Lue keskustelun säännöt.
Onko vanhemmilla ja kasvatuksella ratkaiseva rooli siinä, että lapsi menestyy elämässä?
09.11.2020 |
Tarkoitan nyt siis sitä, että onnistuu hankkimaan hyvän ammatin eikä ajaudu hankaluuksiin. Riittääkö, että on ns. hyvät ja kannustavat vanhemmat? Vai paljonko vaikuttaa muut tekijät ja mitä ne on?
Onkohan tätä tutkittu?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
On.
Sanonta duunarin lapsesta tulee duunari, pitää paikkaansa. Ei siksi ettei lapsella olisi taloudellisia mahdollisuuksia lukea itsensä vaikka miksi, vaan se aivopesu minkä hän on saanut syntymästä asti.
Ettei vaan ole "äiskäänsä ja iskäänsä" ylempänä.
nim. kokemusta on omasta ja naapureiden puolesta
Ja toisaalta jollain akateemisten lapselle ei todellakaan anneta mahdollisuutta jättää koulut peruskouluun. Hän voi kyllä myöhemmin työskennellä ihan millä alalla tahansa, vaikka taiteilijana mutta korkeakoulutus, peritty hyvätuloisuus ja suhteet auttavat myös näillä aloilla.
Molemmista poikkeukset ovat poikkeuksia, eli vastaus alkuperäiseen kysymykseen on ratkaiseva rooli.
Meillä sanottiin aina duunariperheessä kotona ”opiskele ja hanki kunnon ammatti, niin ei tarvi tehdä hanttihommia ja saat kunnon palkkaa” ja tätä muistettiin hokea ja kannustaa joka käänteessä. Eli vanhempien asenteesta se on myös paljon kiinni. Toki voi olla, että omat vanhemmatkin oli poikkeus duunareiksi, en tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvatustieteissä ja psykologiassa on tutkittu kasvatuksen ja perimän merkitystä ihmisen kehityksessä jo monta vuosikymmentä. Esimerkiksi, jos on löydetty identtiset kaksoset, jotka on jostakin syystä erotettu lapsena. Yksin sama perimä, mutta eri kasvuympäristö.
Noissa tutkimuksissahan on tultu siihen tulokseen, että geeniperimä vaikuttaa paljon enemmän kuin vanhemmat tai kasvatus.
Geeniperimä vaikuttaa niin moneen asiaan, esimerkiksi tempperamenttiin, älykkyyteen, moniin sairauksiin jne. Nuo edellä mainitut taas vaikuttaa paljon ihmisen reagointitapoihin, luonteenpiirteisiin, menestymiseen ja tätä kautta koko tulevaisuuteen.
Saman sisarussarjan lapset voivat menestyä sanalla kasvatuksella kovin eri tavoin. Luonne-erot vaikuttavat paljon.
Eiköhän sillä lapsen persoonalla/luonteella ja ihan sillä että onko normaali vai ei ole oma merkityksensä.Esim.meillä esikoinen on tosi fiksu ja pyrkii arkkitehdiksi.Ihan duunarivanhemmat ja ollaan tosi köyhiä. Kun taas nuorimmainen on todella hankala/vaikea,en näe että hänestä voisi ikinä olla samaan,vaikka samat vanhemmat,ympäristö,kasvatus....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siskoni ja veljeni ovat molemmat vakituisissa töissä. Ei mitään henkisiä ongelmia. Isäni sekä äitini ovat paiskineet koko elämänsä töitä.
Entä minä? Kouluttamaton 30 vuotias sossupummi. Miksi? Kiusattiin päiväkodissa, ala-asteella sekä ylä-asteella.
Eli oman kokemukseni kautta vastaan että ympäristötekijät vaikuttaa enemmän kuin omat vanhemmat.
N90
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän sillä lapsen persoonalla/luonteella ja ihan sillä että onko normaali vai ei ole oma merkityksensä.Esim.meillä esikoinen on tosi fiksu ja pyrkii arkkitehdiksi.Ihan duunarivanhemmat ja ollaan tosi köyhiä. Kun taas nuorimmainen on todella hankala/vaikea,en näe että hänestä voisi ikinä olla samaan,vaikka samat vanhemmat,ympäristö,kasvatus....
Lapsillanne on eri vanhemmat. Esikoisella on ylpeät ja kannustavat, nuorimmaisella vähättelevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmilla on varmasti jonkinlainen vaikutus, mutta ei välttämättä aina sellainen kuin luulisi. Vaikeista kasvuolosuhteista voi olla haittaa, mutta voi niistä olla hyötyäkin.
Vaikeista oloista voi tulla motivaatio, että ”tällaiseen elämään en jää”. Ja sitten lähtee sisulla opiskelemaan kovan ammatin.
Kyllä minäkin sisulla sinnittelin yliopiston läpi ja tein kaiken paremmin kuin vanhempani, jotka olivat väkivaltaisia alkoholisteja.
Menestyn työelämässä, taloudellinen tilanne on hyvä ja kaikki palaset paikoillaan.
Vaan silti olen sisältä ihan rikki sen lapsuuden kaltoinkohtelun takia, käyn terapiassa, syön lääkkeitä varmaan loppuelämäni enkä edes tiedä kauanko jaksan käydä töissä.
Menestys ja onni ei kulje käsikädessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulisin, että vanhempien merkitys on noin puolet ja ympäristön, sekä kavereiden toinen puoli. Kun korostetaan vanhempien merkitystä, jätetään usein huomioimatta, että asutaan tietynlaisella alueella, jossa koulu, kaverit ja harrastukset ovat tientynlaisia.
Tohtorilla on kova homma kasvattaa lapsestaan tohtori Jakomäen vuokratalossa.
Me asumme tietynlaisella alueella, lapset yliopistossa, lasten kavereista vain muutama. Miksi siis meidän lapset kolme kertaa valitsivat ne oikeat kaverit (jotka tosin ei yliopistoon edes hakeneet), jos he ovat se ainoa vakioimaton suure tässä yhtälössä.
Jos vanhemmilla ei ole niin suurta merkitystä niin miksi sitten terapioissa tämä teema kaivetaan aina syylliseksi kaikkeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun duunariperheen lapsista tulee lääkäreitä, niin Auta armiaa, mitä kusipäitä heistä tuleekaan. Kun ei ole henkistä pääomaa eikä kulttuurista pääomaa, raha ja asema uudessa tilanteessa kihahtaa päähän. Seen that. Huh huh.
Henkinen pääoma kasvaa usdan sukupolven aikaansaamana. Tai ei ollenkaan. Kyllä sen jokainen aistii.
Lähetin lapseni elämään kuin laivan merelle. Ompelin purjeet, neuvoin väylät parhaan taitoni mukaan, mutta maailman myrskyille en voinut mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun duunariperheen lapsista tulee lääkäreitä, niin Auta armiaa, mitä kusipäitä heistä tuleekaan. Kun ei ole henkistä pääomaa eikä kulttuurista pääomaa, raha ja asema uudessa tilanteessa kihahtaa päähän. Seen that. Huh huh.
Henkinen pääoma kasvaa usdan sukupolven aikaansaamana. Tai ei ollenkaan. Kyllä sen jokainen aistii.
Näitähän on jo enemmistö.
Huonoa palvelua saa ja saa kuulla huonosta palvelusta.
Enemmistö on juuri näitä -nen päätteisiä lääkäreitä.
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhemmilla ei ole niin suurta merkitystä niin miksi sitten terapioissa tämä teema kaivetaan aina syylliseksi kaikkeen?
Kuka haluaisi sellaiseen terapiaan, jossa sanottaisiin että sun luonteessa se vika on?
On hyvin ratkaisevaa, mutta elämässä on monta muuttujaa, eikä mikään ole varmaa. Aina voi tapahtua jotakin, mikä ajaa ”täydellisesti” kasvatetun ihmisen raiteiltaan.
No tämänhetkisen tutkimustiedon valossa ilmeisesti geeneillä on suurempi merkitys. Ei ympäristötekijätkään tosin merkityksettömiä ole.
Mua ei koskaan painostettu mihinkään tiettyyn muottiin mutta olen aikuisiällä löytänyt itseni vahingossa melkein samalta alalta, kuin äitini. Naureskelen asialle mielessäni. Häntä ei enää ole olemassa eikä hänellä ole ollut osaa eikä arpaa urani käynnistymisessä, intohimoni vaan on sattunut löytymään tästä ja nautin suunnattomasti, aidosti siitä, mitä teen. En ole koskaan halunnut tehdä mitään miellyttääkseni ketään toista. Minulle tärkeintä on ollut vaan sydämeni seuraaminen ja sen tekeminen, mikä tuntuu oikealta. Mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän tajuan, miten samankaltainen äitini kanssa olenkaan. Ei se omena kauas puusta putoa.
Elämässä menestyminen vaatii vahvaa luonnetta, sisukkuutta ja uteliasuutta. Näitä mitään vanhemmat ei voi antaa suoraan. Tietysti terve itsetunto, ilman mitään psyykkisiä oireita vahvistuu tasapainoisessa kodissa. Mutta, elämässä ja varsinkin yrittämisessä, pitää sietää epävarmuutta. Tasapainoinen koti ei anna yhtä hyviä lahtökohtia yrittämiseen, mitä epätasapainoinen alkoholistiperhe. Monet menestyneet yrittäjät tulevat rikkinäisistä alkoholistiperheistä. Näin olen itse huomannut. Ongelma menestyjän kasvattamisessa on se, että miten antaa tasapainoinen koti, mutta sitten opettaa kestämään jatkuvaa kriisiä. Koska yrityksen kasvaminen on jatkuvaa kriisiä ja sitä pitää pystyä johtamaan.
Vierailija kirjoitti:
Elämässä menestyminen vaatii vahvaa luonnetta, sisukkuutta ja uteliasuutta. Näitä mitään vanhemmat ei voi antaa suoraan. Tietysti terve itsetunto, ilman mitään psyykkisiä oireita vahvistuu tasapainoisessa kodissa. Mutta, elämässä ja varsinkin yrittämisessä, pitää sietää epävarmuutta. Tasapainoinen koti ei anna yhtä hyviä lahtökohtia yrittämiseen, mitä epätasapainoinen alkoholistiperhe. Monet menestyneet yrittäjät tulevat rikkinäisistä alkoholistiperheistä. Näin olen itse huomannut. Ongelma menestyjän kasvattamisessa on se, että miten antaa tasapainoinen koti, mutta sitten opettaa kestämään jatkuvaa kriisiä. Koska yrityksen kasvaminen on jatkuvaa kriisiä ja sitä pitää pystyä johtamaan.
Itse olen tasapainoisesta kodista, mutta oma luonne ratkaisee. Olen aika itsepäinen ja luovuttamaton, mikä auttaa aika paljon kriisinsiedossa. En kuitenkaan täysin luupää, osaan myös tarvittaessa löysätä.
On tietenkin. Jos vanhemmat on sossupummeja ja muuten löyhiä ihmisiä, lapsista kasvaa samanlaisia.