Työtä ei enää löydy tekeville.

Sitten on ne meistä jotka ei tee lainkaan määräaikaisia työsopimuksia. Keikkatyöt ei siis käy.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2014 klo 14:51"]

Mitä, mitä, mitä! Eikö puhelinmyynti ilman pohjapalkkaa kiinnosta, ihme porukkaa. Olis kuitenkin kiinnostavaa laittaa noi tyypit jotka haukkuvat työttömiä tekemään yhden viikon sitä mahtavaa myyntityötä. 

[/quote]

Tuosta puhelinmyyntityöstä... Kun opintojen jälkeen ei muuta työtä heurunut, tuttavani meni myymään lehtiä puhelimella. Soitteli koko ekan päivän, salodin yksi tilaus. Häntä hävetti, kun mietti, että vaan yksi tilaus tuli...

Päivän lopuksi pomo alkoikin suitsuttaa häntä. Katsokaas nyt, tämä tässä on ollut töissä vasta yhden päivän ja jo sai tilauksen! Huippumyyjä!!!!!

Pikkuhiljaa valkeni, että monet ei saaneet edes viikkoon yhtäkään tilausta. Ja niitä tilauksia piti saada ihan tuhottomasti, että saisi edes jotain provikkaa.

Käytännössä ne puhelinmyyjät on siis ilmaiseksi töissä. Kannattaa pitää niitä orjatyövoimana, kun ne ei mitään työnantajalle maksa ja per pää tilauksia tulee kuitenkin niin vähän, ettei tarvitse sitä provikkaakaan maksaa.

Mulla on helvetisti töitä, kolme työtä ennestään ja nyt ajattelin ottaa neljännen jos sitten myöhemmin vähentäisi taas kolmeen eli jättäisin yhden vähemmän mieluisan aiemmista pois.

Miten tähän on päädytty? Pitää olla helvetin ahkera, tehdä illat ja viikonloputkin ja olla kiinnostunut kaikesta. Suurin osa ihmisistä ei niin käyttäydy, käydään vaan jotenkin päivätöissä ja illat ja viikonloput möllötetään tvtä tai fasea yrittämättä mitään omaa.

Sit kun se ainoa päivätyö lähtee alta eikä heti uutta saa ollaan pirun ihmeissään. Niinpä niin...

No ei tämäkään tietysti ruusuilla tanssimista ole, stressaa kun on niin pirusti hommaa ja rahojakaan ei ehdi tuhlata sitä tahtia mitä sitä tulee.

Työpaikat menee niille jotka pääsee kavereiden/sukulaisten tai muiden tuttujen avulla ohittamaan normaalin työnhakuprosessin. Työnhaun kautta työn saaminen on lähinnä tuurista ja pärstäkertoimesta kiinni. Nämä suhteilla työtä kerta toisensa jälkeen saavat käyvät sitten pitkin netin palstoja ihmettelemässä, että mahtaa olla todella surkimoita nuo muut jos ovat hetkenkään työttömänä. Itsellä kun noilla on 20v jatkuvaa työsuhdetta eri firmoissa.

No, elämä kuulemma on :)

Lähihoitajille töitä riittää..

Terv. Bruttona 2400€ kk.

Mulla ei taida olla yhtään tuttavaa työttömänä. 

Tuttavat työllistyneet terveydenhuoltoon (lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, kätilö, hammashoitaja, toimintaterapeutti). On pari tuttua opettajina (ala- ja yläkouluissa, lukiossa muutama), yksi lastentarhanopettaja. Yksi pitää omaa kauneudenhoitoalan yritystä. Yksi on kirjastossa. Metallialan miehiä, yksi tuttu jäi metallipuolelta työttömäksi jokunen vuosi sitten, mutta on lähtenyt opiskelemaan toista alaa joten on opiskelija nyt eikä työtön. Juristeja tunnen muutamia, osa on sukulaisen firmassa töissä - muut työllistyneet muihin firmoihin. Yliopistolla erinäisissä tehtävissä muutamia tuttavia. Valokuvaajaa, leipuria, poliisia, muusikkoa. Lentoemäntä, farmaseutti ja kielenkääntäjä tulee vielä mieleen näin äkkiseltään tuttavista. 

Ns hanttihommia ei tee kukaan. Näin onnekkaasti asiat jkl:stä lähtöisin olevasta 80-luvun sukupolvessa. 

[quote author="Vierailija" time="03.03.2014 klo 12:44"]

Ei mikään ihme ettei töitä löydy, Suomen todellinen työttömyysaste nimittäin lähentelee kolmeakymmentä prosenttia. Kaikki seuraavat ryhmät nimittäin ovat todellisuudessa työttömiä, vaikkeivät he virallisissa luvuissa näykään:

Työttömät työnhakijat 328 000 

Tukitoimenpiteillä sijoitetut 118 000

Työttömyyseläkeläiset 10 000

Pätkätyöläiset, jotka työskentelevät pari tuntia silloin tällöin 130 000

Muiden eläkeratkaisujen piiriin kätketyt 10 000

Toista tutkintoa suorittavat 20 000

3 kuukauden karenssilla olevat 20 000

Ikuiselle karenssille potkitut 30 000

Ne, jotka eivät ilmoittaudu työnhakijoiksi 70 000

Ne, joille työttömyysetuutta ei myönnetä 30 000

Näin voidaan työttömien kokonaismääräksi laskea: 328000 + 118000 + 10000 + 130000 + 10000 + 20000 + 20000 + 30000 + 70000 + 30000 = 766000 todelliseksi työttömyysasteeksi saadaan näin 766000 / 2620000 = 29,2%.

Merkillepantavaa on myös pitkäaikaistyöttömyyden huikea kasvu. Vielä vuonna 2009 yli vuoden työttömänä olleita oli vain 40000, nyt heitä on jo 86000, ja luku kasvaa hurjaa vauhtia joka kuukausi. Tämän vuoden lopulla Suomessa on jo yli 100000 pitkäaikaistyötöntä. Näistähän tunnetusti aniharva enää palaa työelämään.

Lisäksi pitää huomioida se, että suurten ikäluokkien eläköityminen supistaa työvoiman määrää. Ilman tätä poistumaa työttömyys olisi paljon pahempi. Sitten vielä sekin että opiskeluajat ovat pidentyneet. Kolmivuotisen opistokoulutuksen tilalle on tullut nelivuotinen ammattikorkeakoulutus. Ammattikoulutkin ovat muuttuneet kaksivuotisista kolmivuotisiksi. Pelkästään sillä että opiskeluajat palautettaisiin 20 vuoden takaiselle tasolle saataisiin varmasti sellaiset 100000 työtöntä lisää. 

Mutta ei hätää. Kyllä tekevälle työtä löytyy.

 [/quote]

Niinpä... Lisäksi tuosta luvusta puuttuu kai vielä kokonaan se työvoimareservi, jotka puuhaavat jotain muuta, mutta tekisivät töitä enemmän tai vähemmän jos saisivat. Eläkeläisiä, kotiäitejä, elämäntapayrittäjiä. Ja sitten ne, jotka tarvitsisivat lisää työtä, mutteivät saa.

Ihan näin ohimennen, että paraneeko Suomen työllisyystilanne viimeistään sillon kun vanhat ikäluokat ovat kuolleet? Kauhea kysymys, mutta eikös ne ole tällähetkellä suomen suurin "taakka", kun lapsiakin syntyy liian vähän

Espoossa valtavasti ylempiä toimihenkilöitä työttöminä. Tilastot ovat karua luettavaa.

Kuulostaa ihan normisetiltä vuonna 2014. Todellinen työttömyys on vähintään 15% ja luultavasti 20% huituvilla. Sanoivat viralliset tilastot ihan mitä tahansa.

Ei niin, mullakin kaksi tutkintoa ja niistä tuorempi yliopistosta + lisäkoulutusta, mutta kun työpaikkoja ei ole niin sitten niitä ei ole.

Nyt MOL:n sivulla kaksi paikkaa joita voisin hakea, ja sillä ne kaikki yleensä ovat kun julkisella alalla melkein kaikki tämän alan paikat, ja ne on laitettava hakuun. Toiseen paikkaan minua ei valita - älkää vaan kysykö, miksi kun en tiedä. Ei vaan tuollaisiin koskaan edes haastatella kun niissä pyörii se oma porukka, ja toinenkin paikka on todennäköisesti jo täytetty, mutta muodon vuoksi on laitettava julkiseen hakuun.

Ja valitettavasti tilanne taitaa olla muissakin länsimaissa vastaava, joten "karkuunkaan" täältä ei enää niin helposti pääse....

[quote author="Vierailija" time="03.03.2014 klo 10:35"]

Ja valitettavasti tilanne taitaa olla muissakin länsimaissa vastaava, joten "karkuunkaan" täältä ei enää niin helposti pääse....

[/quote]

Ihan totta. Jos ei 1960-1970-lukujen taitteessa olisi ollut portti Ruotsiin auki, Suomen työttömyys olisi noussut kestämättömäksi. Mutta mihinkäs nyt lähdet? Kiinaan hiilikaivoshommiin?

Joo, noita "muodon vuoksi" -ilmoituksia on mol.fi pullollaan, mutta niitä paikkoja on ihan tuha hakea. Ne on jo täytetty. Surkeeta on tarjonta. Onneksi ei ole asuntolainaa maksettavana, vuokralla ollaan.

joskus nuorempana sitä haaveili, että 40 täytettyään sitä olisi oma talo ja mökkikin. Paskat. Tukiluukulla ramppaan ja toivon, että tämä elintaso tästä vielä nousisi. Taitaa olla myöhäistä minulle, ehkä lapsia onnistaa tulevaisuudessa paremmin.

Turhauttavinta on se, että omat kyvyt, tiedot ja taidot valuvat jäteveden mukana viemäriin. Olisi olut vielä paljon annettavaa, mutta ottajia ei ole.

Sama ongelma. Hyvä koulutus, kokemusta myös ulkomailta vaikka ikää alle 30v. Tällä hetkellä ei omalta alalta vaan saa töitä. Siis toki aina joku yksittäinen paikka tulee hakuun ja toki aina poikkeuksetta haen, niinkuin sadat muutkin. Ja käyn haastatteluissakin, vähän turhauttaakin kun monessa on päässyt toiselle haastattelukierrokselle tyyliin kolmen muun kanssa ja sitten jää paikka saamatta. Haen toki muitakin töitä, mutta ei niitä siivous- ja kassatöitä minulle anneta sillä työnantajat tietävät etten lopettaisi oman alan töiden hakua (mitä en siis toki hakiessa ilmoita) joten heille on kannattavampaa palkata joku jolla ei ole korkeampaa koulutusta.

Todella turhauttavaa kun jotkut sanovat että töitä löytyy tekevälle. Voikun löytyisikin.

Niin ja työuria pidennetään, tarkoittavat arvatenkin työttömyysuria. Tämähän ei urpilaista ja kataista kiinnosta, ainahan voi nostaa veroja.

Ennenkuin joku nillittää miksi nimet kirj pienellä, niiden livekalojen ja nilkkien nimet ei isoa kirjainta ansaitse.

menee hirveä määrä tietoa ja taitoa tosiaan nyt parhaillaan Suomessa ihan vessasta alas! :/

Haliitus kai haluaa, että me nelikymppiset sinnittelemään työttömyyskorvauksella jonnekin 70 v asti, koska työuran pidennys. Muahh.

Työttömyysprosentti, ja se, moniko on vailla töitä, on kaksi eri asiaa. Omassa kaveripiirissäni jokaisessa perheessä on joko toinen tai molemmat vanhemmat olleet työttöminä viimeisen kahden vuoden aikana, eikä kukaan heistä vieläkään tee työtä, vaan kouluttautuu tällä hetkellä uudelleen, kuten minäkin. Mutta siis, kun ideaalitilanne olisi se, että saisi tehdä töitä sillä koulutuksella mitä on jo hankkinut, tai että ylipäänsä olisi jotakin työtä, niin opiskelu on vaan se viimeinen oljenkorsi, että tulevaisuudessa olisi jotain mahdollisuutta olla töissä. Työ kun tavalliselle ihmiselle on ainoa mahdollisuus kartuttaa omaisuutta ja nostaa elintasoa, ja on viheliäistä olla taas opiskelija kun ois lapsiakin elätettävänä, eikä kohta enää edes mahdollisuuksia hankkia sitä omistusasuntoa tai muuta omaisuutta mistä haaveili.

Ja eläkkeellä ollaan sitten vieläkin köyhempiä. Ei pysty työttömänä säästämään tai kartuttamaan omaisuutta. Sitten ollaan yhteiskunnan varassa ja kituutetaan edelleen. Kaikki unelmat, kaikki vaiva, opiskelu, jatkuva tsemppaaminen on ollut turhaa. Vituttaa. 

[quote author="Vierailija" time="03.03.2014 klo 11:02"]

Ja eläkkeellä ollaan sitten vieläkin köyhempiä. Ei pysty työttömänä säästämään tai kartuttamaan omaisuutta. Sitten ollaan yhteiskunnan varassa ja kituutetaan edelleen. Kaikki unelmat, kaikki vaiva, opiskelu, jatkuva tsemppaaminen on ollut turhaa. Vituttaa. 

[/quote]

Niin minuakin vituttaa. Me ollaan miehen kanssa aina yritetty, ollaan lähdetty työn perässä toisella paikkakunnalle ja nuorempana ulkomaille, ja kouluttauduttu uudelleen. Miehellä on töitä, ja kun valmistun minullakin on töitä, koska ollaan molemmat hoitoalalla, mutta parhaimmasta työiästä on siis mennyt vuosikausia hukkaan kun ollaan roikuttu pätkätöissä milloin missäkin, ja kaikki vaivalla säästetyt pennoset on menneet muuttokuluihin kun taas on optimistisena muuttanut työn perässä; vain tajutakseen että taas pääsi pätkään, jota työnantajalla ei ole aikomustakaan tai mitään mahdollisuutta jatkaa.

Käyn välillä ihan omaksi huvikseni kuuntelemassa poliitikkojen lässytyksiä eläkeiän nostamisesta ja kannustinloukkujen purkamisesta ja siitä että ihmisiä pitää kannustaa töihi, ja mietin pienessä mielessäni, että tuo tyyppi tuossa ei kävisi edes paskalla siitä rahasta, millä minä elän ja elätän perheeni joka kuukais. Se on hirveän hauskaa nähdä kuinka hirveän huolissaan hyvinvoiva eliitti on rahvaan työmoraalista, vaikka heillä ei ole mitään kosketusta nykypävän työmarkkinoihin eikä mitään käsitystä siitä, kuinka vaikeaa tänä päivänä voi sen elämän rakentaminen olla, vaikka kuinka yrittäisi.