomuuttaan ja pelottelee että lapsi hylkää. Hah ja huh huh. Eikös sitä jää vanhenemaan yksin myös silloin jos ei tee lapsia? Ei lapsen tekeminen sitä vanhuutta sen yksinäisemmäksi tee :)

juuri oli ihana isänpäivä kun aikuiset lapset kävi tervehtimässä isäänsä. JESS! Toki osaan vanheta onnellisesti myös ilman lapsiani, mutta on se sentään hienoa että ne lapset on tullut tehtyä! Ja ne lapsenlapsetkin....

A) Missä tuossa kerrottiin, että olen lapseton?

En ole. Minulla on lapsia ja rakastan heitä yli kaiken.

B) Jos sinulla on isänpäivänä ihanaa niin ei se sitä sano, että AP kaltaisillakin olisi ihanaa.

Päinvastoin, AP kertoi tarvitsevansa omaa aikaa ja häiriintyvänsä lapsista. Niin, miten luulet, että hän nauttisi lapsistaan - saatika lapsista ja lapsenlapsistaan.

C) Et taida olla ihan niitä penaalin terävämpiä kyniä.

Voisi jopa luulla, että sinä itsekin olet AP kaltainen ja etkä pidä lapsista ja olet tehnyt virheen hankkiessasi niitä. Nyt yrität oikein korostetusti  vakuutella kaikille, että lapset ovat ihania. Yrität saada muutkin lasta haluattomat tekemään saman virheen ja hankkimaan sen lapsen. Helpottaako tämä oloasi, kun muutkin olisi samassa väärässä veneessä? Tyhmimmät tuntuvat sanovan, että "vahingonilo on se paras ilo".

- - - 

Tuossa kirjoituksessani on ajateltu vain lapsen parasta. Se paras on jokaisen lapsen oikeus eikä se paras ole sitä, että lapsi syntyisi paikkaan, johonka häntä ei lähtökohtaisesti haluta vaan ärsyynnytään jo pelkästä ajatuksesta olla äiti. Tätähän AP tarjoaa. Ja sinä suosittelet tällaiselle ihmiselle lasta.

Käsittämätöntä aivopierua sinulta!

Vierailija kirjoitti:

Mutta jos lapsella olisi oma perhe, jonka kanssa hän viettää joulua, voisin mennä heidän luokseen joulunviettoon. Ei tarvitsisi aina olla yksin. Vaikka tällä hetkellä yksin olo ei minua mitenkään häiritse, mutta vanhana kun ei enää ole työelämässä ja muutenkin on paljon aikaa, luulen että yksin olo ei enää olisi yhtä mukavaa.

Ethän voi varmasti tietää, että voisitko mennä lapsesi perheen luo jouluksi, sehän ei riipu ainoastaan sinusta. Ja lapsesihan voi vaikka muuttaa toiselle puolelle maapalloa ja rakentaa elämänsä sinne. Ei näitä voi etukäteen tietää. Ja vanhanakin voi olla aktiivinen, työelämä ei ole ainoa sosiaalinen piiri, tekemistä on vaikka kuinka, jos elämänsä niin rakentaa. On jotenkin rajoittunutta ajatella, että elämä rakennetaan toisen ihmisen (lapsen tai kumppanin) varaan, samalla se on myös aika hauras rakennelma. Tätä suosittelisin miettimään kaikkien, oli sitten lapsia tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä tee lapsia.

Et ole lapsen arvoinen, jos ajatuksesi ja asenteesi ovat tuota luokkaa. Se olisi vain kärsimystä lapselle. Sinun täytyy olla vastuulinen eli olla lapseton.

Saatat jäädä yksin joka tapauksesssa vaikka sinulla olisi lapsi.

Jos lapsella on huono lapsuus niin tuskin hän sinua auttaa, kun olet vanha. Tuolla sinun asenteella ei voi syntyä mitään muuta kuin:

huonoa vanhemmuutta  --->  huono lapsuus  --->  lapsi hylkää + jättää sinut vanhenemaan yksin

onpas ikävä kommentti tällä mammalla, tyrkyttää omaa lapsettomuuttaan ja pelottelee että lapsi hylkää. Hah ja huh huh. Eikös sitä jää vanhenemaan yksin myös silloin jos ei tee lapsia? Ei lapsen tekeminen sitä vanhuutta sen yksinäisemmäksi tee :)

juuri oli ihana isänpäivä kun aikuiset lapset kävi tervehtimässä isäänsä. JESS! Toki osaan vanheta onnellisesti myös ilman lapsiani, mutta on se sentään hienoa että ne lapset on tullut tehtyä! Ja ne lapsenlapsetkin....

A) Missä tuossa kerrottiin, että olen lapseton?

En ole. Minulla on lapsia ja rakastan heitä yli kaiken.

B) Jos sinulla on isänpäivänä ihanaa niin ei se sitä sano, että AP kaltaisillakin olisi ihanaa.

Päinvastoin, AP kertoi tarvitsevansa omaa aikaa ja häiriintyvänsä lapsista. Niin, miten luulet, että hän nauttisi lapsistaan - saatika lapsista ja lapsenlapsistaan.

C) Et taida olla ihan niitä penaalin terävämpiä kyniä.

Voisi jopa luulla, että sinä itsekin olet AP kaltainen ja etkä pidä lapsista ja olet tehnyt virheen hankkiessasi niitä. Nyt yrität oikein korostetusti  vakuutella kaikille, että lapset ovat ihania. Yrität saada muutkin lasta haluattomat tekemään saman virheen ja hankkimaan sen lapsen. Helpottaako tämä oloasi, kun muutkin olisi samassa väärässä veneessä? Tyhmimmät tuntuvat sanovan, että "vahingonilo on se paras ilo".

- - - 

Tuossa kirjoituksessani on ajateltu vain lapsen parasta. Se paras on jokaisen lapsen oikeus eikä se paras ole sitä, että lapsi syntyisi paikkaan, johonka häntä ei lähtökohtaisesti haluta vaan ärsyynnytään jo pelkästä ajatuksesta olla äiti. Tätähän AP tarjoaa. Ja sinä suosittelet tällaiselle ihmiselle lasta.

Käsittämätöntä aivopierua sinulta!

👍🏼

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä tee lapsia.

Et ole lapsen arvoinen, jos ajatuksesi ja asenteesi ovat tuota luokkaa. Se olisi vain kärsimystä lapselle. Sinun täytyy olla vastuulinen eli olla lapseton.

Saatat jäädä yksin joka tapauksesssa vaikka sinulla olisi lapsi.

Jos lapsella on huono lapsuus niin tuskin hän sinua auttaa, kun olet vanha. Tuolla sinun asenteella ei voi syntyä mitään muuta kuin:

huonoa vanhemmuutta  --->  huono lapsuus  --->  lapsi hylkää + jättää sinut vanhenemaan yksin

onpas ikävä kommentti tällä mammalla, tyrkyttää omaa lapsettomuuttaan ja pelottelee että lapsi hylkää. Hah ja huh huh. Eikös sitä jää vanhenemaan yksin myös silloin jos ei tee lapsia? Ei lapsen tekeminen sitä vanhuutta sen yksinäisemmäksi tee :)

juuri oli ihana isänpäivä kun aikuiset lapset kävi tervehtimässä isäänsä. JESS! Toki osaan vanheta onnellisesti myös ilman lapsiani, mutta on se sentään hienoa että ne lapset on tullut tehtyä! Ja ne lapsenlapsetkin....

Ketä yrität vakutella, itseäsi? Et ole kovin vakuuttava. Pelkäätkö, että lapset hylkää sut. Sellaista kuvaa tuossa annetaan.

Vierailija kirjoitti:

38 vuotias on vanha, mutta minä en ole vielä lähelläkään tuota ikää. Piti oikein lukea uudestaan keskustelu läpi, onko iästä ollut jossain jotain puhetta. Joku mainitsi olevansa 40 vuotias, mutta se en ollut minä. Ap

No sittenhän ei ole mitään syytä paniikkiin. Voit helposti lykätä asiaa pitemmälle. Ei kannata ehdoin tahdoin hankkia vaikeuksia elämäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä tee lapsia.

Et ole lapsen arvoinen, jos ajatuksesi ja asenteesi ovat tuota luokkaa. Se olisi vain kärsimystä lapselle. Sinun täytyy olla vastuulinen eli olla lapseton.

Saatat jäädä yksin joka tapauksesssa vaikka sinulla olisi lapsi.

Jos lapsella on huono lapsuus niin tuskin hän sinua auttaa, kun olet vanha. Tuolla sinun asenteella ei voi syntyä mitään muuta kuin:

huonoa vanhemmuutta  --->  huono lapsuus  --->  lapsi hylkää + jättää sinut vanhenemaan yksin

onpas ikävä kommentti tällä mammalla, tyrkyttää omaa lapsettomuuttaan ja pelottelee että lapsi hylkää. Hah ja huh huh. Eikös sitä jää vanhenemaan yksin myös silloin jos ei tee lapsia? Ei lapsen tekeminen sitä vanhuutta sen yksinäisemmäksi tee :)

juuri oli ihana isänpäivä kun aikuiset lapset kävi tervehtimässä isäänsä. JESS! Toki osaan vanheta onnellisesti myös ilman lapsiani, mutta on se sentään hienoa että ne lapset on tullut tehtyä! Ja ne lapsenlapsetkin....

Ketä yrität vakutella, itseäsi? Et ole kovin vakuuttava. Pelkäätkö, että lapset hylkää sut. Sellaista kuvaa tuossa annetaan.

Jos ei tee lapsia on aikaa kunnolla panostaa muihin ihmissuhteisiin. Ystäviin, sukulaisiin ja niiden lapsiin. Ei niitä mukuloita tarvitse itse puskea maailmaan vaan luo hyvät suhteet niihin, jotka on muiden vastuksena

Vierailija kirjoitti:

Mutta jos lapsella olisi oma perhe, jonka kanssa hän viettää joulua, voisin mennä heidän luokseen joulunviettoon. Ei tarvitsisi aina olla yksin. Vaikka tällä hetkellä yksin olo ei minua mitenkään häiritse, mutta vanhana kun ei enää ole työelämässä ja muutenkin on paljon aikaa, luulen että yksin olo ei enää olisi yhtä mukavaa.

Lapsesi voi haluta viettää joulun oman perheen kanssa. Perheellisenä olen viettänyt yhden joulun vanhempieni luona, 0 joulua anopin luona ja 33 joulua oman perheen kesken.

Mulla sama. Olen vuosien ulkomailla vietettyjen työvuosien jälkeen palanut Suomeen ja nyt jo vuosia etsinyt sopivaa äitiä lapsilleni. Ongelmana on vain, ettei sellaista tahdo löytyä.

M50

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitan että kadehdin ajatusta siitä että lapsiperheellisillä on sitten lasten aikuistuttua omaa aikaa ja ne lapset. Itsellä olisi vain omaa aikaa. Mutta nyt kun katson oman ikäisiä pikkulasten vanhempia, ystäviäni, ajattelen ainoastaan että onneksi olen vapaa tekemään ihan mitä haluan. Tai sitten olla tekemättä mitään. Kun on lapsia, on pakko tehdä jotain koko ajan vaikka ei haluaisikaan. Sitä tarkoitan. Mutta en tiedä osaanko nauttia tästä vapaudesta lopun elämää. Nämä ovat niin hankalia asioita kun niitä ei ennalta voi tietää.

Rehellisesti näitä keskusteluja lukiessa ajattelen, että oman elämäni paras juttu oli saada lapset nuorena, 24 v ja 26 v. Nyt he ovat 10v ja 12 v, itse vasta 36 v. Elämä on helppoa ja ihanaa, toki teini-ikä on vasta tulossa. Pikkulapsiaika ei ollut herkkua, mutta nuorena jaksoi. Nyt minulla on kaksi itsetehtyä ihanaa ihmistä elämässäni. Mutta jos nyt pitäisi koko show aloittaa, en ehkä uskaltaisi. Olen jo liian mukavuudenhaluinen.

Mutta varmaan aika monen perheeseen se anoppi tai äiti on tervetullut myös jouluna, eikä häntä jätetä yksin.