Kuinka kannustaa 10-vuotiasta harrastukseen?
Kirjoitin jo aiemmin, mutta katosi jonnekin, sori jos joku sokaistuu mahdollisesta tupla-avauksesta.
Kyse siis pianonsoitosta, jota tyttö harrastanut viisi vuotta. Harrastaa suosittua instrumenttia suositussa musiikkiopistossa, eli pääsykokeet on klaarannut ja jo taaperona herättänyt ihan asiantuntijoissa ihmetystä musikaalisuudellaan.
Ja nyt kun teini-ikä painaa päälle, ei vaan nappaa. Haluaisin kovasti, että jatkaisi. Musiikin harrastamisella on kiistattomat vaikutukset myönteiseen kehitykseen. Ja lopettaminen sotisi lahjakkuutta vastaan...
Mites tässä voisi rakentavasti kannustaa? Onko kokemuksia?
Kommentit (22)
No murrosiän piirteitä on muitakin kuin mielialojen heittely. Pian täyttää 11, kyllä mä puhuisin jo orastavasta teini-iästä, halusin tai en...
Kiitos vastauksestasi. Tyttö on ihan normikoulusssa, eikä ole oikein koskaan joutunut ponnistelemaan sen suhteen. Siksikin toivoisin, että olisi pianon kanssa vähän erilaista työtä, ja oppisi jollain tasolla kohtaamaan ja käsittelemään haasteita.
ap.
Jos harrastus on mieleinen, niin ei tarvi patisetella. Meidän 14 vuotias on aina omatoimisesti ja innokkaana lähdössä jalkapalloharjoituksiin, ei tarvi edes muistuttaa niistä, saati että tarvitsisi patistella. Kun alkoi harjoitella paremmin harrstustaan, niin myös koulu alkoi sujua paremmin, vaikka hyvin se oli sujunut siihenkin asti. Minusta aika hyvä saavutus jos alkaa saada aineista kymppejä yläasteella.
[quote author="Vierailija" time="02.03.2014 klo 11:32"]
Ja nyt kun teini-ikä painaa päälle, ei vaan nappaa. Haluaisin kovasti, että jatkaisi. Musiikin harrastamisella on kiistattomat vaikutukset myönteiseen kehitykseen. Ja lopettaminen sotisi lahjakkuutta vastaan...
[/quote]
10-vuotiaalla ei paina teini-ikä päälle vielä pariin vuoteen.
Oletko kysynyt miksei hän halua jatkaa? Miksi ei nappaa. Kysy ja kuuntele oikeasti se vastaus. Kyseessä ei ole sinun elämäsi, vaan lapsesi. Paljonko olet valmis häntä painostamaan? Onko kokonaan poissuljettua että hän lopettaisi nyt ja halutessaan aloittaisi uudestaan?
Viitonen, hyviä kysymyksiä. Etenkin viimeisin. Kiitos.
ja edelleen, kyllä mä näkisin että se murrosikä painaa päälle todellakin, kun naama alkaa näppyillä, hiki haisee ja kuukautiset ovat alkaneet. Piste. Ap
Itselläni auttoi kun vaihdoin konservatorion yksityistunteihin. Pääsin jammailemaan sen klassisen jälkeen. Sain myös mahdollisuuden opetella eri intrumenttejä. Eli joskus tyylilajin tai instrumentin vaihto auttaa. Harvasta tulee sellainen ammattilainen jonka pitää aloittaa 3 vuotiaana ja harjoitella 8 tuntia päivässä yhtä ja samaa instrumenttia..
[quote author="Vierailija" time="02.03.2014 klo 11:49"]
Viitonen, hyviä kysymyksiä. Etenkin viimeisin. Kiitos.
ja edelleen, kyllä mä näkisin että se murrosikä painaa päälle todellakin, kun naama alkaa näppyillä, hiki haisee ja kuukautiset ovat alkaneet. Piste. Ap
[/quote]
Minun sanavarastossani murrosikä ja teini-ikä tarkoittavat pikkasen eri asioita. Odotas kun hän on 15-vuotias ja todella kinaa kanssanne kotiintuloajoista, silloin tajuat mitä nyt tarkoitin.
Kyllä se vaan tuo ikä on, joka tuossa vaiheessa monta kertaa panee lopettamaan sen harrastuksen...
Olen itsekin samassa vaiheessa lopettanut pianonsoiton. En itse ole mitenkään erityisen musikaalinen, mutta silti... olisi kiva jos osaisikin soittaa!
En tiedä, pystyisikö pianonsoittoa jatkamaan jotenkin rennommin, kevyemmin?
Itseäni rasittivat siinä iässä ne klassiset kappaleet ja sormiharjoitukset. Tärkeitä toki, mutta mietin, että pystyisikö soittotaitoa edes jotenkin pitämään yllä, ettei ihan lopahtaisi?
Sähköpiano, sopiva porukka soittamaan rennompaa musiikkia, poppia, rockia, jazzia, mistä tyttö nyt tykkääkin? Kunhan soittotaitoa jotenkin pitäisi yllä, siitä olisi helpompi palata vakavampaan harrastamiseen.
En tiedä, miten tällaiseen olisi mahdollisuuksia? Useinhan harrastuksissa on se "vika", että joko harrastat "kunnolla" tai sitten et. Sama koskee monia urheilulajejakin, ei ole mahdollista vain "höntsäillä", niin tamperelainen sanoisi.
Tuossa iässä, tuossa vaiheessa, olisi hyvä jos sen pianonsoiton kanssa voisi "höntsäillä".
No hyvä jos lapsesi kehtaa sanoa ääneen jos ei nappaa.
Ite pelkäsin tuottaa vanhemmilleni pettymystä, joten uskalsin vasta kuudennella luokalla koko ala-asteen ajan pianoa pimputeltuani sanoa etten jaksa enää pianoa. Silloinkin ahdisti pettymyksen tuottamaninen niin paljon että en ehdottanut kokonaan soittoharrastusten lopetusta vaan vain vaihdoin soittimen viuluun.
Sitä jaksoin soittaa kaksi vuotta ja vasta ysillä kehtasin sanoa et nyt riittää, ei vaan oo oma kiinnostuksen kohde soittaminen.Mätosin lopetin sen takia pitkälti että aloin kammoomaan niitä matineaesityksiä jotka oli pakollisia. Vaikka niissä oli lapsesta asti käyny niin iski lukio-ikään mennessä järkyttävä esiintymiskammo, hoh.
Mut siis keskustele sen lapsen kanssa. Miksi haluaisi lopettaa, mikä asiassa tökkii, haluisiko lopettaa soiton kokonaan vai kävisikö vaikkapa soittimen vaihto toiseen? Jos haluaa lopettaa kokonaan niin mikä syynä siihen? EIkö jaksa soittoläksyjä? Eikä jaksa esiintymisiä? Eikö muuten vaan kiinnosta?
Hyvä on kannustaa jatkamaan, mutta liikaa ei pitäisi painostaa...Vaikka lapsi olisi lahjakas niin pakottaminen ei kannata pidemmän päälle. Jos kyse on selvästi vain lyhyestä kaudesta kun ei huvita niin voi tunneille "pakottaakin" vaikka sillä verukkeella että tämä lukukausi loppuun kun tunnit on maksettukin. Mutta sitä pidemmälle en pakottaisi jos selvästi lasta ei kiinnosta enää.
OK, itse olen mieltänyt teini- ja murrosiän samaksi. Mutta olkoon se teini-ikä sitten sitä teen-juttua... Ymmärrettävissä olikin sitten varmaan että 10-vuotiaalla teen alkaa siis vasta täytettyään 12, eikä siinä mikään "paina päälle" :). Murrosikä olkoon nyt se tärkeä avauksen pointti!
Kiitos vastauksista, herätteleviä asioita heititte ilmoille. Ap
Meillä on sääntönä, että harrastusta ei saa lopettaa kesken lukukautta. Muutaman kerran on jommalla kummalla lapsella tehnyt mieli lopettaa kesken syksyä tai kevättä, mutta kun on jatkanut jouluun / kesään saakka, on mieli muuttunut. Toisaalta sitten, jos edelleen haluaa lopettaa, niin on saanut. Lisäksi meillä on sääntönä, että jotain liikuntaa pitää harrastaa. Lajia saa vaihtaa, jos vanha ei kiinnosta, mutta kokonaan ilman ei voi olla.
Mietin tuossa, että jos tyttösi soittaa pelkkää klassista musiikkia voisi tyylilajin muuttaminen motivoida. Voisiko opettajalle ehdottaa, että soittaisi normaalien kappaleiden lisäksi ohella jotakin menevämpää ja kevyempää musiikkia, jos tyylilajia ei voi kokonaan vaihtaa.
Oletteko ajatelleet laittaa tyttöä esim. musiikkiluokalle yläasteella? Tämä voisi lisätä soittomotivaatiota, jos ympärillä on samanhenkisiä luokkakavereita.
Toisaalta voisiko rinnalle ottaa jonkin muun soittimen tai vaikka laulun?
Jutelkaa asiasta. Miksi haluaa lopettaa? Kokeeko harjoittelumäärän raskaaksi? Onko paljon kavereita, jotka eivät harrasta mitään? (Tällä voi olla aika suurikin vaikutus.) Mitä hyötyä tai mahdollista haittaa lopettamisesta tai jatkamisesta on?
[quote author="Vierailija" time="02.03.2014 klo 11:36"]
Ei 10-vuotiaalla teini-ikä paina päälle.
Sulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko luovutat tai sitten painat päälle ja pakotat. Mietit vaan, että onko jälkimmäisen arvoista vai ei.
Meillä linja on se, että koulun kanssa ei lepsuilla. Käytän aikaa ja ponnistelen koulun eteen. Toinen käy kielikoulua ja toinen painotettua opetusta.
Harrastukset ovat harrastuksia ja niitä harrastetaan. Ei ole pakkoa.
T. 11-vuotiaan ja 9-vuotiaan äiti
[/quote] Koulunkä6yntiin kannattaa panostaa varsinkin jos ala-asteella jo takkuaa. Ellei lapsesi halua niin älä pakota pianonsoittoon .
Kiitoksia vastauksistanne.
Täytyypä istahtaa alas lapsen ja open kanssa, jos tähän tulisi jotain minulle ymmärrettävää selitystä. Ja ehkä biisien valintaan,tyylisuuntaan, voisi saada vaihtelua. Hyviä ajatuksia, kiitos vielä. Ap
Ei 10-vuotiaalla teini-ikä paina päälle.
Sulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko luovutat tai sitten painat päälle ja pakotat. Mietit vaan, että onko jälkimmäisen arvoista vai ei.
Meillä linja on se, että koulun kanssa ei lepsuilla. Käytän aikaa ja ponnistelen koulun eteen. Toinen käy kielikoulua ja toinen painotettua opetusta.
Harrastukset ovat harrastuksia ja niitä harrastetaan. Ei ole pakkoa.
T. 11-vuotiaan ja 9-vuotiaan äiti