Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Työtä ei enää löydy tekeville.

Vierailija
03.03.2014 |

Työttömyysprosentti jo Hesarin mukaan pk-seudulla 90- luvun laman lukemissa. :-/

ärsyttää ne, jotka käskevät "menemään" töihin. Missä ne mystiset työpaikat luuraavat? Ne kassatädin, siivoojan ja mäkkärin hommat? Ei mihinkään oteta.

Itselläni on korkeakoulututkinto ja teen ihan hanttihommia. Mukavia hanttihommia kylläkin, mutta onhan tämä perhanan turhauttavaa, kun tutkinto menee tavallaan hukkaan. Palkka on niin surkea, että saan lisäksi toimeentulotukea. Moni tuttu on hakenut samoihin töihin, mutta ei meille enää oteta uusia.

Kommentit (66)

Vierailija
1/66 |
03.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
2/66 |
03.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä, mitä, mitä! Eikö puhelinmyynti ilman pohjapalkkaa kiinnosta, ihme porukkaa. Olis kuitenkin kiinnostavaa laittaa noi tyypit jotka haukkuvat työttömiä tekemään yhden viikon sitä mahtavaa myyntityötä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/66 |
03.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä, mitä, mitä! Eikö puhelinmyynti ilman pohjapalkkaa kiinnosta, ihme porukkaa. Olis kuitenkin kiinnostavaa laittaa noi tyypit jotka haukkuvat työttömiä tekemään yhden viikon sitä mahtavaa myyntityötä. 

Vierailija
4/66 |
03.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Otsikko on sinänsä harhaanjohtava, että työtä on maailma pullollaan, on aina ollut ja tulee olemaan. Se on sitten eri asia maksetaanko siitä työstä vai ei. 

Vierailija
5/66 |
03.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="03.03.2014 klo 14:53"]

Otsikko on sinänsä harhaanjohtava, että työtä on maailma pullollaan, on aina ollut ja tulee olemaan. Se on sitten eri asia maksetaanko siitä työstä vai ei. 

[/quote]

 

Pilkun viilaamista, kaikki kuitenkin tietävät mitä tarkoitetaan. Yhtä hyvin voi sanoa, että tekemistä on maailma pullollaan, mutta on eri asia, kannattaako tekemiseen ryhtyä.

Vierailija
6/66 |
03.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työtähän aina löytyy, voi mennä vaikkapa vapaaehtoisesti katuja harjailemaan. Tai ulkoiluttaa naapurin koiraa. Nythän sitä vapaaehtoistyötä kovasti mainostetaankin.

Myös työn ilo tai työn tuoma terapeuttinen tyydytys on areenalla. Eikä sillä työllä niin väliä, mutta se, että voi sanoa olevansa jossain töissä tai omaavansa työyhteisön työkavereineen tuntuu jo olevan superetu, jota työpaikka tarjoaa megaupean hedelmäedun lisäksi. Työterveyshuolto on jo hulppea exclusive luksusetu!

 

Sillä palkallahan ei niin väliä, kun asuu pahvilaatikossa ja syö puistossa ruohoa.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/66 |
03.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tästä on jo vuosia aikaa, kun olin yhdessä valtion virastossa tukityöllistettynä. Siellä tietyt pakolliset hommat oli korvamerkitty opiskelijoiden tehtäväksi. Eräs kevät kävikin niin, ettei kukaan hakenutkaan sinne harjoitteluun. Totta kai se väännettiin niin,ettei opiskelijoille kelpaa, vaikka tosiasia oli, että kaikki sen vuoden opiskelijat pääsivät muihin paikkoihin - tuttu oli yksi, joka oli harkinnut, mutta saanut paremman paikan. 

 

Myös minun työni oli aina tukityöllistettyjen hoitamaa. Sitten kun haettiin uutta, työkkäri sanoikin, että ei. Minulle yritettiin vaikka miten saada jatkoa, mutta vastaus oli ei. En tiedä miten saivat sen homman sitten hoidettua, itse pääsin muualle eikä jäänyt minun murheekseni ollenkaan. 

 

Minua huvittaa nämä tekosyyt, mitä palkattomalle työlle keksitään. Monissa yhdistyksissä on ihmisiä, joilla ei pahemmin työkavereita ole. Niin on palkkatöissäkin, esim. itse työskentelen enimmäkseen yksin. Olen ainoa työntekijä pienessä suunnittelufirmassa ja pomo hoitaa kaikki asiakaskontaktit ja on paljon poissa. 

Vierailija
8/66 |
03.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="03.03.2014 klo 17:04"]

Työtähän aina löytyy, voi mennä vaikkapa vapaaehtoisesti katuja harjailemaan. Tai ulkoiluttaa naapurin koiraa. Nythän sitä vapaaehtoistyötä kovasti mainostetaankin.

Myös työn ilo tai työn tuoma terapeuttinen tyydytys on areenalla. Eikä sillä työllä niin väliä, mutta se, että voi sanoa olevansa jossain töissä tai omaavansa työyhteisön työkavereineen tuntuu jo olevan superetu, jota työpaikka tarjoaa megaupean hedelmäedun lisäksi. Työterveyshuolto on jo hulppea exclusive luksusetu!

 

Sillä palkallahan ei niin väliä, kun asuu pahvilaatikossa ja syö puistossa ruohoa.

 

[/quote]

 

Just. Niin sitä vaan syödään yhteiskunnan kustantamaa nurmikkoa! Se on kuulkaa minun verorahoilla maksettu! Menkää muualle mussuttamaan, söisitte vaikka rikkaruohoja kukkapenkeistä niin siitä ois jotain iloa. Mut hei, arvaan; ei tämäkään yleishyödyllinen työ kelpaa, kun sitä ollaan niin nirsoja, että! 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/66 |
03.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Syrjäytyvät ja pettyneet keskiluokkaiset, pitäisikö meidän perustaa joku uusi puolue? Miten meidän (ja Suomen) vielä käy?

Vierailija
10/66 |
03.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="03.03.2014 klo 14:51"]

Mitä, mitä, mitä! Eikö puhelinmyynti ilman pohjapalkkaa kiinnosta, ihme porukkaa. Olis kuitenkin kiinnostavaa laittaa noi tyypit jotka haukkuvat työttömiä tekemään yhden viikon sitä mahtavaa myyntityötä. 

[/quote]

 

Asuin aiemmin paikkakunnalla, jossa lopetti yksi jättityöllistäjä. Kummasti ei kelvannutkaan enää ne hommat työttömäksi jääneille, mihin olivat muita patistamassa. Pari meni duunari työvoimakoulutukseen - siihen aikaan se vielä pitensi ansiosidonnaista - mutta eipä senkään alan työt kelvanneet sitten kun koulusta pois pääsivät. 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/66 |
03.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsellä on kokemusta puhelinmyynnistä. Se työ on yleensä lähempänä yrittäjyyttä kuin palkkatyön tekoa. Menoista sentään ei joudu maksamaan (ellei sitten tule huijatuksi työnantajan taholta), mutta jos firmalle ei tule rahaa, niin ei tule myyjällekään. Itse en ainakaan enää siihen ryhdy.

Vierailija
12/66 |
03.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="03.03.2014 klo 17:49"]

Itsellä on kokemusta puhelinmyynnistä. Se työ on yleensä lähempänä yrittäjyyttä kuin palkkatyön tekoa. Menoista sentään ei joudu maksamaan (ellei sitten tule huijatuksi työnantajan taholta), mutta jos firmalle ei tule rahaa, niin ei tule myyjällekään. Itse en ainakaan enää siihen ryhdy.

[/quote]

 

Samoin minulla. Koko ajan työnantaja läähätti niskaan, että: "Tulosta, tulosta!!" No minkäs teet, jollei asiakkaat osta vaikka kuinka markkinoit, ei sitä väkisin kuitenkaan voi kenellekään myydä... Moni asiakas valitti, ettei ole varaa ostella nyt yhtikäs mitään, työttömiä kaikki tyynni.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/66 |
03.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="03.03.2014 klo 17:23"]

Syrjäytyvät ja pettyneet keskiluokkaiset, pitäisikö meidän perustaa joku uusi puolue? Miten meidän (ja Suomen) vielä käy?

[/quote]

 

PetSu = Petetyt Suomalaiset :-D

 

Vierailija
14/66 |
03.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="03.03.2014 klo 11:20"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2014 klo 11:02"]

Ja eläkkeellä ollaan sitten vieläkin köyhempiä. Ei pysty työttömänä säästämään tai kartuttamaan omaisuutta. Sitten ollaan yhteiskunnan varassa ja kituutetaan edelleen. Kaikki unelmat, kaikki vaiva, opiskelu, jatkuva tsemppaaminen on ollut turhaa. Vituttaa. 

[/quote]

 

Niin minuakin vituttaa. Me ollaan miehen kanssa aina yritetty, ollaan lähdetty työn perässä toisella paikkakunnalle ja nuorempana ulkomaille, ja kouluttauduttu uudelleen. Miehellä on töitä, ja kun valmistun minullakin on töitä, koska ollaan molemmat hoitoalalla, mutta parhaimmasta työiästä on siis mennyt vuosikausia hukkaan kun ollaan roikuttu pätkätöissä milloin missäkin, ja kaikki vaivalla säästetyt pennoset on menneet muuttokuluihin kun taas on optimistisena muuttanut työn perässä; vain tajutakseen että taas pääsi pätkään, jota työnantajalla ei ole aikomustakaan tai mitään mahdollisuutta jatkaa.

 

Käyn välillä ihan omaksi huvikseni kuuntelemassa poliitikkojen lässytyksiä eläkeiän nostamisesta ja kannustinloukkujen purkamisesta ja siitä että ihmisiä pitää kannustaa töihi, ja mietin pienessä mielessäni, että tuo tyyppi tuossa ei kävisi edes paskalla siitä rahasta, millä minä elän ja elätän perheeni joka kuukais. Se on hirveän hauskaa nähdä kuinka hirveän huolissaan hyvinvoiva eliitti on rahvaan työmoraalista, vaikka heillä ei ole mitään kosketusta nykypävän työmarkkinoihin eikä mitään käsitystä siitä, kuinka vaikeaa tänä päivänä voi sen elämän rakentaminen olla, vaikka kuinka yrittäisi.

 

[/quote]

 

Tuli tekstistäsi mieleen tämä: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a7/Anti-capitalism_color.jpg

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/66 |
04.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

up

Vierailija
16/66 |
04.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juu ei tiedä mihin tässä alkais. Mun työura on niin paska, että saankohan mä mitään eläkettä. Nykyinen köyhä ja tuleva köyhä vanhus. Nuorena opiskelin ammatin ja valmistuin sopivasti viime lamaan, ei toivoakaan oman alan töistä. Tein mitä sain ja onneksi jotain aina sain. Muutaman vuoden kuluttua kun töitä rupesi olemaan, mä en saanut töitä koska mulla ei ollut kokemusta alalta. No tein taas mitä sain. Ikää alkoi olla sen verran, että päätimme hankkia lapset ja kas vaan, työnantaja teki konkurssin mun äitiysloman aikana. Aloin perhepäivähoitajaksi, että edes jotain tienaisin ja lapsikin sai olla kotona. Siinäpä meni monta vuotta vuoroin äitiyslomalla ja vuoroin pienipalkkaisena pph:na ja kesät työttömänä. Mulla oli aika pahoja selkävaivoja ja tajusin, ettei pph:n työ tee hyvää mun selälle ja hakeuduin opiskelemaan uuden ammatin. Siinä elettiin taas superköyhästi.

 

Ja mikä oli opiskelun tulos? Ei töitä, olis pitänyt muuttaa, mutta meillä oli oma talo ja miehellä työpaikka ja lapset jo koulussa yms. ja lisäksi miehen iäkkäät  vanhemmat tarvitsivat meidän apua jo päivittäin. Rohkeana perustin yrityksen lainarahalla ja ei siinä mitään, töitä oli monta vuotta ja sain lainan maksettua pois ja jäi pieni palkkakin. Nyt n. vuoden ajan työt on vähentyneet niin paljon että vapaapäiviä on enemmän kuin työpäiviä. Rahat menee toimitilojen vuokraan, ennakkoveroihin, yelliin jne. Palkkaa jäi viime kuulta 600 e, voi hitto ei sillä perheen elatukseen paljon osallistuta. Teini-ikäiset kuluttaa ruokaakin aivan hillittömästi, vaatteet jää koko ajan pieneksi, lukiolaisen kirjat on kalliita ja kohta pitäis olla rahaa yhden ajokorttiin.

 

Meidän auto on 18 v vanha, ulkomailla ei olla käyty kertaakaan, mökistä puhumattakaan. Hyvä että saadaan kohta enää talolaina hoidettua. Mitä ihmettä tässä voi tehdä...ulkomaille vois lähteä, jos ei olisi noita vanhuksia huollettavana. Mutta mihin sitä lähtis? Missä olis paremmin?

Vierailija
17/66 |
04.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen ihmetellyt sitä, että miksei edes väliaikaisesti voitaisi säätää jotain lakia työn jakamisesta? Että jos työpaikalla 4 ihmistä haluaisi siirtyä 4 päivän työviikkoon, niin heidän tilalleen voisi palkata viidennen ilman mitään sivukuluja. Pienentäisi palkkauskynnystä, ja voisi nostaa työtehoa ylipäänsä. Ja vaikka sivukuluista jäisi veroja saamatta, niin palkasta maksettaisiin edelleen verot ja samoin työttömyyskorvaukset ym. säästyisivät.

 

Toinen, mitä ihmettelen, on se, että yrityksen perustamisesta on tehty aivan liian riskialtista. Miksi muutaman satasen yritystuloja ei voisi vain ilmoittaa jälkikäteen ja maksaa niiden perusteella sitä työttömyyskorvausta sitten vähän takaisin? Säästyisi siinäkin edes vähän rahaa, ja toisaalta työttömän cv:hen ei jäisi ihan typötyhjää aukkoa. Vaikka nykyiselläänkin selitetään, että kyllä yrittäjä voi tietyissä tapauksissa saada työttömyyskorvausta, niin käytännössä se vaatii puolen vuoden odottelun, että päätöksiä ja selvityksiä väännetään. Jos yrittäjäksi ryhtyminen olisi helpompaa, eikä sisältäisi niin isoa riskiä, niin ehkä niitä hyvänkin idean yrityksiä syntyisi herkemmin.

 

Ja joo, kyllähän tämä omaakin tilannetta peilaa. Pystyisin perustamaan yrityksen, jolle tietäisin jonkin verran asiakaskuntaa, mutta ei se työllistäisi kuin korkeintaan puolipäiväisesti, eikä aluksi sitäkään. Mieluummin ansaitsisin oman elantoni edes osittain itse, mutta järjestelmä ei vain salli sitä, ellei perheessä ole toista aikuista, joka kustantaa elannon sillä aikaa kun yritystoiminnan kokopäiväisyyttä selvitetään. Ja toisaalta tällä hetkellä kun olen pätkätyössä, niin ahdistaa, kun töitä kasautuu ihan liikaa yhden ihmisen tehtäväksi, ja sama tilanne on jokaisella työntekjiällä firmassa. Ja yhtä aikaa hakemuksia tulee koko ajan sisään, ja moni hakijoista olisi täysin pätevä tekemään näitä töitä.

Vierailija
19/66 |
04.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllähän keikkatyötä esim. vanhusten hoidossa löytyy Helsingissä. Eri asia vain, että keikkalaiselle laitetaan enemmän töitä kuin normihenkilöstölle ja keikkalaiset eivät sitten tule enää uudestaan hommiin. Muualla Suomessa tuota keikkahommaa sitten onkin niukemmin.

Vierailija
20/66 |
04.03.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="04.03.2014 klo 20:09"]

Kyllähän keikkatyötä esim. vanhusten hoidossa löytyy Helsingissä. Eri asia vain, että keikkalaiselle laitetaan enemmän töitä kuin normihenkilöstölle ja keikkalaiset eivät sitten tule enää uudestaan hommiin. Muualla Suomessa tuota keikkahommaa sitten onkin niukemmin.

[/quote]

 

 

Tämähän suomalaista työb jakamista parhaimmillaan: Työtä voidaan jakaa kyllä, mutta palkkaa missään nimessä ei.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yksi kahdeksan